PÄÄTALOVIIKON VARRELTA

PÄÄTALOVIIKON VARRELTA

Koko perheen kulttuuriviikko Päätaloviikko avattiin Kalle Päätalon lapsuuskodissa Kallioniemessä heinäkuun ensimmäisenä maanantaina. Paikalla oli 30 vuotta sitten kuvatulla videolla itse Kalle kertomassa Kallioniemen historiaa. Avajaisia tähditti lisäksi Herkon rooliin hypännyt Ismo Määttä. Myöhemmin avajaispäivänä jatkettiin Herkon veneen tervausperinnettä.

Hautausmaakierroksen Iijoki-sarjan henkilöiden haudoille opasti Päätaloseuran puheenjohtaja Raimo Aro. Uutta kierroksella oli Kalle Loukusan muistokivi, jonka Raimo Aro, Aimo Kortetjärvi ja Kalle Loukusan sukulaiset laittoivat paikoilleen aiemmin kesällä.

Linja-autoretki Raatteen tielle Kurtti-Reinon jalanjäljissä järjestettiin edellisvuoden tapaan. Oppaana oli Tuomo Horsma. Vapaan Iijoen puolesta soudettiin perinteinen Iijoki-soutu Jokijärven Saijasta Pudasjärvelle. Matkan varrella Jurmun Maa- ja kotitalousnaisten yhdistys järjesti illanvieton soutajille ja Päätaloviikon osallistujille Jurmussa. Taivalkosken seurakunnan väki toimitti Iijoki-soudun alkajaisiksi hartauden Kirkkosaaressa.
Kallioniemen pirttiseurat ovat myös jo perinnettä Päätaloviikolla. Pastori Pekka Aittakumpu ja kirkkoherra Tuomo Törmänen sekä Arto Lohi selittivät Sanaa seuroissa.

Perjantaina Eliisa Sylvänne ja Ismo Määttä esittivät Riitua ja Herkkoa Kallioniemessä. Kalle Päätalo –seuran järjestämät tietokilpailu ja jäsentapaaminen pidettiin Herkonmäellä. Veijo Toivanen vei tietokilpailuvoiton jo neljännen kerran peräkkäin. Leo Lahtinen oli toinen ja Leevi Halonen kolmas. Kilpailijoina oli kahdeksan innokasta Päätalon lukijaa. Tietokilpailua on järjestetty 30 vuotta. Jäsentapaamisen ohjelmassa oli leikkimielinen tietovisa, johon vastattiin älypuhelimitse. Maija Saviniemi ja Sari Keskimaa olivat laatineet visan kysymykset, he toimivat myös toimitsijoina.

Kirjasto järjesti kaksi kirjailijavierailua Päätalo-keskuksessa. Veikko Räisänen ja Heimo Härmä kertoivat kirjoistaan ja kirjojen taustoista. Päätaloviikolla ilmestyi Veijo Jussilan kirja Tarinoita Taivalkoskelta. Kirjasto järjesti äänestyksen Kallen kirjojen parhaimmuudesta. Ihmisiä telineillä sekä Huonemiehen poika saivat eniten ääniä.

Päätaloviikon pääjuhlassa lukijapuheenvuoron esittäjien aiheet käsittelivät kielentutkimusta sekä tarinankerronnan ja lukemisen tärkeyttä. Juhlan yhteydessä Taivalkosken kunta ojensi Ari Jalavalle Päätalo-mitalin kymmenien vuosien aikana tehdystä työstä kulttuurin hyväksi. Kalle Päätalo –seuran järjestämässä juhlassa kuultiin musiikkia Signe Kyllösen esittämänä. Äänentoistoasioita hoiti Heikki Waenerberg.

