Kirjoittajan arkistot: Aini Vääräniemi

METSÄKYLÄN ENSIMMÄINEN VUOSI VÖLÖJYSSÄ

METSÄKYLÄN ENSIMMÄINEN VUOSI VÖLÖJYSSÄ

Koillismaan Muisti ry:n Tuuhan völöjyyn –hankkeen ensimmäinen vuosi oli täynnä touhua ja aktiivista toimintaa. Posiolla, Kuusamossa ja Taivalkoskella toimiva hanke on koonnut kerrallaan kymmeniä osallistujia muistiin liittyviin tapahtumiin.
Taivalkosken pilottikylässä Metsäkylässä kokoonnuttiin viime syyskaudella kylän käsityöpajalle porisemaan, katselemaan valokuvia ja muistelemaan vanhoja aikoja ja perinteitä. Syyskausi päättyi ruokailutapahtumaan Suomussalmen puolella Perangassa. Kevätpuolen toiminta aloitettiin kokoontumisella Aili ja Paavo Vääräniemelle, sen jälkeen kokoonnuttiin Metsäkylän entiselle koululle kerran kuussa. Myös OmaisOiva –hanke vieraili koululla. Molemmat hankkeet saivat väkeä kolmattakymmentä henkeä kuhunkin tilaisuuteen.
Kevään koittaessa Tuuhan völöjyyn –hankkeessa aloitettiin retkeilyteema. Aluksi vietettiin iltapäivää Korvuanjärven rannalla Loukonlahden laavulla nokipannukahvilla ja makkaranpaistossa. Seuraavaksi lähdettiin Ranuan eläinpuistoon katsomaan jääkarhuja. Lopuksi kevät- ja kesäkausi päätettiin Voimaannuttavan valokuvan kurssiin, joka pidettiin Kuusamossa.
Tuuhan völöjyyn -hanke on luonut Metsäkylään aktiivisen toimijajoukon. Ensi kauden toimintaan toivotaan mukaan lisää osallistujia. Ohjelmaan tulee ensi syksynä entisten porinakahviloiden lisäksi liikuntaa kansalaisopiston kurssina.

Metsäkyläläisiä Korvuanjärvellä Loukonlahden laavulla, jossa Tuuhan Völöjyyn -hankkeen koordinaattori Eine Korhosen ja Metsäkylän työryhmän aktiivin Paavo Vääräniemen johdolla vietettiin kesäistä lauantaita makkaranpaiston, nokipannukahvien ja porinoinnin merkeissä.

Myös toinen vahva alueellinen toimijataho Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry koordinaattori Saila Käsmä-Karjalaisen luotsaamana jalkautui pitämään OmaisOiva-kioskia Metsäkylän koululle saaden mukaan osallistujia kylän eri kulmilta.

LA RESUMETO ESPERANTE

La projekto Venu kun ni nun funkciis dum iom pli ol unu jaro. Metsäkylä estas la pilotvilag´o de la projekto por memormalsanuloj kaj iliaj familianoj. Oni regule kunvenis dum la jaro en diversaj lokoj: en la argillaborejo, en la lernejo de Metsäkylä, en la hejmoj de la laborgrupanoj. Oni babilis, kafumis, au´dis pri la memormalsanoj kaj ekskursis en la naturo.

Aini Vääräniemi 10.7.2018

TAIVALKOSKEN VALKOLAKIT

TAIVALKOSKEN VALKOLAKIT

Taivalkosken lukiosta valmistui tänä vuonna 19 ylioppilasta. Vuonna 1968 perustetussa lukiossa opiskeli parhaimmillaan noin 130 oppilasta. Nykyvuosina lukion on aloittanut parisenkymmentä uutta opiskelijaa. Opiskelijoita tulee Taivalkoskelle ajoittain myös muista kunnista hyvien talviurheilumahdollisuuksien takia.

