REFORMAATIOVIIKKO TAIVALKOSKELLA

REFORMAATIOVIIKKO TAIVALKOSKELLA

Taivalkosken seurakunta järjesti reformaatioon eli uskonpuhdistukseen liittyviä tapahtumia viikon ajan seurakunnan tiloissa, kauppojen auloissa, palvelukeskuksessa ja Tyrävaaran rauhanyhdistyksellä. Juhlamessu ja pääjuhla pidettiin sunnuntaina kirkossa.

Messuväkeä riemastutti uskonpuhdistaja Martti Lutherin hahmossa paikalle saapunut Kari Udd, joka juonsi pääjuhlan ja palasi 500 vuoden takaisiin tapahtumiin, jolloin Luther naulasi uskonpuhdistuksen perusperiaatteet sisältävät teesit Wittenbergin kirkon seinään.
-Kun olin Wittenbergin yliopiston teologian professorina sekä munkkina augustinolaisluostarissa, Eurooppa koostui pienistä kansallisvaltioista, jotka riitelivät ja sotivat keskenään. Papisto ja ylimystö elivät rikkaina eikä köyhällä kansalla ollut mahdollisuutta nousta köyhyydestä. Katolinen kirkko kohteli kansaa huonosti ja kauppasi aneita syntien anteeksiantamiseksi. Henkilökohtaisen uskon löytämisen jälkeen laadin teesejä anekauppaa ja muuta katolisen kirkon toimintaa vastaan. Jouduin Vatikaanin julistamaan kirkonkiroukseen. Olin Wormsin valtiopäivillä vastaamassa periaatteistani joista en antanut periksi. Sanoin siellä seuraavat sanat: Jos minun ei Raamatulla tai järkisyin osoiteta erehtyneen — en luota paavin enkä kirkolliskokouksen arvovaltaan, sillä ne ovat erehtyneet ja puhuneet toisiaan vastaan — en voi enkä halua peruuttaa mitään. Omatuntoni on sidottu Jumalan sanaan, ja on epävarmaa ja väärin toimia omaatuntoaan vastaan. Tässä seison enkä muuta voi. Jumala minua auttakoon. Aamen.” Sen jälkeen keisari julisti minut valtakunnankiroukseen ja olin lainsuojaton. Kuitenkin olin oman kuninkaani suojeluksessa ja pääsin Wartburgin linnaan piiloon vainoajiani. Reformaatio on jatkanut kulkuaan nyt jo 500 vuoden ajan. Reformaatio onnistui, Kari Udd kertoo Martti Lutherin sanoin.

Pääjuhlan avauspuheenvuorossa kirkkovaltuuston puheenjohtaja Tuomo Turpeinen siteerasi emeritus piispa Eero Huovisen kolumnia, jossa Huovinen kehottaa luottamaan Jumalan sanaan ja pitämään sen opetuksesta kiinni, koska vanha vainooja tekee koko ajan työtä piirtääkseen oman jälkensä opetukseen. – On tehtävä työtä että Raamattu säilyy uskon ja elämän ohjeena, Tuomo Turpeinen sanoo. – On myös kannettava vastuuta. Itse olen saanut olla vastuunkantajana seurakunnassa kohta 20 vuoden ajan. Vastuunkanto liittyy muun muassa jumalanpalveluselämän järjestelyihin ja seurakunnan taloudenpitoon. Keväällä laadittiin uusi strategia, jonka mukaisesti menemme eteenpäin.

-Talouden sopeutus ja tulevaisuuden ennakointi on tuonut muutoksia, joissa olemme joutuneet supistamaan toimintaa, että voimme jatkossakin olla itsenäinen seurakunta. Vähenevät henkilöresurssit eivät saa olla vaikeuttamassa jumalanpalveluselämän ylläpitämistä. Siksi tarvitsemme myös seurakuntalaisten osallistumista järjestelyihin. Tule sinäkin mukaan tekemään jumalanpalveluselämässä tarvittavia tehtäviä, Tuomo Turpeinen kutsuu.
-Kristillinen kasvatus tapahtuu seurakunnassa ja kodeissa, vanhempien, isovanhempien, kummien ja muiden läheisten toimesta. Tänä aikana on vaarana elämän maallistuminen ja irrottautuminen sanasta. Tämä päivä haastaa pohtimaan syvällisesti omaa kohtaa. On hyvä muistaa Raamatusta Jumalan sanat `Vaella minun teitäni ja ole vakaa´, Turpeinen muistuttaa ja kiittää lopuksi seurakunnan työssä olleita sekä toivottaa juhlaväen tervetulleeksi.

