Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2017

”SE OLI SIINÄ!”

”SE OLI SIINÄ!”



Näihin sanoihin päättivät Taivalkosken 26 abia koulutiensä kotipitäjän lukiossa. Penkkaripäivän perinteinen ohjelma koostui abiporukan vierailuista eri kouluissa ja päivähoidon yksiköissä. Abien tekemällä videolla lukion opettajien näköishahmot seikkailivat muun muassa Taivalvaaralla ja TB:llä. Videoesityksen jälkeen abit heitettiin koulusta ulos, perinteisesti lumihankeen.

Penkkariajelun järjesti autokoulunopettaja ja trubaduuri Turo Vääräniemi. Kalle Päätalon torille kuntalaisten ihasteltaviksi ja iloksi pysähtyneen abiporukan kunniaksi kuultiin tänä Suomen juhlavuonna Elämää juoksuhaudoissa haitarimusiikkina.

LA RESUMETO ESPERANTE

La c´i-jaraj 26 abituriontoj lasis la gimnazion de Taivalkoski kaj komencis la legadperiodon por la studentekzamenoj kiuj okazos plejparte en marto. Tradicie la restintaj studentoj j´etis la abituriontojn al la neg´o post kiu la sarg´auto de Vääräniemi Oy soforis ilin al la Placo de Kalle Päätalo. Taivalkoskianoj ilin tie salutis kaj fotis. Turo Vääräniemi ludis al la abituriontoj per la akordiono.

Aini Vääräniemi 24.2.2017

VUODEN LAINAAJAKSI TIETOKIRJALLISUUDEN SUURKULUTTAJA

VUODEN LAINAAJAKSI TIETOKIRJALLISUUDEN SUURKULUTTAJA

Taivalkosken kantakirjastossa palkittiin Lainan päivänä Vuoden Lainaaja. Tämän vuoden Lainan päivän teemana oli tietokirjallisuus. Kirjastojohtaja Rea Tiirola-Tyni ojensi Vuoden Lainaaja –palkinnon Kurtin kylällä asuvalle Kalle Kurtille.

-Lukuharrastukseni alkoi heti sodan jälkeen, Kalle Kurtti kertoo. –Myös sisarellani ja veljelläni oli sama tauti, olimme aina nenä kirjassa niin että äitimme hermostuikin joskus. Kurtin kylällä ei lapsuudessamme ollut paljoa kirjoja, niinpä ahmimme kaiken mitä saimme käsiimme, samoin kuin Kalle Päätalo aikoinaan. Kirjojen saanti parani 1950-luvulla, kun uuden koulun yhteyteen tuli pieni sivukirjasto. Siellä oli muutamia hyllyllisiä kirjoja, nekin kahlasimme läpikotaisin. Luin esimerkiksi venäläiset klassikot, Tolstoit ja Dostojevskit ollessani vähän toisella kymmenellä. En osaa sanoa ymmärsinkö niistä paljoa, mutta opin ainakin empaattisuutta. Olisi mukavaa lukea niitä uudelleen ja katsoa miltä ne tuntuisivat nyt. Kuitenkin olen keskittynyt tietokirjoihin jo kymmenien vuosien ajan. Toivon että tietokirjallisuus tulisi tutuksi nuorille, etteivät harrastukset jäisi pelkäksi kännyköiden räpläykseksi, Kalle Kurtti sanoo.

-Olin sotalapsena Ruotsin Västeråsissa. Perheessä oli kaksi minua vanhempaa tytärtä, Birgitta ja Anita. Olisin luultavasti jäänyt Ruotsin perheeseen, mutta mummoni Maria Kurtti Metsäkylän Vanhalasta hommasi minut takaisin kotiin. Hän oli menettänyt sodan aikana molemmat poikansa, varmaan siksikin hän halusi minut Suomeen. Isäni kuoli sodassa saamaansa sairauteen, samoin setäni. Isän kuollessa meitä jäi kuusi lasta, vanhin meistä oli silloin 10-vuotias. On siinä äiti ollut tiukilla.

