Arkistot kuukauden mukaan: toukokuu 2019

KALLE PÄÄTALO -SEURA ry 40 VUOTTA

KALLE PÄÄTALO -SEURA ry 40 VUOTTA

Kirjailija Kalle Päätalon nimikkoseura perustettiin 21.4.1979 Taivalkosken kunnantalolla. Perustamiskuvassa vasemmalla tarinoiden taitaja, näytelmissä aktiivisesti mukana ollut kunnanhallituksen edustaja Väinö Pitkänen, seuraavina seuran puheenjohtajana toiminut Paavo Rautiainen, yhä toiminnassa mukana oleva Sinikka Rahikainen, Maija Jakkila, puheenjohtajana toiminut Oili Taivalkoski, kunnan ensimmäinen kulttuurisihteeri Sirkka Lehtiranta. Oikeassa laidassa seuran ensimmäinen puheenjohtaja Simo Mäkelä, Unto Perälä, Toivo Nevala ja läänintaiteilija Maija-Leena Ervasti.

SIELU RUIJASSA -NÄYTELMÄ

Kalle Päätalolta tilattua Sielu Ruijassa -näytelmää esitettiin Taivalkoskella viitenä kesänä 1976-1980. Näytelmä yhdisti kunnan eri kulttuuritoimijoita riippumatta yhdistys- tai yhteiskunnallisesta taustasta. Näytelmän toteutuminen vaikutti siihen, että päätettiin perustaa Kalle Päätalolle nimikkoseura, seuran nykyinen puheenjohtaja Raimo Aro arvioi. -Kalle itse suhtautui seuran perustamiseen epäilevästi. Hänellä oli ajatus, että nimikkoseuroja perustetaan jo edesmenneille kirjailijoille. Kalle epäili, että hänen nimikkoseuransa pysyisi pystyssä tuskin kahta vuotta. Nyt näemme, että seuran toiminta on pysynyt vireänä koko 40 vuoden ajan. Jäseniä on tänään noin 650 ja liittyjiä tulee muun muassa Kalle Päätalon kirjallisuuvesta tykkäävien yhistyksen nettikeskustelujen kautta koko ajan lisääntyvässä määrin, Raimo Aro iloitsee.

-Sielu Ruijassa –näytelmän tilaaminen juontaa juurensa siitä, kun Taivalkosken Nuorisoseura sai tehtävän järjestää maakuntajuhlat. Ohjeena oli järjestää ohjelmaa jollaista muualla ei ole. Nuorisoseuran puheenjohtajan roolissa tiedustelin Kalle Päätalolta olisiko hän myötämielinen kirjoittamaan näytelmän, Raimo Aro kertoo. –Aktiivinen kulttuuritoimija, kanttori Robert Makkonen lähetti Kallelle kirjallisen pyynnön näytelmän kirjoittamisesta toukokuussa 1975. Kolmen kuukauden kuluttua näytelmä Sielu Ruijassa saapui Taivalkoskelle ja alkoi näyttelijöiden ja ohjaajan etsiminen. Oli haastavaa löytää 30 henkilöä ja hevonen rooleihin. Ohjaajaksi saatiin innostumaan läänintaiteilija Maija-Leena Ervasti Kuusamosta. Varaohjaajana oli Seija Aho. Hevonen saatiin Jokijärven Simosesta. Näytelmään löydettiin kaikki roolihenkilöt. Hiltu-Juuson rooli näytelmässä oli keskeinen. Rooliin pyydettiin Veijo Jussilaa. Hän oli koko lapsuutensa ollut tekemisissä Hiltu-Juuson kanssa ja tunsi hänen luonteensa, sanontansa ja tapansa. Muurauskiireistä huolimatta Veijo lupautui rooliin ja vetikin sen ansiokkaasti, Raimo Aro kiittelee. –Näytelmää harjoiteltiin 67 kertaa. Esityspaikkoina olivat Putaanranta ja kotiseutumuseo, väliajalla sekä näyttelijät että yleisö siirtyivät paikasta toiseen. Palkkioksi näyttelijöille oli luvattu pullakahvit, jotka kävin pyytämässä eri kauppaliikkeistä, muita palkkioita ei ollut. Sielu Ruijassa –näytelmä on suurisuuntaisin kulttuuriprojekti mitä Taivalkosken historiassa on ollut. Näytelmä yhdisti taivalkoskelaisia päätalolaisessa hengessä, kasvatti itsetuntoa ja itseluottamusta. Jos ei olisi ollut Sielu Ruijassa –näytelmää, olisiko syntynyt Päätalo-seuraakaan, Raimo Aro pohtii. –Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kuvassa sakeita veriä kuppauttamassa Toivo Nevala, kupparina Lyydia Haapalainen näytelmässä Sielu Ruijassa.

