KALLE PÄÄTALO -SEURA ry 40 VUOTTA

KALLE PÄÄTALO -SEURA ry 40 VUOTTA

Kirjailija Kalle Päätalon nimikkoseura perustettiin 21.4.1979 Taivalkosken kunnantalolla. Perustamiskuvassa vasemmalla tarinoiden taitaja, näytelmissä aktiivisesti mukana ollut kunnanhallituksen edustaja Väinö Pitkänen, seuraavina seuran puheenjohtajana toiminut Paavo Rautiainen, yhä toiminnassa mukana oleva Sinikka Rahikainen, Maija Jakkila, puheenjohtajana toiminut Oili Taivalkoski, kunnan ensimmäinen kulttuurisihteeri Sirkka Lehtiranta. Oikeassa laidassa seuran ensimmäinen puheenjohtaja Simo Mäkelä, Unto Perälä, Toivo Nevala ja läänintaiteilija Maija-Leena Ervasti.

SIELU RUIJASSA -NÄYTELMÄ

Kalle Päätalolta tilattua Sielu Ruijassa -näytelmää esitettiin Taivalkoskella viitenä kesänä 1976-1980. Näytelmä yhdisti kunnan eri kulttuuritoimijoita riippumatta yhdistys- tai yhteiskunnallisesta taustasta. Näytelmän toteutuminen vaikutti siihen, että päätettiin perustaa Kalle Päätalolle nimikkoseura, seuran nykyinen puheenjohtaja Raimo Aro arvioi. -Kalle itse suhtautui seuran perustamiseen epäilevästi. Hänellä oli ajatus, että nimikkoseuroja perustetaan jo edesmenneille kirjailijoille. Kalle epäili, että hänen nimikkoseuransa pysyisi pystyssä tuskin kahta vuotta. Nyt näemme, että seuran toiminta on pysynyt vireänä koko 40 vuoden ajan. Jäseniä on tänään noin 650 ja liittyjiä tulee muun muassa Kalle Päätalon kirjallisuuvesta tykkäävien yhistyksen nettikeskustelujen kautta koko ajan lisääntyvässä määrin, Raimo Aro iloitsee.

-Sielu Ruijassa –näytelmän tilaaminen juontaa juurensa siitä, kun Taivalkosken Nuorisoseura sai tehtävän järjestää maakuntajuhlat. Ohjeena oli järjestää ohjelmaa jollaista muualla ei ole. Nuorisoseuran puheenjohtajan roolissa tiedustelin Kalle Päätalolta olisiko hän myötämielinen kirjoittamaan näytelmän, Raimo Aro kertoo. –Aktiivinen kulttuuritoimija, kanttori Robert Makkonen lähetti Kallelle kirjallisen pyynnön näytelmän kirjoittamisesta toukokuussa 1975. Kolmen kuukauden kuluttua näytelmä Sielu Ruijassa saapui Taivalkoskelle ja alkoi näyttelijöiden ja ohjaajan etsiminen. Oli haastavaa löytää 30 henkilöä ja hevonen rooleihin. Ohjaajaksi saatiin innostumaan läänintaiteilija Maija-Leena Ervasti Kuusamosta. Varaohjaajana oli Seija Aho. Hevonen saatiin Jokijärven Simosesta. Näytelmään löydettiin kaikki roolihenkilöt. Hiltu-Juuson rooli näytelmässä oli keskeinen. Rooliin pyydettiin Veijo Jussilaa. Hän oli koko lapsuutensa ollut tekemisissä Hiltu-Juuson kanssa ja tunsi hänen luonteensa, sanontansa ja tapansa. Muurauskiireistä huolimatta Veijo lupautui rooliin ja vetikin sen ansiokkaasti, Raimo Aro kiittelee. –Näytelmää harjoiteltiin 67 kertaa. Esityspaikkoina olivat Putaanranta ja kotiseutumuseo, väliajalla sekä näyttelijät että yleisö siirtyivät paikasta toiseen. Palkkioksi näyttelijöille oli luvattu pullakahvit, jotka kävin pyytämässä eri kauppaliikkeistä, muita palkkioita ei ollut. Sielu Ruijassa –näytelmä on suurisuuntaisin kulttuuriprojekti mitä Taivalkosken historiassa on ollut. Näytelmä yhdisti taivalkoskelaisia päätalolaisessa hengessä, kasvatti itsetuntoa ja itseluottamusta. Jos ei olisi ollut Sielu Ruijassa –näytelmää, olisiko syntynyt Päätalo-seuraakaan, Raimo Aro pohtii. –Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kuvassa sakeita veriä kuppauttamassa Toivo Nevala, kupparina Lyydia Haapalainen näytelmässä Sielu Ruijassa.

