Arkistot kuukauden mukaan: elokuu 2017

ELOMARKKINAT SUOMI 100 -JUHLAVUODEN HENGESSÄ

ELOMARKKINAT SUOMI 100 -JUHLAVUODEN HENGESSÄ

Taivalkosken Yrittäjien järjestämät elomarkkinat toivat kyläkuvaan vilskettä elokuun viimeiseksi viikonlopuksi. Koleassa säässä pidetyille markkinoille oli saapunut torimyyjiä eri puolilta Suomea. Kansanedustaja Niilo Keränen piti markkinoiden juhlapuheen. Perinteinen Vuoden taivalkoskelainen –tunnustuspalkinto luovutettiin kirkkoherra Tuomo Törmäselle. Elomarkkina-alueella nähtiin myös perinteistä metsätyöosaamista pöllinparkkuun parisprintin kisassa. Musiikista vastasivat Matti Waenerberg, Asko Räisänen, Eero Väisänen ja Jokijärven Ola Leo Räisänen. Stand up –komiikkaakin kuultiin markkinaohjelmana. Molempina markkinapäivinä paikalla oli myös Tivoli Laine, jonka karusellissa ja pomppulinnoissa lapset saivat telmiä juhlavuoden kunniaksi ilman pääsymaksua.

Vuoden taivalkoskelainen –toimikuntaan kuuluneet Ulla Fabritius palkintoidean äitinä, kulttuurituottaja Virve Seiteri sekä Taivalkosken yrittäjien puheenjohtaja Pekka Vääräniemi ja sihteeri Pirjo Jylkäs kiittävät Vuoden taivalkoskelaiseksi valitun Tuomo Törmäsen avoimuutta. –Törmänen on keskusteleva ja kantaaottava sillanrakentaja ja ihmisyyden puolestapuhuja, jollaisia tässä ajassa kipeästi tarvitaan. Hän on tuonut Taivalkoskelle töihin tullessaan uusia raikkaita tuulia ja positiivista energiaa niin seurakunnan kuin koko taivalkoskelaisen yhteisön elämään. Tuomo on välitön ja helposti lähestyttävä persoona, mikä on lisännyt vuoropuhelua ja toimintaa seurakunnan ja kuntalaisten välillä. Paitsi että hän on aktiivinen yhteisömme jäsen, hän toimii aktiivisesti myös seutu- ja valtakunnallisesti. Ja vielä hillana juustoleivän päällä, Tuomo on kotiseutuihminen, toimikunta perustelee valintaansa.

Palkinnon vastaanottanut Tuomo Törmänen sanoo arvostavansa palkinnon korkealle ja kehuu seurakuntalaisiaan. –Toki jumalanpalveluksiin toivoisin lisää osallistujia, Suomen nuorimmasta päästä oleva kolmikymppinen kirkkoherra toivoo. –Seurakunnan tavoitteena on seurakuntaelämä johon jokainen taivalkoskelainen voi osallistua. Tehtävämme on puolustaa taivalkoskelaista elämänmenoa ja uskoa. Vaikka ihmiset ovat eri taustoista ja ajattelevat asioista eri tavoin, kaikkien tulee toimia yhdessä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Tavoitteemme on antaa ääni heikoimmille sekä puhua oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon puolesta, jossa jokaisella on samanlainen luovuttamaton ihmisarvo. Lopuksi kiitän Taivalkosken Yrittäjiä, jatketaan toimintaa hyvässä yhteistyöhengessä eteenpäin, kirkkoherra Tuomo Törmänen sanoi kiitospuheessaan.

Pöllinparkkuun parisprintissä kisasivat Esko Koivula, Leevi Halonen, Tuomo Leinonen ja Taisto Tuomivaara. Nelikko koostuu yleisölle tutuista osaajista Jokijärven kyläseuran vuosittain järjestämien pöllinparkkuun MM-kisojen tantereilta Jokijärven Hiltukankaalta, Kalle Päätalon lapsuusmaisemista.

LA RESUMETO ESPERANTE

La c´iu-jara evento La Autunfoiro okazis lastsemajnfine de augusto en Taivalkoski. La vendistoj de diversaj partoj de Finnlando c´e-estis kaj vendis siajn produktojn.
Dum la foiro oni elektis taivalkoskianon de la jaro. La titolon ricevis c´efpastro Tuomo Törmänen el Taivalkoski paroh´o. Oni povis vocdoni pri la titolo kaj finfine la reprezentantoj de la organiza asocio de entreprenistoj Ulla Fabritius, Pekka Vääräniemi kaj Pirjo Jylkäs kaj la kulturproduktantino Virve Seiteri decidis kiu gajnas la titolon kaj la lignan statuon kiun faris loka artisto Jussi Valtakari.
Oni ankau vidis tradician arbolaboron en la konkurso kie oni forprenis la s´elon de la arboj. La konataj konkursantoj de c´iu-jara mondchampionokonkurso Leevi Halonen, Tuomo Leinonen, Esko Koivula kaj Taisto Tuomivaara prezentis sian lertecon al la publiko.
La plej s´atata loko en la regiono estis Tivoli kie infanoj povis salti kaj kuri senpage honore al 100-jarag´a Finnlando.