IIJOKI-SARJA KIELIELÄMÄKERTANA

Sari Keskimaan puheenvuoro käsitteli Kallen kirjoja kielentutkijan näkökulmasta. –Tein pro gradun Kallen ja Lainan kielestä vuonna 2005. Pidin täällä puheenvuoron seuraavana vuonna. Silloin kerroin hahmottelevani suuntaviivoja väitöskirjaa varten, Sari Keskimaa muistelee. – Pro gradu oli minulle iso saavutus. Professorini Harri Mantila suositteli jatkotutkimuksen tekemistä. Nyt väitöskirja Kalle Päätalon Iijoki-sarja kielielämäkertana on loppusuoralla. Väitöskirja koostuu neljästä artikkelista ja niiden yhteenvedosta. Väittelen tohtoriksi Oulun Yliopistossa lokakuun 13. päivä.

-Iijoki-sarja on kielentutkijan aarreaitta. Kieli ja kielen kuvaus on rikkaampaa kuin osasin kuvitella. Tutkin Iijoki-sarjan murrepiirteitä, puhekielen vaihtelua, murrekäsityksiä ja –asenteita sekä monikielisyyttä.
Väitöstutkimukseni ensimmäisessä artikkelissa käsitellään murteen käytön vaikutusta Kallen ja Lainan parisuhteessa. Kalle puhui Koillismaan murretta, Laina niin sanottua sian turkua. Murre rakensi parisuhdetta Kallen ja Lainan ollessa hyvällä päällä. Silloin he selittivät toisilleen omien murresanojensa merkityksiä positiivisessa ilmapiirissä. Kun he riitelivät, toisen murresanat olivat nokertelun aiheena.
Kalle piti kotimurteensa lisäksi enemmän itä- kuin länsimurteista. Kalle on kuvannut kielen kirjoittamattomia sääntöjä. Esimerkiksi täällä ei saanut lorsata joutavia mutta noituminen oli suotavaa.
Kallen haaveena oli hallita kieli. Metsätöissä ja rakennuksilla hänen piti opetella ammattikieltä. Armeijassa hän kuuli Suomen eri alueiden murteita. Kun Kalle alkoi haaveilla kirjailijan urasta, hänen täytyi ottaa koulussa opittu kirjakieli haltuun. Ensimmäisessä romaanissaan Kalle kirjoittaakin täyttä päätä kirjakieltä.

Iijoki-sarja on kielellinen jännitysnäytelmä. Kielentutkijat aivan läkähtyvät tutkimusaineiston runsauteen. Toivonkin aiheen pariin uusia tutkijoita. Tutkimus lisää kirjojen arvostusta. Paljon vettä on virrannut Iijoessa sen jälkeen kun päätin alkaa väitöskirjan tekoon. Mottonani ovat olleet Kallen sanat : ”Ellet yritä, et mitään saa”. Kun väitöskirja on viimeisiä pilkunviilauksia vailla ja pitkä projekti valmistuu, silti uskon jatkavani Päätalon parissa pölöhökantouteen asti. Kalle Päätalon maailma on osa omaa maailmaani, Sari Keskimaa päättää puheenvuoronsa.

OLI SE VENEKKI PAHASTI

Otto Simola kertoi puheenvuorossaan vaarinsa Olli Järvirannan tarinoista, joita kuuli lapsuudessaan ja nuoruudessaan. Järviranta oli Taivalkosken kunnankirjuri, myöhemmin kunnansihteeri. Vuonna 1951 hän lähetti Kalle Päätalolle kutsukirjeen Taivalkosken kunnanrakennusmestarin virkaan. Kirje on kopioituna kirjassa Iijoen kutsu.
-Kieli ja murteet kiinnostavat minua. Entisajan porinointikulttuuri on vaihtunut tämän päivän facebookiin, jossa kaikki on ohimenevää. Ikään kuin jokainen pirtin seinustalla istuva tukkijätkä haluaisi sanoa asiansa yht´aikaa. Perinteinen paikkojen ja asioiden kuvaus on vaihtunut esimerkiksi tubetukseen. Itse teen työtä pelien parissa. Mitähän Herkko siihen sanoisi, Otto Simola miettii puheenvuorossaan.

