Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2017

NAPERO FINLANDIAN TEEMANA SATA VUOTTA

NAPERO FINLANDIAN TEEMANA SATA VUOTTA






Lasten ja nuorten kulttuuriviikko, Naperoviikko huipentui Napero Finlandia –sadunkirjoituskilpailun palkintojenjakoon Taivalkoskella Sadun päivänä. Lähes tuhat lasta oli kirjoittanut sadun etukäteen määrätystä kilpailuteemasta ´Sata vuotta´. Heistä kaksikymmentä palkittiin juhlassa, jota rytmitti Loiskis-orkesterin musiikki.

Taivalkoskelaistaiteilija Jussi Valtakarin valmistama Napero-Oskari –palkintopysti matkasi kuudesluokkalaisen Otso Kotilan mukana Ouluun. Otson runomuotoisessa kilpailutyössä käytiin läpi koko itsenäisen Suomen ja vähän Venäjänkin historiaa. – Historia on eräs lempiaineistani koulussa. Voitto on mukava asia ja Napero-Oskari on hieno muisto tästä kilpailuvoitosta, Otso Kotila iloitsee.

Ykkös- ja kakkossarjan voitot menivät kokkolalaisille sisaruksille Minerva ja Linnea Rasehornille. Musisoivat sisarukset tekevät tarinoita, säveltävät ja sanoittavat musiikkia, laulavat ja keksivät iltasatuja. – Tytöt kirjoittavat tarinoita automatkoillakin, perheen säveltäjä-sanoittaja-äiti Kirsti Rasehorn kertoo.
–Aloin säveltää ja sanoittaa kuusijapuolivuotiaana, Linnea kertoo. –Teimme sisareni ja äitini kanssa kolmisin kappaleen Vähän vanha Suomi, jonka esitimme Salon lastenlaulukilpailussa. Siitä sain idean kirjoittaa satuuni Suomineidosta, joka mainitaan kilpailulaulussa. Musiikin ja kirjoittamisen lisäksi pidän matematiikasta ja käynkin 4M-matikkaluokkaa Halkokarin koulussa. Osallistuin Napero Finlandia –kilpailuun jo aiemmin ja voitin silloin ykkössarjan, Linnea Rasehorn kertoo.
-Olin mukana palkintojenjakotilaisuudessa, kun Linnea-sisareni voitti sarjansa. Silloin päätin osallistua itsekin kilpailuun, koska minäkin halusin kirjoittaa voittosadun, ykkössarjan eli alaluokkalaisten sarjan voittanut Minerva Rasehorn sanoo. –Aluksi kirjoitin aivan toista satua, mutta sitten tein pikavauhtia sadun johon sain idean isosiskon huoneesta. Kirjoittamisen lisäksi harrastan viulunsoittoa ja musisointia muutenkin, Minerva kertoo.

-Napero Finlandia -sadunkirjoituskilpailua on nyt järjestetty 25 kertaa. Päätuomari, kirjailija ja kansanedustaja Niilo Keränen on ollut mukana joka kerran, itselleni kilpailu on kymmenes, Päätalo-instituutin johtaja Kati Koivukangas kertoo. -Kirjailija Kalle Päätalon toive oli, että lasten ja nuorten kirjoitusharrastusta tuetaan. Kun hän oli itse nuori, Taivalkoskella pidettiin kirjoitusharrastusta höpöhommana. Tällä hetkellä Kalle Päätalon arkiston kanssa samassa tilassa on jo 62000 lasten kirjoittamaa satua, joita tutkijat voivat käyttää graduihin ja muihin tutkimuksiin. Monta gradua on jo tehtykin. Aineistoa on vaikka väitöskirjan tekoon, Kati Koivukangas sanoo.

Kilpailun esiraatina toimivat Oulun Yliopiston kirjallisuuden opiskelijat opettajansa Myry Voipion johdolla. Niilo Keränen sanoo esiraadin helpottavan hänen työtään päätuomarina.– Sain tänä vuonna luettavakseni satakunta satua, jotka esiraati oli seulonut kilpailuun tulleista vajaasta tuhannesta sadusta. Esiraadin tekemä ehdotus on useimmiten lopullinen kilpailun tulos, Niilo Keränen kertoo voittajasatujen valintaprosessista. – Kun kilpailu aloitettiin vuonna 1993, saimme Taivalkoskelle 5800 satua. Olin miettinyt Päätalo-instituutin rehtori Petri Liukkosen kanssa miten saisimme kuntaan kirjallisuustapahtuman. Olin juuri voittanut kirjoituskilpailupalkinnon lastenkirjallani Soiperoisten maa. Silloin alkoi lasten kirjallisuustapahtuman ideointi ja pian sadunkirjoituskilpailu syntyikin. Ensimmäisen kilpailun satujen luku-urakkaan pyysimme mukaan lukemisesta, kirjoittamisesta ja lapsista kiinnostuneita henkilöitä, muun muassa opettajia ja lastentarhanopettajia, olipa mukana talouspäällikkökin. Luimme Hotelli Herkon alakerrassa silloin sijainneen Päätalo-instituutin tiloissa satuja ilta illan jälkeen. Urakka onnistui ja saimme voittajan selville Sadun päivään mennessä, Niilo Keränen muistelee neljännesvuosisadan takaista aikaa. –Ensi vuoden kilpailussa aihe on vapaa, päätuomari Keränen ilmoitti tilaisuuden päätteeksi.