Nyt 40 vuotta myöhemmin seura keskittyy meneillään olevan Kalle Päätalon syntymän 100-vuotisjuhlavuoden Päätaloviikon tapahtumiin. Seura järjestää kulttuurikierroksia, tietokilpailun Kalle Päätalon kirjoista, jäsentapaamisen ja seuran 40-vuotisjuhlakahvituksen sekä pääjuhlan eli lukijatapahtuman. Päätaloviikon päätöspäivänä seura osallistuu seppeleenlaskuun sankarihaudoille. Seura toimii yhteistyössä Kallioniemi-Säätiön, Päätalo-instituutin, Taivalkosken kunnan, seurakunnan, eläkeläisjärjestöjen, kyläseurojen ja urheiluseurojen kanssa. Seuran toiminnasta tiedotetaan seuran internetsivuilla. Seura julkaisee vuosittain Päätalo-Sanomia.

Seuran johtokuntaan kuuluvat puheenjohtaja Raimo Aro, varapuheenjohtaja Osmo Buller, sihteeri Aini Vääräniemi, jäsenasioidenhoitaja Helvi Horsma, muina jäseninä Mikko Jalava, Virpi Puolakanaho, Veijo Jussila,Kati Haapasalo, Maija Saviniemi, Jouko Nissinen ja Salme Koskelo, joka hoitaa seuran internetsivuja. Rahastonhoitajana ja kirjanpitäjänä toimii Anne Hoikkala, Päätalo-Sanomien päätoimittajana Jorma Räisänen.

Tämänvuotinen Kalle Päätalo -seuran vuosikokous pidettiin Päätalo-keskuksessa. Kuvassa takarivissä johtokuntaan uutena valittu Jouko Nissinen, varapuheenjohtaja Osmo Buller, puheenjohtaja Raimo Aro, sihteeri Aini Vääräniemi, Asko Jaakkola, eturivissä johtokunnan jäsenet Kati Haapasalo ja alusta saakka seuran toiminnassa mukana ollut Veijo Jussila sekä uutena johtokuntaan varajäseneksi tullut Maria Helin-Vettenranta.

LA RESUMETO ESPERANTE

Kalle Päätalo -Asocio estis fondita 21-an aprilo 1979. La plej grava kialo por la fondigo estis la teatraj´o Sielu Ruijassa kiun Kalle Päätalo verkis por la Taivalkoski-Asocio kaj la Junulara-Asocio de Taivalkoski. En la teatraj´o oni bezonis 30 geaktorojn kaj c´evalon al la roloj. Oni sukcesis kaj la grupo faris la teatraj´on dum la someroj 1976-80. Dum tiu periodo c´iuj partoprenintaj asocioj kaj grupoj unuig´is mense tiel ke oni decidis fondigi la asocion nomita lau Kalle Päätalo. La asocio arang´as Päätalo-semajnon c´iu-somere dum la unua semajno de julio kaj publigigas la gazeton Päätalo-Sanomat unufoje dum la jaro. La asocio c´iu-jare premiigas la plej bonan verkon de la studentoj kiuj faras sian studentekzamenon en la liceo de Taivalkoski. Ankau la plej bonan fabelon en la fabelkonkurso Napero Finlandia la asocio premiigas.
C´i-jare la asocio jubileas sian 40-jarig´on kaj servas la jubilean kafon kun Päätalo-kuko dum Päätalo-semajno. Aliaj programeroj dum la semajno farota de asocio estas la rondiro en la tombejo de Taivalkoski, kie restas multaj personoj el la Iijoki-serio. Okazos kunveno al la membraro de la asocio, same la tradicia sciokonkurso. SAbate okazos la c´efjubileo, kie faras paroladojn la filino de Kalle Päätalo, Riitta Päätalo, profesoro Harri Mantila kaj verkisto Antti Heikkinen.

Aini Vääräniemi 26.5.2019

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

76 + = 80