Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2016

JOULUN AJAN TAPAHTUMIA TAIVALKOSKELLA JA SUOMUSSALMELLA

JOULUN AJAN TAPAHTUMIA TAIVALKOSKELLA JA SUOMUSSALMELLA

JOULUMYYJÄISET METSÄKYLÄSSÄ

Metsäkylän kyläkaupalla Riitun Puotissa pidettiin joulun alla myyjäiset, jossa oli tarjolla joulukoristeita, leivonnaisia ja käsitöitä.
Antau la julo arang´is la vilag´anoj la julan foiron en la vilag´vendejo Riitun Puoti, kie oni vendis ornamaj´ojn, kukojn kaj manfaritajn vestaj´ojn.

JOULURAUHAA METSÄN ELÄIMILLE

Perinteiset joulurauhan julistukset metsän eläimille ja koko luomakunnalle pidettiin Kurtissa ja Taivalkosken kotiseutumuseolla. Museolle kokoontui runsaat 30 henkeä ihailemaan perinneympäristöä, kuulemaan joulurauhan julistusta ja nauttimaan joulutunnelmasta, glögistä ja piparista.

Kirkkoherra Tuomo Törmänen ja kanttori Esa Tyni pitivät tilaisuuden, johon kuului hartaus, joulurauhan julistus, Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmen joulutervehdys, jouluevankeliumi ja joululauluja.

LA RESUMETO ESPERANTE

Antau kristnasko oni kutimas deziri julpacon ankau por la bestoj en arbaroj. En Taivalkoski okazis eventoj en la vilag´o Kurtti kaj en la centro de Taivalkoski c´e la hejmregiona muzeo. Pli ol tridek partoprenintoj g´uis pri la jula etoso kaj vintra pejzaj´o dum la evento kiun organizis la c´efpastro Tuomo Törmänen kaj la orgenisto Esa Tyni.

NIVAVAARAN KYLÄKOULUN JOULU

Suomussalmen viimeisellä toiminnassa olevalla kyläkoululla vietettiin joulujuhlaa, joka koostui lasten esityksistä ja glögitarjoilusta.


Joulun alla koulun oppilaat opettajineen ja vanhempineen kokoontuivat Näljängän kyläkirkkoon syyslukukauden päätöstilaisuuteen ja joulukirkkoon.

Pastori Heli Riipinen kutsui vapaaehtoisia alttarin ääreen sytyttämään adventtikynttilät ja valitsemaan Jeesus-lapselle tulleiden lahjojen suomalaisia versioita, joiden kautta Jeesuksen syntymän aikoihin eläneet Raamatun henkilöt elävöityivät.

Jouluaattona kirkossa oli perinteinen aattohartaus, johon osallistui runsaat 30 kyläläistä, lomalaista ja naapurikyläläistä. Jälleen palveluvuorossa olivat pastori Heli Riipinen, kanttori Svetlana Heikkinen ja suntio Hilkka Räisänen.

LA RESUMETO ESPERANTE

Okazis la julfesto de la lernejanoj de la lasta funkcianta vilag´lernejo de Suomussalmi. Poste la vilag´lernejanoj de la lernejo de Nivavaara partoprenis kun siaj geinstruistoj kaj gepatroj al julkirko en la vilag´preg´ejo de Näljänkä. En la tago antau jultago okazis samloke la kristnaska evento por c´iuj. En ambau eventoj la pastrino Heli Riipinen servis. Orgenistino Svetlana Heikkinen ludis la orgenon kaj la loka kirkoprizorgistino Hilkka Räisänen faris la arang´adojn..

Aini Vääräniemi 26.12.2016

JOULULAULUJA HALKOLASSA

JOULULAULUJA HALKOLASSA

Taivalkosken seurakunta ja Metsäkylän kyläseura järjestivät kauneimmat joululaulut –tilaisuuden Halkolan pirtissä. Kirkkoherra Tuomo Törmänen piti hartauden ja juonsi tilaisuuden, kuusamolaistunut soitonopettaja Katri Holma säesti ja johti laulua.

Lauletuista lauluista saatiin taustatietoja Tuomo Törmäsen kertomana. –Sibeliuksen säveltämän laulun On hanget korkeat nietokset on sanoittanut Vilkku Joukahainen, joka oli Maalaisliiton toiminnassa ja lopulta ministerinäkin. Joulukirkkoon-laulun sanoitti Immi Hellen, joka kertoi omasta lapsuuden joulukirkkomatkastaan. Kyseessä on Kuoreveden kirkko ja laulun Miina, Taavetti ja Tiina olivat todellisia henkilöitä, samoin mäenrinteen alla ollut talo oli olemassa, Törmänen kertoi. Joululauluiltaan kokoontuneiden metsäkyläläisten joukosta vain Hilkka Pitkänen oli matkannut joulukirkkoon hevosella.