Taivalkosken lukiosta valmistuneiden joukossa on kolme metsäkyläläistä. Yksi heistä, Klaus Vääräniemi on hakenut yliopistoihin lukemaan matemaattisia aineita. – Ensin käyn armeijan, sen jälkeen aloitan opiskelut ehkä matikan opettajaksi. Toki on muitakin uravaihtoehtoja fysiikan, kemian ja matikan opintojen jälkeen. Senpä näkee sitten, kaikki riippuu siitä mihin sitä pääsee opiskelemaan, Klaus Vääräniemi pohdiskelee juhlapäivänään.

LA RESUMETO ESPERANTE

La gimnazio en Taivalkoski g´is nun dum 50 jaroj funkciis. Iam pli ol 130 studentoj studis en la lernejo jare sed nuntempe cirkau 60. C´i-printempe 19 studentoj trapas´is la studentekzamenon kaj ricevis la blankc´apelon. Tri el ili venas de Metsäkylä, la esperantvilag´o de Taivalkoski.

Aini Vääräniemi 10.6.2018

Aini Vääräniemi

TAIVALKOSKEN KANSALAISOPISTOLLA JUHLAVUOSI

TAIVALKOSKEN KANSALAISOPISTOLLA JUHLAVUOSI

50-vuotiaan Taivalkosken kansalaisopiston kevät huipentui esittävän taiteen opiskelijaryhmien laulu-, soitto- ja tanssiesityksiin kevätjuhlassa. –Kansalaisopiston merkkivuotta vietetään työn merkeissä ja näiden esitysten synty onkin vaatinut paljon työtä, kansalaisopiston rehtori Kati Koivukangas kiitteli puheenvuorossaan.

Musiikillisen tilaisuuden jälkeen vietettiin kädentaitonäyttelyn avajaisia. Eräs kansalaisopiston nuorimmista opiskelijoista esitteli kursseilla tekemiään savitöitä. –Tykkään tehdä savesta esineitä. Olen tehnyt jo monta pientä kukkaruukkua makkaratekniikalla. Muovailen kurssilla mielelläni myös pupuja ja kissoja, Vera Beliak kertoo.

Ohessa on vain osa näyttelyn töistä.

LA RESUMETO ESPERANTE

La civitana instituto en Taivalkoski jubileis sian 50-jarig´on per la muzika evento kaj la malfermo de la ekspozicio kie oni povas vidi kion faris ili kiujn oni ne vidis surstrate dum la vintraj vesperoj. En c´i-artikoleto aperas nur la parto de la ekspozicaj´oj.

Aini Vääräniemi 15.5.2018

ALKU-NÄYTTELY PÄÄTALO-KESKUKSESSA

ALKU-NÄYTTELY PÄÄTALO-KESKUKSESSA

Eeva-Kaisa Jakkilan näyttely Alku avautui Päätalo-keskuksessa huhtikuun ajaksi. –Kuvaan näyttelyssä monenlaisia alkuja. Osa töistä kuvaa kosmoksessa tapahtuvia asioita, toiset kuvaavat syvänmeren syvänteissä eläviä pieniä eliöitä ja eläimiä, osa kuvaa maan päällä kasvavia kasveja, Eeva-Kaisa Jakkila kertoo näyttelytöidensä teemoista.
-Katsoin Sininen planeetta II –filmiä ja vaikutuin siitä niin paljon, että halusin kuvata kuinka tärkeitä avaruuden ja merien syvänteiden pienet elämät sekä maan päällä kasvavat kasvit ovat koko maailmankaikkeudelle. Kaikki liittyy kaikkeen, ihmisen ja luonnon yhteys on saumaton. Kuuntelen sunnuntaisin luontoradioa, jossa kerran kerrottiin kuinka tärkeitä raakut ovat. Niitäkin ihminen on surutta hävittänyt, onneksi nyt loppuvaiheessa on tultu viisaammiksi raakun suhteen.
-Minulle luonto ja sen sisällä oleminen on tärkeää ja kasvit ovat ikuisuusteema töissäni. Kotona meillä on niittymäinen piha, jossa kaikki kasvit saavat kasvaa vapaasti. Niitytetty piha tuntuu hyvältä. Kaikki kasvaa, se on lohdullista. Kasvien keskellä on polkuja ja kaksi patioa, jossa istumme ja nautimme kasvien tuoksusta. Siellä on paljon kimalaisia, mehiläisiä, kukkakärpäsiä ja lintuja. Olemme luonnon sisällä omalla pihallamme.
-Näyttelyteema liittyy myös omaan elämääni. Näyttely on minulle käännekohta, olen uuden alun kynnyksellä. Aion keskittyä nyt enemmän omiin töihini ja tehdä vähemmän opetustyötä, Eeva-Kaisa Jakkila kertoo suunnitelmistaan.