Nyt 40 vuotta myöhemmin seura keskittyy meneillään olevan Kalle Päätalon syntymän 100-vuotisjuhlavuoden Päätaloviikon tapahtumiin. Seura järjestää kulttuurikierroksia, tietokilpailun Kalle Päätalon kirjoista, jäsentapaamisen ja seuran 40-vuotisjuhlakahvituksen sekä pääjuhlan eli lukijatapahtuman. Päätaloviikon päätöspäivänä seura osallistuu seppeleenlaskuun sankarihaudoille. Seura toimii yhteistyössä Kallioniemi-Säätiön, Päätalo-instituutin, Taivalkosken kunnan, seurakunnan, eläkeläisjärjestöjen, kyläseurojen ja urheiluseurojen kanssa. Seuran toiminnasta tiedotetaan seuran internetsivuilla. Seura julkaisee vuosittain Päätalo-Sanomia.

Seuran johtokuntaan kuuluvat puheenjohtaja Raimo Aro, varapuheenjohtaja Osmo Buller, sihteeri Aini Vääräniemi, jäsenasioidenhoitaja Helvi Horsma, muina jäseninä Mikko Jalava, Virpi Puolakanaho, Veijo Jussila,Kati Haapasalo, Maija Saviniemi, Jouko Nissinen ja Salme Koskelo, joka hoitaa seuran internetsivuja. Rahastonhoitajana ja kirjanpitäjänä toimii Anne Hoikkala, Päätalo-Sanomien päätoimittajana Jorma Räisänen.

Tämänvuotinen Kalle Päätalo -seuran vuosikokous pidettiin Päätalo-keskuksessa. Kuvassa takarivissä johtokuntaan uutena valittu Jouko Nissinen, varapuheenjohtaja Osmo Buller, puheenjohtaja Raimo Aro, sihteeri Aini Vääräniemi, Asko Jaakkola, eturivissä johtokunnan jäsenet Kati Haapasalo ja alusta saakka seuran toiminnassa mukana ollut Veijo Jussila sekä uutena johtokuntaan varajäseneksi tullut Maria Helin-Vettenranta.

LA RESUMETO ESPERANTE

Kalle Päätalo -Asocio estis fondita 21-an aprilo 1979. La plej grava kialo por la fondigo estis la teatraj´o Sielu Ruijassa kiun Kalle Päätalo verkis por la Taivalkoski-Asocio kaj la Junulara-Asocio de Taivalkoski. En la teatraj´o oni bezonis 30 geaktorojn kaj c´evalon al la roloj. Oni sukcesis kaj la grupo faris la teatraj´on dum la someroj 1976-80. Dum tiu periodo c´iuj partoprenintaj asocioj kaj grupoj unuig´is mense tiel ke oni decidis fondigi la asocion nomita lau Kalle Päätalo. La asocio arang´as Päätalo-semajnon c´iu-somere dum la unua semajno de julio kaj publigigas la gazeton Päätalo-Sanomat unufoje dum la jaro. La asocio c´iu-jare premiigas la plej bonan verkon de la studentoj kiuj faras sian studentekzamenon en la liceo de Taivalkoski. Ankau la plej bonan fabelon en la fabelkonkurso Napero Finlandia la asocio premiigas.
C´i-jare la asocio jubileas sian 40-jarig´on kaj servas la jubilean kafon kun Päätalo-kuko dum Päätalo-semajno. Aliaj programeroj dum la semajno farota de asocio estas la rondiro en la tombejo de Taivalkoski, kie restas multaj personoj el la Iijoki-serio. Okazos kunveno al la membraro de la asocio, same la tradicia sciokonkurso. SAbate okazos la c´efjubileo, kie faras paroladojn la filino de Kalle Päätalo, Riitta Päätalo, profesoro Harri Mantila kaj verkisto Antti Heikkinen.

