Arkistot kuukauden mukaan: huhtikuu 2017

REA TIIROLA-TYNIN MUISTOLLE

REA TIIROLA-TYNIN MUISTOLLE

Päätalo-keskus hiljentyi suru-uutisen edessä. Pidetyn kirjastojohtaja Rea Tiirola-Tynin taistelu sairautta vastaan oli päättynyt ja hän menehtyi. Vielä helmikuun alussa hän oli pitämässä Vuoden lainaaja -tilaisuutta.

Rean edeltäjä kirjastotoimenjohtajana oli Liisa Päätalo. Hän piti Rean muistotilaisuudessa puheen:

Hyvää matkaa Rea

Rakas Rea
Istuin tammikuussa 2002 kotona keittiön pöydän ääressä. Mieli oli helpottunut, olin jäänyt juuri eläkkeelle. Ajatuksissa pyöri kuitenkin huoli Taivalkosken kirjastosta. Kirjastotoimenjohtajan virka oli ollut auki loppuvuodesta. Hakija, joka oli valittu seuraajakseni, oli perunut tulonsa. Tammikuussa virka oli uudelleen auki, mutta päteviä hakijoita ei ollut ilmaantunut, kuulin.

Muistin sanomalehti Kalevan pienen jutun syksyltä 2001. Olin intuition innoittamana leikannut silloin sen kirjastokalenterini väliin. Etsin sen nyt. Jutussa kerrottiin, että Kärsämäen kirjasto- ja kulttuurijohtajan virkaa haki neljä henkilöä. Eräs neljästä oli FM Rea Tiirola Turusta. Olin myös lukenut myöhemmin Kalevasta, että Kärsämki ei toistaiseksi täytäkään virkaa.

Rea Tiirola oli minulle aivan outo ihminen. Tiesin että Tiiroloita oli Pudasjärvellä. Ja olin hankkinut kirjastoon Marjatta Tiirolan kirjoittamat kirjat. Siltä istumalta etsin Kirjastokalenterista Turun kaupunginkirjaston puhelinnumeron. Soitin numeroon. Pyysin Rea Tiirolaa puhelimeen. Puhelu oli taholtani hakuammuntaa mutta tulos oli täysiosuma.

Kohta Rea vastasi puhelimeen. Aloitin esittelyni siitä, että emme tunne toisiamme. Kertomukseni alkoi pulppuamaan. Kysyin onko hänen juurensa täällä pohjoisemmassa Suomessa, onko hän edelleen kiinnostunut kirjastotoimenjohtajan tehtävistä? Ja kerroin että tämmöisessä pienessä, kuten Taivalkosken kirjastossa, johtaja saa tehdä kaikenlaisia tehtäviä. Täällä hän voisi ansaita kannuksensa ja halutessaan palata suurempaan maailmaan.

Annoin välillä Reallekin suunvuoron. Hän oli yllättynyt ja varautunut. Ja kiinnostunut. Kerroin, että en ole päättäjä. Mutta sanoin että täällä on viisaita päättäjiä. Ja lopunhan te kaikki tiedätte. Rea tuli valituksi.

Rea löysi täältä hienon ihmisen, ihanan työkaverini Kaukon puolisokseen. Perhe kasvoi.

Ylläolevat muistot tulvahtivat mieleeni kuvanauhan tavoin, kun toissa keskiviikkoaamuna järkyttävä suruviesti saavutti minut. Rea on poissa!

Rea, Sinun kirjastotoimenjohtajakautena kirjasto koki rakenteellisia uudistuksia: autotoiminta loppui, mutta tilat rakennuksen sisällä laajenivat ja uudistuivat, kokivat muodonmuutoksen. Toimintaan tuli lisäulottuvuuksia.

Rea, sinun kirjalliset kyvyt saivat lisää kasvutilaa myös läheisen Päätalo-Instituutin kautta. Osallistuit itse
kirjoittajakoulutukseen. Olit mukana Möllärimestari-tapahtumissa. Olit toimijana Sadun päivän järjestelyissä. Iloitsimme saamastasi Runo-Kaarina kirjoituskilpailun voitosta teoksellasi Silti kirkas. Nautimme laaja-alaisesta tietämyksestäsi kirjallisuuden saralla. Runous oli vahva lajisi. Kirjasto oli aikanasi järjestämässä seminaareja, kirjojen julkistamistapahtumia ja monia muita.

Olit julkaissut useita kirjoja. Olit mukana vuonna 2007 teoksen Kynnöksiä, Maataloustuottajien Taivalkosken yhdistyksen 60-vuotishistoriikin teossa. Siinä tutustuit sodanjälkeisen Taivalkosken kehitykseen nykypäivään asti.
Hillan marjavuosi on hellyttävä kertomus pikkusiskon tai -veljen syntymästä ja hieno muisto äidiltä teille lapsille ja meille kaikille.

Rea, aikanasi kirjasto yhdessä kulttuuritoimen kanssa järjesti Katajassa laulu- ja musiikkituokioita, joissa olit säestäjänä. Rauhanyhdistyksellä järjestetyissä julkaisuilloissa Sinulla oli merkittävä rooli.

Kiitän näistä hienoista muistoista joita jälkeesi jäi. Itse kukin otamme ne muistojen aarrearkusta esille monta monta kertaa. Muistot lohduttavat.

Toivotan jaksamista läheisille. Sinulle Rea, hyvää matkaa tuonpuoleisiin.