LA RESUMETO ESPERANTE

Taivalkoskia artistino Eeva-Kaisa Jakkila havas sian ekspozicion La Komenco en Päätalo-centro. La akvareloj rakontas pri universo, la maroj, la tero, pri la herboj kaj pri tuta naturo. Ankau estas la nova komenco en la vivo de Eeva-Kaisa. -Nun mi iom lasas instruadon kaj pli faros mian propran arton, la estonta pensiulino Eeva-Kaisa diras.

Aini Vääräniemi 21.4.2018

HIIHDON SM-KISAT TAIVALKOSKELLA TAPIO RÄISÄSEN MÄKIKESKUKSESSA

HIIHDON SM-KISAT TAIVALKOSKELLA TAPIO RÄISÄSEN MÄKIKESKUKSESSA

Taivalkosken SM-laduilla nähtiin tiukkaa taistelua kilpailujen kärkipaikoista. Naisten viestin tasaväkisten voittajajoukkueiden Kainuun Hiihtoseuran, Vuokatti Ski Teamin ja Hämeenlinnan Hiihtoseuran ankkurihiihtäjät saapuivat maaliin sekunnin sisällä. Taivalkosken kunnanjohtaja Jukka Mikkonen onnittelee iloisia hiihtäjiä.

Kilpailunjohtaja Matti Tyni joukkueineen seuraa kilpailun etenemistä. Kilpailun järjestäjä Metsä-Veikot 85 sai kiitosta onnistuneista järjestelyistä. Kisoissa oli arviolta 200 talkoolaista. Aino-Leena Lumpus saapui Nurmijärveltä asti hoitamaan kisojen kilpailusihteerin tehtävää.
Myös sää suosi kisoja. Perjantain sprinttikisat käytiin vesisateessa, mutta lauantain viestit ja sunnuntain pitkät matkat hiihdettiin aurinkoisessa säässä.
SM-kisojen suojelijana toimi Pohjois-Pohjanmaan Aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen.


Miesten voittoisa viestijoukkue tuli Kouvolasta, Vuokatti Ski Team oli hopealla ja Pyhäjärven Pohti saavutti pronssia.

Naisten 30 km kisan kultaa voitti Krista Pärmäkoski, hopeaa Kerttu Niskanen ja pronssia Johanna Matintalo.

Iivo Niskanen voitti 50 km kultaa, Vuokatti Ski Teamin joukkueessa viestihopeaa ja sprinttikisassa pronssia. Myös Iivon sisko Kerttu Niskanen onnistui kisoissa.

Kuninkuusmatkan 50 km voittajat Iivo Niskanen, Heikki Korpela ja Ari Luusua. Luusua voitti perjantain sprintissä kultaa, Matias Strandvall hopeaa ja Iivo Niskanen pronssia. Naisten sprintin voitti Leena Nurmi, hopeaa hiihti Krista Pärmäkoski, pronssia Aino-Kaisa Saarinen. Taivalkosken SM-kisat olivat Saarisen hiihtouran päätöskisat.