Juhlapuhuja europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari sanoo reformaation olleen uskonnollinen ja poliittinen murros 1500-luvun Euroopassa. –Luther otti henkilökohtaisen riskin naulatessaan teesit Wittenbergissä. Ennen Lutheria Vatikaania vastaan nousi Jan Huss, joka tuomittiin kuolemaan. Ennen teloitusta nähdessään köyhien kantavan puita hänen polttoroviolleen, hänen viimeiset sanansa olivat ´O sankta simpicitas – voi pyhä yksinkertaisuus´. Vasta 583 vuotta Hussin roviolla polttamisen jälkeen Katolisen kirkon paavi Johannes Paavali II pyysi anteeksi tapahtunutta vääryyttä.

-Uudistusliike sai vauhtia Gutenbergin kehittäessä painokoneen samoihin aikoihin. Se oli huomattava tekninen loikka ja sen avulla luterilaisuuskin alkoi levitä ja syntyi kansankirkko. Martti Luther ei hyväksynyt sitä että synnit sai anteeksi ostamalla aneita eikä sitä että köyhät jäivät rikkaiden armoille. Hän alkoi kerätä rahaa kassoihin joista annettiin varoja köyhille. Näin reformaatiossa oli kyse myös sosiaalipolitiikasta.

-Suomi on maailman luterilaisin maa. Merkittävä sosiaalinen innovaatiomme joka liittyy todella läheisesti luterilaisuuteen ja reformaatioon on äitiyspakkaus. Se on nyt suurta muotia Euroopassa ja aina muistetaan mainita että äitiyspakkaus on keksitty Suomessa.

-Suomessa sidottiin lukutaidon oppiminen naimisiinmenoon. Näin saatiin luku- ja kirjoitustaito yleistymään. Aleksis Kiven teoksessa Seitsemän veljeksen oli mentävä lukkarinkouluun voidakseen kosia naapurin Venlaa. Mikael Agricola oli suomentanut Raamatun, se oli suuri teko joka muistetaan yhä koko Euroopassa. Raamatusta opittiin lukemaan.

-Luterilainen tapa päätöksenteossa on mennä alhaalta ylöspäin. Katolinen tapa on hierarkinen. Luterilaisuus on vaikuttanut Suomessa moneen asiaan, ihmiskuvaan, naisten asemaan, musiikkiin. Luther soitti ja lauloi, hänen mielestään yhdessä laulaminen kaatoi papiston ja kansan rajat. Sanotaan, että Suomessa on luterilainen työmoraali. Luther kylläkin oli sitä mieltä että työhulluus on vakavin ylpeyden muoto jossa ihminen yrittää enemmän kuin jaksaa. Luther vastusti myös luonnonvarojen tuhlausta.

-Lutherilla oli myös pimeä puoli, säälimättömyys sodassa hävinneitä kohtaan. Se näkyi talonpoikaiskapinan kukistamisessa verisesti. Sama asenne näkyi Suomessa vuonna 1918 kun kansalaissodan päättymisen jälkeen punaorpoja kohdeltiin huonosti ja kymmenettuhannet ihmiset nääntyivät vankileireillä. Yhä selvitetään 30000 suomalaisen katoamista.

-Luulen että Luther olisi iloinen että perusluterilaisuus on pitänyt pintansa vaikka solidaarisuus on kadonnut. Koko Euroopassa ollaan kärsimättömiä ja vihaisia. EU:ssa on nyt tapahtunut rapautumista sisältäpäin, kun Puola ja Unkari ovat alkaneet rikkoa oikeusvaltioiden perinteitä. Euroopasta on aikoinaan lähdetty sankoin joukoin etsimään parempaa tulevaisuutta mutta nyt emme toivota tervetulleiksi tänne tulijoita.

-Suomessa kansalaiset maksavat tuoreen tutkimuksen mukaan mielellään veroja. Lahjoittajia arvostetaan, naisia on pappeina ja piispoina – näitä asioita Luther varmaankin katsoisi hyväksyen.
Luulen että Luther olisi sosiaalisessa mediassa uutterasti. Hänhän oli uuden median edelläkävijä. Somessa hän varmaankin viestittäisi että luonnon tuhoaminen on lopetettava. Lisäksi hän varmaan muistuttaisi että kristityt, juutalaiset ja islam ovat saman Abrahamin perillisiä.
Luulen että Luther katsoisi Eurooppaa hymyillen, tervehtisi ilolla rauhan vuosikymmeniä ja demokratiaa, europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari päättää juhlapuheensa.