Taivalkoskella 1.4.2017
Liisa Päätalo

antaa kuolevan mennä
avatkaa ikkuna

tämä on vain risteys
turha vilkuttaa

linnut pesivät ratapihalla
nousevat lentoon

sama se vaikkei juna enää kulje
sama se linnuille

antaa kuolevan mennä
jätetään ikkuna auki

sama puhdas tuuli
tulee sisään ja menee pois

Rea Tiirola-Tyni

LA RESUMETO ESPERANTE

La amata bibliotekestrino Rea Tiirola-Tyni mortis pro la malsano. Päätalo-centro silentas.

Aini Vääräniemi 16.4.2017

KULTTUURI PUOLUEIDEN PUNTARISSA

KULTTUURI PUOLUEIDEN PUNTARISSA

Taivalkoskella kunnallisvaalipaneeleita on järjestetty sote-asioista, sisäilmasta, arvoista ja kulttuurista. Taivalkosken Taideyhdistyksen järjestämä kulttuuripaneeli oli Jalavan pirttikahvilassa. Paikalla oli täysi pirtillinen väkeä.

Kaikkien ehdolla olevien puolueiden edustajat vastasivat Taideyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Jalavan kulttuuriaiheisiin kysymyksiin. Jalavassa ei syntynyt inttoa vaan kaikki osoittautuivat Taivalkoski-puolueen kannattajiksi kulttuuriasioissa. Taivalkosken kulttuurielämän monipuolisuutta kehuttiin, kulttuurituottaja Virve Seiteri ja muut kulttuuritoimijat saivat kiitosta. Naperoviikon ja Päätaloviikon edelleenkehittämistä luvattiin tukea.
Kansainvälistä kulttuurivaihtoa luvattiin jatkaa. Nyt Taivalkosken ystävyyskuntien Venäjän Tsupan ja Viron Illukan kanssa tehdään yhteistyötä kulttuurin ja liikunnan saralla. Opettaja Harri Karjalainen on vetänyt vuosia lasten ja nuorten tekemiä ystävyyskuntavierailuja liikunnan merkeissä, taiteilijat Eeva-Kaisa Jakkila ja Jussi Valtakari ovat toteuttaneet kuvataiteeseen liittyviä projekteja.
Jo olemassaolevien kulttuuritoimintojen tukemisen ja kehittämisen lisäksi kuntavaaliehdokkaiden toimesta nousi esille useita muita toteuttamiskelpoisia ideoita Taivalkosken kulttuurin kehittämiseksi.

TAIVALKOSKEN KULTTUURIHISTORIA ja TAIVALKOSKI-PÄIVÄ

Ehdokas Osmo Buller esitti, että Taivalkosken kulttuurihistoria runoilija Juuso Mursusta taidemaalari Einar Reuteriin ja kirjailija Kalle Päätaloon ja edelleen kunnan tämän päivän taiteilijoihin laitettaisiin yksiin kansiin. -Lisäksi alettaisiin viettää erityistä Taivalkoski-päivää. Päivän ajankohdan tulisi liittyä jotenkin Taivalkosken historiaan, se voisi olla esimerkiksi päivä, jolloin kunta perustettiin, Osmo Buller ehdotti.

KESÄLUKIO, KULTTUURILUKIO

Ehdokas Maaret Ihme oli lähettänyt paneeliin terveiset kesälukion perustamisesta Taivalkoskelle. -Opiskelun aiheena voisi olla kulttuuri, koska kunnassamme on monenlaista kulttuuriosaamista, Maaret Ihme sanoo.
Ehdokas Tiina Jakkila-Parkkinen ideoi kesälukioajatusta eteenpäin niin, että kuntamme lukiosta kehitettäisiin poikkitaiteellinen kulttuurilukio, jossa opiskeltaisiin muun muassa kuvataiteita, musiikkia ja liikuntaa. -Pitäjässä on päteviä kuvataiteen opettajia ja muutakin osaamista löytyy. Kesälukiolla voitaisiin aloittaa. Teemana voisi olla liikuntaa ja taiteita, vaikkapa oman elokuvan tekeminen, koska kunnassa on osaamista silläkin saralla. Kun muut eivät kuullosta tekevän Päätalo-elokuvaa niin tehdään se itse, Tiina Jakkila-Parkkinen visioi.

NUORISOKAHVILA

Ehdokas Jouko Turpeinen, Taivalkosken Siikalammella pidettyjen porokisojen järjestäjä, toi esille nuorison kokoontumispaikkojen puutteen kylän pinnassa. –Tänne pitää perustaa nuorisokahvila, ettei nuorten tarvitse roikkua missä sattuu vaan kaikille olisi paikka minne tulla viettämään vapaa-aikaa, Jouko Turpeinen ehdotti.

PROSENTTITAIDETTA
Vielä keskusteltiin kunnan taidehankinnoista uudisrakennuksiin ja remonttikohteisiin. Prosenttitaiteen ajatus on, että prosentin suuruisella osuudella rakentamiskustannuksista tai korjauskustannuksista hankitaan taidetta. Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että taidetta hankitaan ja etupäässä oman kunnan taiteilijoilta.

LA RESUMETO ESPERANTE

Morgau okazos la elekto de municipaj konsilantoj al la Finnlandaj municipoj. En Taivalkoski la konsilio enhavos 23 konsilantojn. Antau la elekto pluraj organizoj arang´is forumojn pri diversaj temoj. En Jalava la Arta Asocio de Taivalkoski arang´is forumon pri kulturo. La novaj ideoj por ric´igi la kulturvivon de Taivalkoski estis Taivalkoski-tago, la libro pri kulturhistorio de Taivalkoski, kulturgimnazio, Päätalo-filmo kaj la kafejo por gejunuloj.
G´enerale oni vidis ke la kulturvivo en Taivalkoski estas ric´a kun pluraj eventoj inter la plej gravaj Naperosemajno en oktobro kaj Päätalosemajno en julio.

Aini Vääräniemi 8.4.2017