Taivalkosken Metsä-Veikkojen omat pojat Oskari Hökkä, Juho Hökkä, Matias Tiiro ja Topias Tyni olivat viestissä 20. sijalla. Henkilökohtaisissa kilpailuissa 50 km kisassa Oskari Hökkä oli sijalla 35, Matias Tiiro sijalla 38. Tiiro oli sprintissä sijalla 40, Oskari Hökkä runsaan sadan osallistujan joukossa sijalla 71.

`Hiihä Iivo hiihä` nuoret fanit kannustivat hiihtokuningasta ladun varrella. Onnelliset fanit palkittiin nimikirjoituksella.

Metsä-Veikkojen tytöt odottavat voittajia kukitettaviksi. Jorma Tyni organisoi monen kisatapahtuman kulkua.

Metsä-Veikkojen juniorit saattelivat voittajat palkintokorokkeelle.

Mäkihypyn maailmanmestaruuden vuonna 1978 voittanut Tapio Räisänen luovutti 50 km kisassa yhteisaikavertailussa parhaiten menestyneelle joukkueelle kiertopalkinto Haku-Veikon Maljan, joka matkasi Kouvolaan. Naisten 30 km kisassa luovutettiin kiertopalkinto Marja-Liisan Pokaali Vuokatti Ski Teamille.

Kallioniemi-kassit ovat lähdössä voittajien matkassa maailmalle, samoin Metsäkylän käsityöpajalla tehdyt kisalautaset.

LA RESUMETO ESPERANTE

Oni konkursis pri la Finlandchampionecoj en skiado dum lastsemajnfine en Taivalkoski en La Skisaltadcentro Tapio Räisänen. Räisänen mem venkis la oran medalon en skisaltado en la jaro 1978.

Aini Vääräniemi 15.4.2018

KYLÄSEURAN ULKOILUTAPAHTUMA METSÄKYLÄSSÄ

KYLÄSEURAN ULKOILUTAPAHTUMA METSÄKYLÄSSÄ

Vajaat sata kyläläistä ja lomalaista osallistui kyläseuran järjestämään ulkoilutapahtumaan Metsäkylän Rakkulan pihapiirissä pääsiäislauantaina. Tikkakisan, pilkkikisan, mäenlaskun ja porinoinnin lomassa nautittiin nuotiomakkaroista ja nokipannukahvista rantakodassa. Sää suosi tapahtumaa.

Päivän päätteeksi palkittiin puolen tunnin pilkkikisan pienimmällä kalalla voittanut Petri Huovinen sekä kintastikkakisan voittajat. Lasten sarjan voitti Vanessa Rokolampi, naisten sarjassa parhaan tuloksen heitti Essi Vanhala, miesten sarjassa Aarno Väärälä päihitti kilpakumppaninsa ylivoimaisella tuloksella.

LA RESUMETO ESPERANTE

La vilag´asocio de Metsäkylä, Arbarvilag´o, arangxis la agadplenan tagon al la vilag´anoj kaj ili kiuj havis sian ferion en Metsäkylä-regiono. Venis vizitantoj ec de la centro de Taivalkoski, entute preskau cent partoprenintoj c´e-estis. La programo enhavis konkurson de fis´kaptado, kiun oni venkis per la plej malgranda fis´o. La alia konkurso estis pegoj´etado per la ganto surmane, estis la serioj por la infanoj, virinoj kaj viroj. C´iuj infanoj kiuj partoprenis estis premiigitaj.

Aini Vääräniemi 6.4.2018

TAIDEYHDISTYS PÄÄTALO-KESKUKSESSA

TAIDEYHDISTYKSEN NÄYTTELY PÄÄTALO-KESKUKSESSA

Alkuvuonna Päätalo-keskuksessa saatiin ihailla Taivalkosken Taideyhdistyksen taiteilijoiden töitä. Mukana näyttelyssä olivat Heidi Naumanen, Natasha Pozdniak, Silke Haase, Jurgen Umlauff, Jussi Valtakari, Anu Suomalainen, Kalevi Hirvonen, Robert Willim, Sirpa Pauna, Rauno Salminen, Eeva-Kaisa Jakkila ja Anne Sällinen.














