ON AIKA MUISTAA – kansallinen veteraanijuhla Taivalkoskella

ON AIKA MUISTAA – kansallinen veteraanijuhla Taivalkoskella

Kansallisen veteraanipäivän tämänvuotisen teeman mukaisesti eri puolella Suomea muistettiin sodan aikana isänmaan hyväksi toimineita henkilöitä presidentin myöntämällä Valkoisen ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan mitalilla kunniakirjoineen. Yhteensä 3100 henkilöä sai tunnustuksen, joista 25 jaettiin Taivalkoskella.

Yksi palkituista on metsäkyläläinen Hilda Manninen. Hän oli toisen evakon aikana syksyllä 1944 kuljettamassa karjaa Puhoksen Siivikkoon saakka. – Kuljetimme kotini Välivaaran sekä naapuritalon Haukivaaran karjaa. Meitä oli lisäkseni sisareni Helli, Haukivaaran Lilja ja Sylvi Neulikko. Menomatkalla olimme kortteeria Lotan talossa. Myös isäni Aukusti Keränen ja naapurin isäntä Juho Haukivaara tulivat kolmen hevosen kanssa Pudasjärven kautta Siivikkoon. Perillä asuimme kaksi viikkoa pienessä Siivikon Ollin omistamassa mökissä. Karja oli ulkona aitauksessa. –Olisimme jatkaneet matkaa, mutta saksalaiset olivat räjäyttäneet sillan matkan varrelta. Päätimmekin lähteä takaisin kotiin, vaikkei ollut lupaa palata. Lähdimme silti. Oli mikkeli, kun saavuimme karjoinemme kotiin. Muu kylä oli autiona, kun kaikki olivat evakossa. Taloissa oli viljat puimatta ja perunat kaivamatta. Aloimme kiertää taloja ja teimme näitä syystöitä, puimme viljaa ja kaivoimme perunoita. Kävimme ainakin Kylmälässä, Lohilahdessa, Haukivaarassa, Loukonvaarassa ja Huokausvaarassa, Hilda Manninen muistelee evakkosyksyn tapahtumia.

Veteraanijärjestöt perustettiin sodan jälkeen ajamaan veteraanien etuja. Tuomo Horsma puheessaan kertoo uudesta laista, joka tulee voimaan marraskuun alussa. -Veteraanien kotona ja palveluasunnoissa asumiseen lisätään varoja. Teistä kunniakansalaisista pidetään huolta. Valtionkonttorin rahoitusta on täällä käytettykin ansiokkaasti toimijoiden tartuttua toimeen. Uuden lain mukaisesti siivous- ja hoitopalveluja lisätään yhä, Tuomo Horsma kertoo.

Veteraanijuhlan puheissa palattiin raskaisiin sota-ajan tapahtumiin, jotka koskettavat yhä. –Sota toi konkreettisesti esiin käsitteet kaatunut, jäänyt leskeksi, sotalapseksi, sotaorvoksi, joutunut evakkoon, menettänyt kotinsa ja omaisuutensa. Sodan aikana Suomessa kuoli satatuhatta ihmistä, satatuhatta menetti lapsensa, 50 000 jäi orvoksi, 30 000 jäi leskeksi, joka yhdeksäs joutui jättämään kotinsa, Raimo Aro kertaa sodan tunnuslukuja.

Kirkkoherra Maaria Perälä kertoi kuinka hänen sukulaisensa Martti Elo oli Juntusrannassa sotatoimissa nähnyt kuinka vihollissotilaita oli tullut rajan yli isolla joukolla. -Hän oli soittanut asiasta esikuntaan, mutta häntä ei oltu uskottu. Niin hän lähti viemään itse sanaa Suomussalmelle. Vastaan oli tullut upseeri, joka oli moittinut häntä vartiopaikan jättämisestä. Tämä moite ja Juntusrannan uhkaava tilanne järkyttivät häntä niin, että hän teki itsemurhan, Maaria Perälä kertoo.

Taivalkosken veteraanijärjestöt alkoivat viedä koululaisille tietoutta sota-ajasta viime syksynä, kun Tuomo Horsma ja Raimo Aro kävivät kertomassa aiheesta 9-luokkalaisille. Samalla järjestöt antoivat koululaisille tehtävän ottaa selville oman suvun vaiheita sota-aikana. Äidinkielen opettaja Vuokko Kaski ohjasi tehtävien tekoa. Veteraanijuhlassa palkittiin tehtävistä kaksitoista oppilasta. –Oli todella mielenkiintoista ja tärkeää tehdä tämä tehtävä, isältään Turo Vääräniemeltä tietoa saanut Ulla-Mari Vääräniemi sanoo. –Kyselin sota-ajasta äidiltä, mummilta ja äidin enolta, Salla Jurmu kertoo. –Minä sain tietoa äidin kummitädiltä, Anna-Maija Oinas jatkaa. –Minä taas sain tietoa isältäni, Sonja Väisänen kertoo. -Toiveena tässä oman suvun sotakokemuksista kirjoittamisessa on, että tietämys ja arvostus menneen sukupolven uhrautuvasta työstä tulevaisuuden hyväksi ei unohtuisi ja uusi sukupolvi osaisi tehdä oikeita valintoja kansamme parhaaksi, Tuomo Horsman kanssa kirjoitustehtävän ideoinut Raimo Aro sanoo.

LA RESUMETO ESPERANTE

Dum la nacia militveterantago la prezidento de Finnlando Sauli Niinistö donis pli ol tri mil da medaloj por la homoj kiuj dum la militoj 1939-1945 partoprenis iel al la laboro por la patra lando, kaj kiuj ne antaue ne ricevis iun honoran medalon. En Taivalkoski 25 homoj ricevis nun la medalon.
Bedaurinde mia blogo perdis la bildojn kaj versajne mi ne ec nun povas meti la bildojn al la artikolo. Ni provas trovi la kialon.

Aini Vääräniemi 16.5.2019

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

+ 39 = 40