Aini Vääräniemi 26.5.2019

KYLÄTAPAHTUMA METSÄKYLÄN RAKKULASSA

KYLÄTAPAHTUMA METSÄKYLÄN RAKKULASSA

Metsäkylän kyläseuran järjestämä tapahtuma pidettiin Rakkulan pihapiirissä ja Rakkujärvellä pääsiäislauantaina. Rehdit puolensataa kyläläistä ja lomalaista osallistui puolen tunnin pilkkikisaan, kintastikkakisaan, läskipyöräajoon ja makkaranpaistoon. Kodassa porisi nokipannukahvi, piha-alueella kuultiin Jarmo Tynin haitarimusiikkia.
Pilkkikisan voitti Veikko Helttunen, toisena oli Markku Pesonen, kolmantena Oskari Vanhala. Lasten tikkakisan voitti Alexi Beliak, toiseksi heitti Mika Majava, kolmanneksi Vanessa Rokolampi, neljänneksi Miia Juntunen. Aikuisten tikkakisan voitti ylivoimaisesti Kauko Nyman tuloksella 40. Seuraavina olivat Paavo Vääräniemi, Aili Vääräniemi ja Anitta Vääräniemi.

Kuva 1: -Aina sitä oppii uusia asioita, Anitta Vääräniemi toteaa kokeillessaan läskipyörällä ajoa Rakkujärvellä.

Kuva 2: Metsäkylän kyläseuran sihteeri Heli Räisänen ja kyläpäällikkö Olavi Kainulainen aloittamassa palkintojenjakoa.

Kuva 3: Serkukset Vera Beliak ja Saaga ja Milja Raistakka osallistuivat pilkkikisaan.

(- valitettavasti kuvat eivät tule näkyville, syytä yritetään löytää.)
LA RESUMETO ESPERANTE
Okazis la kunveno de la vilag´anoj de Metsäkylä kaj la feriantoj kiuj venis al la vilag´o dum la pasko.

Aini Vääräniemi 26.5.2019

ON AIKA MUISTAA – kansallinen veteraanijuhla Taivalkoskella

ON AIKA MUISTAA – kansallinen veteraanijuhla Taivalkoskella

Kansallisen veteraanipäivän tämänvuotisen teeman mukaisesti eri puolella Suomea muistettiin sodan aikana isänmaan hyväksi toimineita henkilöitä presidentin myöntämällä Valkoisen ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan mitalilla kunniakirjoineen. Yhteensä 3100 henkilöä sai tunnustuksen, joista 25 jaettiin Taivalkoskella.

Yksi palkituista on metsäkyläläinen Hilda Manninen. Hän oli toisen evakon aikana syksyllä 1944 kuljettamassa karjaa Puhoksen Siivikkoon saakka. – Kuljetimme kotini Välivaaran sekä naapuritalon Haukivaaran karjaa. Meitä oli lisäkseni sisareni Helli, Haukivaaran Lilja ja Sylvi Neulikko. Menomatkalla olimme kortteeria Lotan talossa. Myös isäni Aukusti Keränen ja naapurin isäntä Juho Haukivaara tulivat kolmen hevosen kanssa Pudasjärven kautta Siivikkoon. Perillä asuimme kaksi viikkoa pienessä Siivikon Ollin omistamassa mökissä. Karja oli ulkona aitauksessa. –Olisimme jatkaneet matkaa, mutta saksalaiset olivat räjäyttäneet sillan matkan varrelta. Päätimmekin lähteä takaisin kotiin, vaikkei ollut lupaa palata. Lähdimme silti. Oli mikkeli, kun saavuimme karjoinemme kotiin. Muu kylä oli autiona, kun kaikki olivat evakossa. Taloissa oli viljat puimatta ja perunat kaivamatta. Aloimme kiertää taloja ja teimme näitä syystöitä, puimme viljaa ja kaivoimme perunoita. Kävimme ainakin Kylmälässä, Lohilahdessa, Haukivaarassa, Loukonvaarassa ja Huokausvaarassa, Hilda Manninen muistelee evakkosyksyn tapahtumia.