Anne Sällinen muutti Taivalkoskelle Äänekoskelta vuonna 2005. – Tulin töihin matkailuneuvontaan ja siitä siirryin Jalavaan. Tykkään tosi kovasti Taivalkoskesta. Täällä on luonto lähellä, harrastusmahdollisuuksia on paljon, voi liikkua helposti luonnossa. Täällä on kaikki tarvittava, Anne Sällinen kiittelee.

-Aloin maalata parikymmentä vuotta sitten, olen piirtänyt ihan pienestä asti. Töissäni on aihepiirinä luonto, pääasiassa eläimet ja kasvit, joita tässäkin näyttelyssä on esillä. Käyn taidepiirissä kerran viikossa, Eeva-Kaisa vetää piiriä kansalaisopistossa. Maalaaminen merkitsee minulle arjesta irtautumista ja rentoutumista.

-Kolmisen vuotta sitten minulla oli täällä oma näyttely, lisäksi olen osallistunut kuuteen yhteisnäyttelyyn. Jalavan Vintillä Valoa -näyttelyssä töitäni on ollut kolmena vuonna. Lisäksi kansalaisopiston näyttelyihin olen osallistunut. Käytän töissäni akryylimaalia, öljyvärejä, puuvärejä, teen myös lyijykynätöitä, Anne Sällinen kertoo.

LA RESUMETO ESPERANTE

Dum februaro g´is marto oni povis g´ui pri la arto de La Arta Asocio de Taivalkoski. Dekdu artistoj de la asocio lancis siajn artaj´ojn surmuren de Päätalo-Centro.

Aini Vääräniemi 1.4.2018

PÄÄNAATIKKA VAIHTUI OSUUSPANKISSA

PÄÄNAATIKKA VAIHTUI OSUUSPANKISSA

Taivalkosken Osuuspankin palveluksessa vuodesta 1984 ollut Riitta-Liisa Ahokumpu on jäänyt eläkepäivien viettoon. Hänen tilalleen valittiin Käylän Osuuspankin johtaja Piia Mourujärvi. Ahokumpu hyvästeli pankin asiakkaita ja Mourujärvi alkoi tutustua taivalkoskelaisiin kahvitilaisuudessa. Piia Mourujärvi aloitti uuden työnsä helmikuussa.

Taivalkosken Osuuskassa perustettiin vuonna 1925. Aluksi kassa toimi Iivari Vääräniemen talossa Onnelassa, sen jälkeen Arvo Taivalkosken talossa eli Sakarin talossa. Vuonna 1952 kassataloksi ostettiin Tippalan kiinteistö, joka oli rakennettu alunperin Sigurd Finckenbergille apteekiksi vuonna 1934. Kalle Päätalo oli apteekkityömaalla töissä.

Osuuskassa, myöhemmin osuuspankki, toimi vanhassa apteekkirakennuksessa toistakymmentä vuotta kunnes viereiselle tontille rakennettiin uusi toimitila 1960-luvulla. 1980-luvun puolivälissä päätettiin rakentaa jälleen uusi pankkirakennus. Vanha apteekki joutui väistymään sen tieltä. Näistä ja muista pankkiin liittyvistä asioista saa tietoa Taivalkosken Osuuspankin 90-vuotishistoriikista Onnelasta Tippalaan. Kirjan saa omakseen liittymällä Taivalkosken Osuuspankin jäseneksi. Kirja sisältää myös muuta Taivalkosken historiaa.

LA RESUMETO ESPERANTE

La estrino de la banko en Taivalkoski Riitta-Liisa Ahokumpu pensiulig´is kaj la nova estrino Piia Mourujärvi komencis sian laboron en februaro.