-Kallen paluu Taivalkoskelle oli ensimmäinen kohta Iijoki-sarjassa, jossa vaarini oli mukana kirjan tapahtumissa. Vaari oli jutunkertoja. Kuuntelin lapsena hänen tarinoitaan ennemmin kuin katsoin televisiota. Tein vaarin kanssa perunapeltoa tähän lähistölle, paikkaan jossa on nyt rivitaloja. Vaari veti auraa ja minä kylvin apulannat ja istutin siemenperunat. Siellä vaari kertoi tappauksista Hiltu-Juuson eli Jooseppi Hiltusen kanssa. Juuso oli kalastaja ja metsästäjä. Muistan vaarin kertoneen hänestä kaksi asiaa: nenänliippaus ja tarve sanoa aina viimeinen sana. Vaari kävi hänen luonaan nykyisen seurakuntatalon ja Iijoen välissä olleessa talossa. Kerran nousi ukonilma ja Juuso sanoi että profeetta Elisa otettiin tulisilla vaunuilla taivaaseen. Vaari oli sanonut että ei se ollut Elisa vaan Elia. Juuso väitti että Elisa se oli. Juuson emäntä sanoi että mitä te siitä intätte, kahtokaa Raamatusta. Sieltä selvisi että taivaaseen nousi Elia. Hiltu-Juuso sanoi että Eliahan se oli niin kuin sanoin.
-Eräs tappaus sattui verkonlaskureissulla Pesiölammilla. Oli kova tuuli ja vaari souti Juuson laskiessa verkkoa. Verkonlaskija neuvoi vaaria miten pitää soutaa. Yht´äkkiä koko verkko solahti Juuson kädestä veteen ja hän alkoi moittia vaarin soutamista. Vaari sanoi että itse pidit puikkaria alaspäin. -Oli se venekki pahasti, Juuso vastasi.

-Vastaaviin muistijälkiin perustuu Iijoki-sarjakin. Ennenvanhaan kerrottiin juttuja ja parhaat puhuivat höystöin kanssa. Kalle Päätalo kuvasi loistavasti kuulemiaan tarinoita niin että lukija ymmärtää huumorin tarinan takaa. Kalle kuunteli näitäkin Hiltu-Juuson tarinoita vaarin luona. Luin Hiltu-Juusosta kertovan Selkosten viljastaja -kirjan moneen kertaan ennen Iijoki-sarjaan tutustumista. Olin katsonut myös Kallen kirjoista tehdyt elokuvat niin tarkkaan, että osasin vuorosanat ulkoa. Sitten ajauduin Iijoki-sarjan kirjojen pariin, koska minua alkoi kiinnostaa miten Kalle kirjoitti asioista, joista elokuvat kertovat, Otto Simola kertoo tiestään Kalle Päätalon kirjojen lukijaksi.

MÖLLÄREILLÄ JA LORUKIRJOILLA SUOMI NOUSUUN

Kirjailija ja opettaja Jyri Paretskoi huomaa oppilaistaan, kenelle on kotona luettu, kenelle ei. –Suomessa luetaan joka neljännelle lapselle. Lukemiselle tulisi löytää aikaa, koska se on ratkaisevan tärkeää lapsen tulevaisuuden kannalta. Heikko lukutaito syrjäyttää. On tutkittu että 16 prosenttia nuorista syrjäytyy. Heitä yhdistää heikko lukutaito. Lukemisen arvostus ei ole hyvällä mallilla Suomessa. Lukutaidon kehittämiseen ei ajatella olevan tarvetta. Lukutaito ei kehity harjoittelematta. Lapselle pitää lukea senkin jälkeen kun hän oppii itse lukemaan. Pitää lukea niin kauan kuin lapsi haluaa kuulla lukemista. On tutkittu, että nuori kenelle on luettu, omaa 70000 sanan varaston. Sellaisen nuoren sanavarasto on 15000 jolle ei ole luettu. On huolestuttavaa, että on nuoria jotka eivät huomaa eroa sanoissa syöttää ja syövyttää, Jyri Paretskoi sanoo.