-Opiskelin Oulussa teknillisessä konepuolen suunnittelijaksi. Olin siinä ammatissa Järvenpäässä nelisenkymmentä vuotta Wärtsilän, Valmetin ja Metson palveluksessa. Tein välillä parin vuoden reissun Ruotsiin, työskentelin tehtaassa Västeråsissa. Ei tullut silloin otetuksi yhteyttä sotalapsiaikaiseen kotiini. Palasin eläköidyttyäni Kurttiin.

-Tieto lisää tuskaa, sanotaan. Ihmettelen nykymenoa. Ilmastonmuutos ja eriarvoisuus ovat vakavia ongelmia. Tämän päivän päättäjät ajattelevat päätöksiä tehdessään asioita neljän vuoden päähän vaikka pitäisi katsoa tuhansien vuosien päähän. Valtioiden johtajiksi valitaan ahneita miljardöörejä, joille on täysin vierasta ajatus, että maailman hyvää jaettaisiin tasaisesti. Englannissa on joku tutkija tutkinut, että maailman kahdeksan rikkainta ihmistä omistaa yhtä paljon kuin maailman 3,6 miljardia köyhintä ihmistä. Tämä syö demokratiaa. Suurin vaara on ihmisen ahneus. Viimeisen 150 vuoden aikana on tuhlattu puolet maailman uusiutumattomista luonnonvaroista. Tulevia sukupolvia ei ajatella, Kalle Kurtti suree.

-Itse en ole kokeillut kirjoittamista julkaisemista varten, mutta olen tehnyt muistiinpanoja lukemistani kirjoista, sisällöistä ja siitä mitä ajatuksia ja tunteita kirjat herättivät. Olisi mukavaa jakaa ajatuksia vaikkapa kokoontumisissa kirkolla. Toivoisin keskustelupiiriä, jossa käsiteltäisiin erilaisia teemoja ja ajankohtaisia maailman tapahtumia, Vuoden Lainaaja Kalle Kurtti toivoo.

Palkintotilaisuuden päätteeksi Emilia Tyni ja Juhani Pelkonen esittivät Järnefeltin Kehtolaulun.

LA RESUMETO ESPERANTE

La titolon La leganto de la jaro estis donita al kurttivilag´ano Kalle Kurtti kiu jam de sia infaneco multege legis. Kalle s´atas pri dokumentlibroj kaj legas preskau nur tiuj dum la lastaj 40 jaroj. Kalle estis en Svedio dum la milito. Versajne li restis tien sed lia avino arang´is lia reveno al Finnlando. Kalle studis en Oulu kaj laboris en Järvenpää. Post sia emeritig´o li revenis al sia hejmvilag´o al Kurtti en Taivalkoski.

Kalle miras la nunan situacion en la mondo. -Oni elektas miljardorojn kiel landestroj, kiuj tute ne volas dividi la bonecon de la mondo egale. Ok riculoj posedas tiel multe ke 3,6 bilionoj da plej malricaj homoj. Tiu afero mang´as demokration. Dum la lastaj 150 jaroj oni uzis duonon de la nerenovig´eblaj naturrezervoj. Oni ne pensas pri estontaj generacioj, Kalle Kurtti malg´ojig´as.

Aini Vääräniemi 16.2.2017

MATKA PÄÄTALO-KESKUKSEEN

MATKA PÄÄTALO-KESKUKSEEN

Päätalo-keskuksessa avattu Suoma Yli-Suvannon taidenäyttely on taiteilijan 75-vuotispäivän juhlanäyttely.
Matka-näyttelyn avajaiset kuuluvat Taivalkosken Suomi 100 –tapahtumien sarjaan, jota organisoi kulttuurituottaja Virve Seiteri.
Näyttely koostuu 16 taulusta, joista suurin osa on viime vuoden tuotantoa. Mukana on myös aiemmin maalattuja Oulanka-sarjan tauluja.