Aini Vääräniemi 22.3.2018

PORINAKAHVILA KOKOONTUI METSÄKYLÄSSÄ

PORINAKAHVILA KOKOONTUI METSÄKYLÄSSÄ

Koillismaan Seudun Muisti ry:n Tuuhan völöjyyn –hankkeen pilottikylässä Taivalkosken Metsäkylässä kokoonnuttiin porinakahvilaan nuutinpäivänä. Kolmatta tusinaa osallistujaa oli saapunut Aili ja Paavo Vääräniemen taloon Kunnaalle porisemaan, vaihtamaan kuulumisia ja kuulemaan Tuuhan völöjyyn –hankkeesta ja muistiyhdistyksen toiminnasta.

-Meni ihan päälle toivoen tämä osallistujamäärä, talon isäntä Paavo Vääräniemi iloitsee. Avauspuheenvuorossaan hän kiitteli hankkeen ja muistiyhdistyksen sekä kylän toimijoita hankkeen toteuttamisessa. –Ne on hoksanneet tyttäret järjestää pilottikylän muistikahvilan käsityöpajalla joka toinen torstai viime syyskuusta lähtien. Lisäksi on järjestetty retki naapurikuntaan Suomussalmelle, jossa oli joulun alla ruokailutapahtuma. Nyt on tämä porinakahvila, jota pyritään pitämään jatkossa Metsäkylän koululla kerran kuussa. Koululle on tulossa myös yleisöluento. Keväällä käydään retkellä järven rannalla ja alkukesästä syömässä Hossassa, Paavo Vääräniemi kertoo kylän toiminnasta hankkeessa. –On mukavaa kuunnella tätä porinaa. Meistä moni asuu yksin, jotkut vielä kaverin kanssa, ja kaikille meille on tärkeää vaihtaa mielipiteitä. Puhuminen toisten kanssa virkistää. Ongelmat ovat yleensä samansuuntaisia, niistä on hyvä saada puhua. Täällä ei tarvi ujostella sitä mikä ketäkin on kohdannut, olipa se muistisairaus eli muu muutos elämässä. Eikä lopeteta porinoita tähän vaan jatketaan kokoontumisia, Paavo Vääräniemi innostaa kyläläisiä.

Koillismaan Seudun Muisti ry:n puheenjohtaja Kirsti Karvonen kiitteli kylän aktiivisuutta. –On yllättävää, että sivukylällä saadaan näin iso porukka koolle. Täällä näkyy selvästi yhteisöllisyyden tärkeys. Yhdistyksemme hanke on koettu täällä tarpeelliseksi. -Koillismaan Seudun Muisti ry perustettiin seitsemän vuotta sitten. Reijo Ronkainen oli puheenjohtajana aiemmin, itse olen vasta aloittanut. Kolmivuotisen Tuuhan völöjyyn -hankkeemme tavoitteena on luoda toimintaa, joka jatkuisi myös hankkeen jälkeen. Alueellista hanketta toteutetaan Taivalkoskella, Kuusamossa ja Posiolla. Hanke kohdistuu sivukylille, koska täältä on hankalaa päästä kokoontumaan keskustojen muistikahviloihin ja muihin kokoontumisiin. Oman kylän kokoontumiset ovat tärkeitä, kun kyläily on hiipunut sivukylilläkin. Suunnitelmalliset kokoontumiset vaativat järjestelyjä. Tiedotuspäällikkönä täällä on toiminut Paavo Vääräniemi, lisäksi tekstiviestejä on lähettänyt Aira Tauriainen ja Taivalkosken Sanomissakin on tiedotettu kokoontumisista, Kirsti Karvonen kertoo.