-Kysyin koulussa oppilailtani millaisen kirjan he suostuisivat lukemaan. Selvisi että he haluavat että kirjassa on heidän ikäisiään henkilöitä, huumoria sekä mopoja. Ei muuta. Seuraavalla äidinkielen tunnilla etsimme kirjastosta sellaista kirjaa. Sellaista ei ollut olemassa. Sanoin heille, että odottakaa, minä kirjoitan sellaisen kirjan. Neljän vuoden kuluttua kirja ilmestyi.
-Lasten ja nuorten lukuharrastusta tulee tukea. Lukeminen kuuluu kaikille. Lukemisesta pitäisi tulla arkirutiini. Lukemisen kautta olemme nousseet yhdeksi maailman rikkaimmista maista. Nyt meitä uhkaa se, ettei lukemista oteta enää vakavasti.
Kolme neljäsosaa heikoista lukijoista on poikia. He eivät selviä jatko-opiskeluista. On tehtävä jotain, mielellään heti. Lapset ottavat mallia aikuisesta. Lukevan aikuisen malli on hyvä esimerkki lapselle. Kirjoja pitää lukea lasten nähden. Kirjahyllyjä pitää olla. Lastenhuoneessakin pitää olla kirjahyllyjä. Kirjoja pitää olla esillä, niitä pitää esitellä. Vetoan kaikkiin, että tekisitte jotain lasten lukemisen lisäämiseksi. Antakaa kirjalahjoja. Yhdessä voimme tehdä suuria asioita lasten ja nuorten lukemisen eteen, Jyri Paretskoi innostaa Päätaloviikon lukijatapahtuman yleisöä.

Pääjuhlan lisäksi lauantain tapahtumia olivat heti aamusta juostu Herkon vohkasu Jokijärveltä Kalle Päätalon torille, jossa järjestettiin perinteinen toritapahtuma. River Rock keräsi satoja kuuntelijoita melontakeskukseen. Jalkapallon ystävät pääsivät seuraamaan taivalkoskelaisen Calcion kotiottelua.
Päätaloviikon suosittuja tapahtumia olivat myös molempien teattereiden esitykset, Taivalkosken Näyttämön Simpauttaja ja Jokijärven kyläseuran Olavi Virta –musikaali sekä Herkonmäellä nähty Nuorisoseuran Aikamatka.
Jokijärven kylätalolla avattiin näyttely Armas aika lapsuuden, jossa tutustuttiin eri vuosikymmenten lasten elämään. Päätalo-keskuksessa oli Vesa Ylösen näyttely Kyllä se hyvejää. Näyttely koostui taivalkoskelaisista yrittäjistä otetuista valokuvista. Jalavassa oli näyttely Koston ihmisistä. Kotiseutumuseon aitassa oli näyttely Taivalkoski postikorteissa. Jalavan vintillä oli Taivalkosken Taideyhdistyksen näyttely Vintillä valoa.

Päätaloviikko päättyi sunnuntain juhlamessuun, jossa saarnasi Oulun hiippakunnan tuomiorovasti Satu Saarinen. Kirkkokuoron lisäksi kuultiin Tyrävaaran lapsikuoron ja Lauri Turpeisen lauluesitykset. Tuomo Horsma ja Raimo Aro laskivat kukkaseppeleet sankarivainajien muistopatsaalle. Kirkkokahvien jälkeen Raimo Aro päätti Päätaloviikon, joka koostui yli 70 eri tapahtumasta.

LA RESUMETO ESPERANTE
Dum la Päätalo-semajno okazis pli ol 70 programeroj lige al Päätalo, arto, muziko, danco, teatro kaj literaturo. Pli ol 7000 partoprenintoj c´e-estis.

Aini Vääräniemi 4.8.2018

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

22 − 20 =