Vuotungista maailmalle lähtenyt ja sinne eläkeiässä palannut Suoma Yli-Suvanto toimi opettajana Rovaniemellä melkein 30 vuotta. Hän järjesti oppilaille taidekasvatusprojekteja värittämään harmaata kouluarkea. Hän vastasi pajatyöskentelyistä ja näyttämöllisten musiikki-, tanssi- ja teatteriprojektien visuaalisesta puolesta.

–Teemoina olivat pohjoisuus ja lappilainen mytologia. Pohjoisen perinteen kautta oppilaat tutkivat lappilaista elämää. Sain projekteista aineksia oman maalaustaiteen luomiseen, Suoma Yli-Suvanto kertoo taiteensa synnystä.

Suoma Yli-Suvanto ja näyttelyn nimitaulu Matka.

– Aloin maalata toden teolla 1990-luvulla. Pääaihe tauluissani olivat aluksi luonto ja luonnon henkilöitymät, muun muassa Ilmatar ja Usvatar. Tässä näyttelyssä on kaksi tasoa. Toinen taso kuvaa omaa matkaani, jonka olen tehnyt Vuotungista lähtöni jälkeen. Toinen taso kuvaa koko maailmaa ja sen kauheuksia, jotka ovat tulleet jokaisen elämään viestimien kautta.

-Rakkain tauluni on Rukous, joka on kuin hätähuuto kestävän kehityksen ja luonnon puolesta. Jokaisen tulisi jaksaa kunnioittaa luontoa ja tehdä kaikkensa, että jälkipolvetkin saisivat nauttia luonnosta. Taulu syntyi vuonna 2013, kun ensimmäinen lapsenlapsemme syntyi. Taulu on ajankohtainen nyt, kun Koillismaan luontoa koetellaan. Ihmisten pitäisi jaksaa ajatella pidemmälle ratkaisujaan ja niiden vaikutuksia. Kaiken työn pitäisi olla ihmisten renki eikä päinvastoin, Suoma Yli-Suvanto pohtii.


Rukous-taulun äärellä Suoma ja Raimo Yli-Suvanto

-Turvallisuus lähtee läheltä, kotoa, päiväkodista, koulusta. Itse sairastuin työurallani koulun sisäilmasta. Se on eräs syy muuttoomme Vuotungin puhtaaseen ympäristöön. Samainen koulu on yhä käytössä, vaikkakin sieltä ovat oppilaat ja henkilökunta olleet evakossa useita kertoja. Kuitenkaan rakennusta ei ole poistettu koulukäytöstä, Suoma Yli-Suvanto ihmettelee juhlanäyttelyn avajaisia odotellessa.

Matka-näyttely on Päätalo-keskuksessa maaliskuun puoliväliin saakka. Elokuussa näyttely matkaa Ouluun Neliö-galleriaan. Syyskuussa näyttely nähdään Suoma ja Raimo Yli-Suvannon oman Shamaan-gallerian avajaisissa Kuusamon Vuotungissa.

Taivalkosken kunnan tervehdyksen toivat sivistyspalvelusihteeri Irma Jokela-Pätsi ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja Markku Paloniemi ojentaen Suoma Yli-Suvannolle kukkakimpun ja Pekka Väisäsen kirjan Paluu Iijoen törmälle – Valokuvia ja mielikuvia Kalle Päätalon sanavirrasta.

Taiteilija Raimo Yli-Suvanto esitteli näyttelyn avajaisissa vanhoja suomalaisia soittimia. Näyttelyvieraat ja taiteilijat muodostivat lopuksi orkesterin.

LA RESUMETO ESPERANTE

La jubilea ekspozicio de pentristino Suoma Yli-Suvanto kiu samtempe havas sian 75-an datrevenon, estis malfermigita en Päätalo-centro. La ekspozicio nomig´as La Vojag´o.

Aini Vääräniemi 8.2.2017