Aini Vääräniemi 31.8.2017

KADONNUT KANSA PÄÄTALO-KESKUKSESSA

KADONNUT KANSA PÄÄTALO-KESKUKSESSA

Kuvaamataidon lehtorin virasta eläköitynyt Paavo Ahonen Pudasjärven Petäjäkankaalta kiinnostui alkuperäiskansojen vaiheiden tutkimisesta nähtyään Pohjois-Amerikan intiaaneista kertovan ohjelman Varjojen metsästäjä. Ohjelmassa kerrottiin Edward S. Curtisin intiaaneista ottamista 40000 valokuvasta, joiden pohjalta Ahonen maalasi teokset Päätalo-keskuksen viime perjantaina avattuun näyttelyyn Kadonnut kansa.


– Intiaanit joutuivat puolustautumaan valkoihoisia vastaan, että voisivat elää. Heillä oli aseina jousipyssyt ja keihäät kun valkoinen mies alkoi hävittää intiaanikansaa pyssyjen kanssa. Intiaanisodissa kuoli 8000 amerikkalaissotilasta, intiaaneja kaatui 3000. Nämä luvut todistavat intiaanien pelottomuudesta ja urhoollisuudesta. Kuitenkin Amerikan alkuperäiskansa lyötiin eikä heillä ollut arvoa valkoisen miehen silmissä, Paavo Ahonen valottaa taustoja esitellessään näyttelynsä tauluja.



-Edward S. Curtisilla oli uskomaton haave tallentaa Pohjois-Amerikan intiaanien elämänmenoa, tapoja ja kulttuuria. Hän kulki Alaskaan asti kuvausmatkoillaan. Hän ei ollut rikas, mutta sai amerikkalaisen miljonäärin Pierre Pont Morganin tukijakseen. Morganin tuella Curtisin ottamista mustavalkoisista valokuvista julkaistiin 24 isoa kuvateosta. Kadonnut kansa -näyttelyni ajatuksena on alkuperäiskansojen aseman puolustaminen. Taulut ovat myös kunnianosoitus Curtisille, Päätalo-keskuksen elo-syyskuun taiteilijavieras Paavo Ahonen sanoo.

LA RESUMETO ESPERANTE

Pentristo Paavo Ahonen pentris la bildojn pri originalaj log´antoj de Norda Ameriko. Fotisto Edward S. Curtis fotis 40000 fotojn dum 30 jaroj komence de 1900-jarcento. Tiuj fotoj estis la modeloj al la pentraj´oj kiuj pendas surmure de Päätalo-centro g´is la fino de septembro. La ekspozicio nomig´as La perdita popolo.

Aini Vääräniemi 24.8.2017

TYÖKUVIA IIJOELTA KOTISEUTUMUSEOLLA

TYÖKUVIA IIJOELTA KOTISEUTUMUSEOLLA

Taivalkosken kotiseutumuseolla oli kauden päätteeksi Iijoella ja sen rantamilla otetuista valokuvista koottu pienoisnäyttely. Kuvat olivat pääosin erilaisissa työtehtävissä kuvattuja. Kuvissa ja näyttelytilana toimineessa Virkkusen viina-aitassa saattoi aistia historiaa ja nähdä pienen palan Iijoen ja muiden vesistöjen merkityksestä entisajan ihmisille. Valokuvanäyttelyn lisäksi kotiseutumuseon kesätapahtumia olivat vilttikirppis ja eväsretkipäivä.

LA RESUMETO ESPERANTE

En la hejmregiona muzeo de Taivalkoski estis arang´ita la labortema bildekspozicio pri la rivero Iijoki. En la bildoj oni povis vidi kiel grava estis la riveroj kaj lagoj al la log´antoj borde de Iijoki.

Aini Vääräniemi 8.8.2017

KÄVELLEN HALKI SUOMEN

KÄVELLEN HALKI SUOMEN

Sveitsistä Zurichin lähellä olevasta Watt-nimisestä kylästä kotoisin oleva Claudio Bolt pysähtyi Metsäkylän kaupalle lepäämään hetkeksi kävelyreissullaan Helsingistä Inariin. – Lähdin Helsingistä kesäkuun seitsemäntenä ja arvioin saapuvani Inariin elokuun alkupuolella, Claudio sanoo. –En ole ollut aiemmin Suomessa. Ruotsissa olen kulkenut kanootilla kaksi eri kertaa. Olen myöskin matkannut Karjalan runokylissä. Nyt halusin tulla Suomeen. Kävelen 25 kilometriä päivässä ja nukun pääsääntöisesti teltassa, silloin tällöin myös hotellissa. Haluan selviytyä haasteista. Aluksi kävely raskas rinkka selässä sai selkäni kipeäksi ja jalatkin kipeytyivät. Matkan edetessä aloin tottua tämänlaiseen matkantekoon ja parin viikon kuluttua kävely alkoi sujua hyvin. Inariin saapumiseni jälkeen luultavasti lennän Helsinkiin Ivalosta, Claudio suunnitteli.

LA RESUMETO ESPERANTE
Claudio Bolt el la svislanda vilag´o Watt ripozis en la vilag´vendejo de Metsäkylä dum sia mars´o tra Finnlando, el Helsinko al Inari. – Estas mia unua vojag´o en Finnlando. Antaue mi vojag´is en Svedio kaj en la karelia poemvilag´oj.

Aini Vääräniemi 8.8.2017