Pitkänlinjan muistityöläinen Eine Korhonen toimii Tuuhan völöjyyn –hankkeen koordinaattorina. –Erikoistuin yli 20 vuotta sitten muistisairauksiin. Sen jälkeen on menty paljon eteenpäin. Lääkehoito on edistynyt. On alettu puhua kuntoutuksesta ja aivoterveydestä. Hankkeen tavoitteena on saada kaikille tasavertaiset mahdollisuudet tiedon saantiin. Ei voi laskea vain netin varaan vaan tarvitaan ihmisiä ja kokoontumisia, että tieto muistiin liittyvistä asioista löydetään kylillä. Hankkeen avulla luodaan toimintaa ihmisten omaan ympäristöön. Tätä työtä tehdään porukalla, jokainen teistä osallistujista on työkaverini. Kuulutammekin jokainen omassa ympäristössämme `Tuuhan völöjyyn´ -sanomaa. Kohderyhmä onkin saavutettu todella hyvin, Eine Korhonen iloitsee.

Tuuhan völöjyyn -hankkeen rahoittaja on STEA, entinen Raha-automaattiyhdistys. Hanke maksaa pilottikylien lehti-ilmoitukset ja kokoontumisten tarjoilut.

LA RESUMETO ESPERANTE
La vilag´anoj de Metsäkylä kaj la agantoj en la projekto Akompanu kunvenis post la julperiodo. Oni au´dis pri la projekto kiu temas aferojn ronde de memormalsanoj. Al la babiladkunvenoj estas bonvenaj c´iuj kiuj interesig´as pri la temo. Du sekvantaj kunvenoj okazos en la lernejo de Metsäkylä en la 8-a kaj 22-a de februaro. Akompanu!

Aini Vääräniemi 1.2.2018

RAPORTTIKIRJALLISUUTTA PUOLASTA

RAPORTTIKIRJALLISUUTTA PUOLASTA

-Puolalainen kirjallisuuden laji raporttikirjallisuus on tuntematon laji muunkielisessä kirjallisuudessa. Puolan ulkopuolella kirjastojen on vaikeaa luokitella raporttikirjallisuutta, joka luokitellaankin jossain kaunokirjallisuudeksi, jossain tietokirjallisuudeksi ja jossain esseekirjallisuudeksi, Taivalkosken Suomi-Puola –yhdistyksen vieraaksi tullut maisteri Pawel Fischer-Kotowski Puolan Kansalliskirjastosta kertoo esitelmässään.

-Raporttikirjat ovat kuin romaaneja. Ne perustuvat täysin todellisuudessa tapahtuneisiin asioihin. Tunnettuja raporttikirjailijoita ovat Ryszard Kapuscinski, Marius Szczygiek ja Andrzej Stasiuk. Kapuscinskin 1970-luvulla ilmestynyt pääteos Keisari kertoo Etiopian pitkäaikaisesta keisarista Haile Selassiesta ja hänen hovistaan. Kirja julkaistiin lehdissä jatkokertomuksena, jolloin silloinen Puolan voimakas sensuuri ei puuttunut julkaisemiseen. Kun koko teos julkaistiin, kirja ei mennyt sensuurin läpi. Tarkimmat lukijat havaitsivat, että kokonaisuus antoi kuvan silloisesta Puolan yhteiskunnasta, vaikka kirjan tapahtumat tapahtuivat Etiopiassa. Puolalainen raporttikirjallisuus syntyikin sen seurauksena kun sensuuri ei hyväksynyt tosiasioiden julkistamista. Tänään raporttikirjallisuutta ei enää tarvita osoittamaan puolalaisen yhteiskunnan epäkohtia, kun kaikki voivat ilmaista mielipiteensä vapaasti, Pawel Fischer-Kotowski sanoo.