LA RESUMETO ESPERANTE

La kultursemajno por infanoj kaj gejunuloj finig´is kiam okazis la premiofesto de la fabelkonkurso por infanoj. La c´efan premion Napero-Oskari estis donita al ouluano Otso Kotila kiu verkis la poemon pri cent jaroj de Finnlando. Otso Kotila ankau venkis la kategorion por 5-6-klasanoj. La fratinoj Linnea kaj Minerva Rasehorn venkis siajn kategoriojn por 3-4-klasanoj kaj 1-2-klasanoj.
C´i-jara fabelkonkurso estis la 25-a en sia historio. En la arkivo de Päätalo-instituto jam estas 62000 fabeloj kiujn infanoj verkis.
.
Aini Vääräniemi 25.10.2017

NAPEROVIIKON TAIKAA TAIVALKOSKELLA

NAPEROVIIKON TAIKAA TAIVALKOSKELLA

Taikuri Alfrendo esiintyi Taivalkosken Naperoviikolla päiväkotilaisten, koululaisten ja vanhuspalvelukeskuksen asukkaiden iloksi. Myös Metsäkylän lapset saivat tavata hänet kyläkaupalla. Kuopiolainen taikuri Jukka-Tapio Keränen on koulutukseltaan teatteri-ilmaisun ohjaaja. Hänen huumorilla höystetyillä, vuorovaikutteisilla esityksillään on naurutakuu. Taikatemppujen ja huumorin lisäksi esitysten pääpaino on positiivisen sanoman tuominen yleisön joukkoon.

Naperoviikko on lasten ja nuorten kulttuuriviikko, jonka aikana ohjelmaa on taikuuden lisäksi ollut kirjoituspajoista tarinatuokioihin ja nukketeatteriin, kirkkoseikkailusta satutuntiin ja musiikkiteatteriin, liikuntaseikkailusta kirjan julkistamiseen ja elokuviin, soitintyöpajoista konsertteihin ja naamiaisiin. Lisäksi esillä on kolme lasten ja nuorten taidenäyttelyä. Päiväkotilaisten työt ovat Osuuspankin ikkunassa, isompien lasten ja nuorten työt kirkossa ja Päätalo-keskuksen taidenäyttelytilassa. Naperoviikon kirjailijavieraana oli Sisko Ylimartimo, joka kertoi Anna-kirjojen kirjoittajan L. M. Montgomeryn elämästä ja kirjoista. Ylimartimo luennoi myös fantasiakirjojen kuvituksesta.

LA RESUMETO ESPERANTE

La magiisto Alfrendo vizitis en Taivalkoski dum la kultursemajno por infanoj kaj gejunuloj. Lian magian spektaklon oni povis vidi en la preg´ejavilag´a lernejo, infanvartejoj kaj en la hejmo por gemaljunuloj. Ankau la infanoj en Metsäkylä renkontig´is kun Alfrendo en Arbar-Bar kiu situas en la sama konstruo kun la vilag´vendejo Riitun Puoti.

Aini Vääräniemi 20.10.2017

ARGENTIINAN PUU ESPERANTO-SATUMETSÄÄN

ARGENTIINAN PUU ESPERANTO-SATUMETSÄÄN

Alkujaan argentiinalainen Francisco L. Veuthey vieraili Metsäkylän Esperanto-satumetsässä, Arbaro de Zamenhofissa, joka on nimetty esperanton luojan Ludoviko Lazar Zamenhofin mukaan. Ulkomaalaiset vieraat saavat valita metsästä oman maansa puun. Franciscon valitsema Argentiinan puu on metsän 21. kansainvälinen puu. Vuonna 1999 nimetyssä satumetsässä on esillä esperantonkielisen sadunkirjoituskilpailun satuja esperantoksi ja suomeksi. Lisäksi paikalla on satumaja ja nuotiopaikka.

LA RESUMETO ESPERANTE

Francisco L. Veuthey deveninte el Argentino vizitis La Arbaron de Zamenhof en Metsäkylä en la komunumo Taivalkoski kaj elektis la Arbon de Argentino. Nun estas 21 nomig´itaj arboj en ZEO de Taivalkoski. En la arbaro oni ankau povas legi la fabelojn kiuj partoprenis al la fabelkonkursoj dum antauaj jaroj. Ankau oni povas rosti kolbasojn c´e bivakfajro kaj sidi en la fabeldometo audante voc´ojn de birdoj au nur rigardante malnovan arbaron.

Aini Vääräniemi 15.10.2017

MAAUSKOA TAIVALKOSKELLA

MAAUSKOA TAIVALKOSKELLA

Taivalkosken Tyrävaaraan kuuluvan Munalan tilan kartanolle kaarsi kymmeniä ja taas kymmeniä autoja Pirkko ja Jaakko Sorosen uutuuttaan hohtavan navetan avajaisiin. Taivalkosken ensimmäiseen robottinavettaan tutustui avoimien ovien päivän aikana arviolta 500 vierasta.

Navetan rakentaminen aloitettiin keväällä. Karja pääsee muuttamaan uusiin tiloihin kuluvalla viikolla. Navettaan mahtuu lypsylehmiä ja nuorta karjaa yli sata päätä.

Avajaisissa laulettiin `Soi kunniaksi Luojan`. Navetta on valmis toiminnan aloittamista varten.

LA RESUMETO ESPERANTE

La unua taivalkoskia bovejo kun robotlaborantoj situas en la vilag´o Tyrävaara. En la j´uskonstruita bovejo oni arang´is la malferman tagon al kiu partoprenis cirkau 500 partoprenintoj el Taivalkoski kaj el la najbaraj kaj ankau el la malproksimaj komunumoj.
En la nova bovejo estas lokoj por pli ol cent bovinoj, bovidoj kaj aliaj junaj bestoj.

Aini Vääräniemi 3.10.2017