Kirkkoherra Tuomo Törmänen muisti reformaatiota ja katsoi tulevaan juhlamessussa ja pääjuhlassa. –Reformaation juhlavuoden teema Armoa on ollut esillä tapahtumissamme pitkin vuotta ja etenkin nyt juhlaviikon aikana. Jumalan armo on reformaation ydinajatus. Kirkon nuorisotyön teemana on Armoa on se ettei kukaan jää yksin.

-Lokakuun viimeisenä päivänä tuli kuluneeksi 500 vuotta siitä kun augustinolaismunkki Martti Luther julkaisi 95 teesiään. Tapahtuma johti läntisen maailman mullistuksiin ja katolisen kirkon jakautumiseen. Kyse oli yhden ihmisen kamppailusta. Luther etsi rauhaa ja halusi saada varmuuden siitä että kelpaako hän Jumalalle. Hän kilvoitteli askeettisessa elämässä luostarissa, tutki kirjoituksia ja eli hurskaasti, muttei saanut sielunrauhaa. Hän yritti ansaita rauhaa teoilla, mutta se ei auttanut. Hän palasi Raamattuun ja löysi Paavalin roomalaiskirjeistä ajatuksen, että uskosta vanhurskas saa elää ja että Jumala vanhurskauttaa ihmisen yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Kristuksen ansion tähden, Tuomo Törmänen kertoo reformaation syntyyn johtaneista tapahtumista. –Eri tavoin ajattelevien ja uskovien tulee toimia yhdessä. Mikään uskonnollinen ryhmä ei yksin omista totuutta vaan tärkeää on löytää se mikä erilaisia ryhmiä yhdistää. Roomalaiskirjeissä Paavali kirjoittaa että jokainen joka huutaa avuksi Herraa, pelastuu.

–Viikon aikana olemme naulanneet oman aikamme teesejä yhdessä seurakuntalaisten kanssa oveen kirkon eteisessä. Tulevaisuudessa palaamme toiminnassamme teeseissä toivottuihin asioihin. Monessa teesissä on ajatus välittämisestä ja huolenpidosta, toivosta ja tarkoituksesta jokaisen kohdalle.
Itselläni on viisi pääajatusta omiksi teeseikseni. Ensinnäkin ihmisillä ei ole oikeutta jakaa taivaspaikkoja, koska emme voi arvioida toisten uskoa, usko on salattu. Kaikkien tulee rohkeasti etsiä yhteyttä ja kunnioitusta eri lailla ajattelevien kesken. Toisena teesinä on uskon eläminen todeksi arjessa, työssä, kotona, huolehtien lapsista ja vanhemmista. Usko ilman tekoja on kuollutta uskoa. Kolmantena teesinä kirkon ja kotiseudun parhaaksi on tehtävä yhteistyötä katsoen tulevaisuutta. Neljäntenä teesinä usko on luottamusta Jumalaan, että hän ei hylkää vaan armahtaa. Viides teesini sanoo että kirkon ja seurakunnan velvollisuus on puolustaa ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta, että huominen olisi parempi. Kaikille kuuluvat samat oikeudet, olemme kaikki Jumalan luomia ja lunastamia. Reformaation tulee suunnata tulevaisuuteen. Kirkon on uudistuttava jatkuvasti. Uudistus on jatkuva prosessi. Jumala ohjaa kirkkoa uusissa tilanteissa. Hän yhdistää kotikirkon ja antaa mahdollisuuden toivolle ja tulevaisuudelle. Tule kirkkoon yksin, tule porukalla, tule iloisena, tule surullisena, aina olet tervetullut, kirkkoherra Tuomo Törmänen päättää Taivalkosken seurakunnan reformaatiojuhlallisuudet kutsuen seurakuntalaisia lähestymään kirkkoa.

LA RESUMETO ESPERANTE

En Taivalkoski oni jubileis la reformadan samajnon memore al Martti Luther kiu renovigis la kristanan religian principon: la homaro estas savigita sole pro la kredo, sole pro la graco, sole pro Kristo.

Aini Vääräniemi 17.11.2017

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

− 1 = 2