Veteraanijärjestöt perustettiin sodan jälkeen ajamaan veteraanien etuja. Tuomo Horsma puheessaan kertoo uudesta laista, joka tulee voimaan marraskuun alussa. -Veteraanien kotona ja palveluasunnoissa asumiseen lisätään varoja. Teistä kunniakansalaisista pidetään huolta. Valtionkonttorin rahoitusta on täällä käytettykin ansiokkaasti toimijoiden tartuttua toimeen. Uuden lain mukaisesti siivous- ja hoitopalveluja lisätään yhä, Tuomo Horsma kertoo.

Veteraanijuhlan puheissa palattiin raskaisiin sota-ajan tapahtumiin, jotka koskettavat yhä. –Sota toi konkreettisesti esiin käsitteet kaatunut, jäänyt leskeksi, sotalapseksi, sotaorvoksi, joutunut evakkoon, menettänyt kotinsa ja omaisuutensa. Sodan aikana Suomessa kuoli satatuhatta ihmistä, satatuhatta menetti lapsensa, 50 000 jäi orvoksi, 30 000 jäi leskeksi, joka yhdeksäs joutui jättämään kotinsa, Raimo Aro kertaa sodan tunnuslukuja.

Kirkkoherra Maaria Perälä kertoi kuinka hänen sukulaisensa Martti Elo oli Juntusrannassa sotatoimissa nähnyt kuinka vihollissotilaita oli tullut rajan yli isolla joukolla. -Hän oli soittanut asiasta esikuntaan, mutta häntä ei oltu uskottu. Niin hän lähti viemään itse sanaa Suomussalmelle. Vastaan oli tullut upseeri, joka oli moittinut häntä vartiopaikan jättämisestä. Tämä moite ja Juntusrannan uhkaava tilanne järkyttivät häntä niin, että hän teki itsemurhan, Maaria Perälä kertoo.

Taivalkosken veteraanijärjestöt alkoivat viedä koululaisille tietoutta sota-ajasta viime syksynä, kun Tuomo Horsma ja Raimo Aro kävivät kertomassa aiheesta 9-luokkalaisille. Samalla järjestöt antoivat koululaisille tehtävän ottaa selville oman suvun vaiheita sota-aikana. Äidinkielen opettaja Vuokko Kaski ohjasi tehtävien tekoa. Veteraanijuhlassa palkittiin tehtävistä kaksitoista oppilasta. –Oli todella mielenkiintoista ja tärkeää tehdä tämä tehtävä, isältään Turo Vääräniemeltä tietoa saanut Ulla-Mari Vääräniemi sanoo. –Kyselin sota-ajasta äidiltä, mummilta ja äidin enolta, Salla Jurmu kertoo. –Minä sain tietoa äidin kummitädiltä, Anna-Maija Oinas jatkaa. –Minä taas sain tietoa isältäni, Sonja Väisänen kertoo. -Toiveena tässä oman suvun sotakokemuksista kirjoittamisessa on, että tietämys ja arvostus menneen sukupolven uhrautuvasta työstä tulevaisuuden hyväksi ei unohtuisi ja uusi sukupolvi osaisi tehdä oikeita valintoja kansamme parhaaksi, Tuomo Horsman kanssa kirjoitustehtävän ideoinut Raimo Aro sanoo.

LA RESUMETO ESPERANTE

Dum la nacia militveterantago la prezidento de Finnlando Sauli Niinistö donis pli ol tri mil da medaloj por la homoj kiuj dum la militoj 1939-1945 partoprenis iel al la laboro por la patra lando, kaj kiuj ne antaue ne ricevis iun honoran medalon. En Taivalkoski 25 homoj ricevis nun la medalon.
Bedaurinde mia blogo perdis la bildojn kaj versajne mi ne ec nun povas meti la bildojn al la artikolo. Ni provas trovi la kialon.

Aini Vääräniemi 16.5.2019