-Raporttikirjailijoista Marius Szczygiek kirjoitti Tsekin tasavallasta kertovan teoksen Gottland, joka on käännetty viidelletoista kielelle. Kun kirjaa esiteltiin kustantajille, he ihmettelivät miten puolalainen voisi kirjoittaa Tsekistä mielenkiintoisesti. Kirja julkaistiin ja se sai joka maassa hyvän vastaanoton. Itse tsekkiläiset sanovat, ettei kukaan ole kuvannut Tsekkiä niin hyvin kuin Szczygiek. Hän kertoo kirjassa mitä hänelle tapahtui Tsekin matkoillaan. Kirja antaa hyvän kuvan Tsekistä ja tsekkiläisistä. Esimerkiksi hän kertoo tapahtumasta eräässä kaupassa. Puolan ja tsekin kielet ovat samantyyppisiä ja Szczygiek halusi ylpeillä tsekin kielen taidollaan. Kauppaan saapui kanta-asiakas, jolta Szczygiek kysyi mitä on ehtoollisleipä tsekiksi. Kanta-asiakas ei tiennyt sitä, mutta lupasi ottaa sanan selville sisareltaan ja kertoa sen seuraavana päivänä. Tällä tapahtumalla Szczygiek halusi osoittaa kuinka ystävällisiä ja avuliaita tsekkiläiset ovat ja samalla miten erilaisia he ovat verrattuna uskonnollisiin puolalaisiin. Kansojen ominaispiirteet olisi voinut kertoa kuivilla faktoilla, mutta Gottlandissa ne kerrotaan mielenkiintoisesti jokapäiväisten tapahtumien kautta.

-Szczygiek oli hyvin suosittu Puolassa. Hän kirjoitti kolumneja erääseen suurilevikkiseen lehteen maanantaisin. Kolumneissaan hän kertoi totuuksia, joita oli nähnyt, kuullut ja kokenut. Jos jollain viikolla ei tuntunut tapahtuvan mitään erikoista, hän meni kadulle ja alkoi kysellä ihmisiltä mitä heille oli tapahtunut. Kolumnit olivat niin mielenkiintoisia, että ihmiset heräsivät tavallista aiemmin maanantaisin, että voisivat lukea ne mahdollisimman varhain. Eräs hänen viimeisimmistä kolumneistaan kertoo köyhästä perheestä, josta yksi perheenjäsen kuoli. Kuolemaan liittyi jotain outoa, josta ei uskallettu puhua. Kirjoittaja yritti kolumnissaan selvittää syytä puhumattomuuteen. Raporttikirjallisuus voikin olla kirjojen lisäksi esimerkiksi kolumneja.

-Erästä kolumniaan varten Szczygiek alkoi soitella lehti-ilmoittelijoille ja kysyi miksi he haluavat myydä tavaroitaan. Esimerkiksi eräs henkilö kauppasi autoaan hyvin halvalla. Puhelun aikana selvisi, että ilmoittajalla ei ollut varaa mennä leikkaukseen, siksi hänen oli myytävä autonsa. Kolumnin alussa oli kyseinen lehti-ilmoitus, sen jälkeen Szczygiek kirjoitti mitä hän puhui autonmyyjän kanssa. Tuo kolumni oli osuvin 1990-luvun Puolaa kuvaava raporttikirjoitus.

-Vaikka raporttikirjallisuus on ollut tärkeää Puolassa, vasta tänä vuonna maan tärkeimmän kirjallisuuspalkinnon voitti raporttikirja. Suomeksi on käännetty Andrzej Stasiukin raporttikirja Matkalla Babadagiin, jossa kirjoittaja tarkkailee Mustanmeren kaupunkeja automatkallaan, Pawel Fischer-Kotowski kertoo.

LA RESUMETO ESPERANTE

Pawel Fischer-Kotowski, venonta laboristo en la Nacia Biblioteko de Pollando vizitis la Finnlando-Pollando -asocion de Taivalkoski. Li prelegis pri la raportoliteraturo kiu estas speziala pola literaturspeco kiu ne aperas alilande.
Finnlingven estas tradukita la libro Survoje al Babadago kiun verkis raportverkisto Andrzej Stasiuk.

Aini Vääräniemi 29.12.2017