Hartauspuheessaan kirkkoherra kertasi joulun tapahtumia kansan verollepanokäskystä Jeesus-lapsen syntymään. – Jeesus syntyi tallissa, koska hänen vanhemmilleen ei ollut tilaa majatalossa. Voimme tänään jokainen kysyä itseltämme onko kodissamme tilaa Jeesus-lapselle ja hänen mukanaan tuleville taivaan tavaroille, joista mainitaan Joulupuu on rakennettu –laulussa. Taivaan isän huolenpito, rakkaus ja armo ovat näitä taivaan tavaroita. Tänäkin päivänä maailmassa vaeltaa lukemattomia ihmisiä, jotka ovat joutuneet lähtemään kodeistaan. Onko heille tilaa, kysymme.

-Vietämme joulua lasten ehdoilla. Usein muistelemme lapsuutemme jouluja. Lapset ja vauvat ovat tulevaisuuden toivo. Joululaulutilaisuuksissa kerättävä kolehti lähetetään Lähetysseuran kautta köyhien maiden lasten olojen parantamiseen. Viiden euron lahjoituksella voidaan viedä lisäravinnetta nälkiintyneelle lapselle, kymmenellä eurolla voidaan hankkia koulupuku, kahdellakymmenellä eurolla voidaan taata äidille turvallinen synnytys, kirkkoherra Tuomo Törmänen kertoi kolehtikeräyksen avustuskohteista.


Joulutunnelmaa tuovia kansalaisopiston kirjaenkelikurssilla opittuja taitoja oli nähtävillä Halkolan savupirtin katon rajassa.

LA RESUMETO ESPERANTE

La tradicia kantado de kristnaskaj kantoj okazis en la domo Halkola en Metsäkylä. Pastro Tuomo Törmänen, orgenistino Katri Holma kaj metsäkyläanoj kantis kaj g´uis pri jula etoso en la c´ambro kiu estis konstruita en la jaro 1863. Komence la c´ambro estis fumc´ambro. Kiam oni varmigis la fornon, la fumo restis en la c´ambro. Tial estas la plafono daure nigra.

Aini Vääräniemi 19.12.2016

ITSENÄISYYTTÄ 99 VUOTTA

ITSENÄISYYTTÄ 99 VUOTTA

Taivalkosken kunnan ja seurakunnan järjestämät itsenäisyyspäivän juhlallisuudet alkoivat Taivalkosken kirkossa jumalanpalveluksella. Lippukulkueen johtamana sankarivainajia kunnioitettiin laskemalla seppeleet kirkon edessä sijaitsevan sankarihautausmaan tuntemattoman sotilaan patsaalle. Seppelettä kantavan Risto Tynin ja Kalevi Ervastin takana kulkueessa olivat kirkkoherra Tuomo Törmänen ja Taivalkosken uusi pappi Matias Muhola.

Kunnanjohtaja Jukka Mikkonen ja kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Ulla Majava laskivat kunnan ja seurakunnan seppeleet. Martti Määttä ja Raimo Aro laskivat veteraanijärjestöjen seppeleet.

Itsenäisyysjuhlaa vietettiin seurakuntatalolla, johon yleisöä saapui puolitoistasataa joka on viime vuosien juhliin verrattuna ennätysmäärä. Ohjelmassa oli musiikkia Emilia Tynin ja Erika Sorosen esittämänä, Heidi Keräsen laulua Esa Tynin säestämänä, nuorisoseuran Peukaloiset-ryhmän esiintyminen ja puheita.


Juhlan aluksi Nuorisoseuran Peukaloiset-ryhmä esitti Talven taikaa -kuvaelman.

Kunnanjohtaja Jukka Mikkonen puhui itsenäisen Suomen vaiheista ja kertoi äitinsä lapsuusmuistoista itsenäisyyden alkuaikojen köyhyydestä, kun kesäkuulla kuorittiin vähäisiä perunoita, joista vain kuoret voitiin laittaa maahan kasvamaan. -Nuori Suomi oli voimakkaasti jakautunut, tuli ensimmäinen maailmansota, itsenäistyminen ja veljessota. Sitten valmistauduttiin uuteen sotaan, jonka aikana kansa yhdistyi. Sodanjälkeisenä jälleenrakennusaikana rakennettiin tiestö, sähköistys, koulut ja terveydenhuolto ja maksettiin sotakorvaukset. Luotiin kehitykselle pohja 50 vuoden aikana kunnes 1970-luvulla Suomi alkoi teknistyä. Silloin maassamme tehtiin virhearviointeja kun kaivoksista ja rataverkostosta ei huolehdittu. Nyt on alettu uudelleen arvostaa sitä mitä maan sisältä ja luonnosta löytyy. Ennätysmäärä hankkeita on nyt vireillä. -Maailmantilanne on poikkeuksellinen. Ruotsi lopetti varusmiespalveluksen alle kymmenen vuotta sitten, nyt palvelusta suunnitellaan uudelleen. Itämerellä on tulenarka tilanne, josta voi tulla selkkaus vaikka vahingossa. Trumpin valinta USA:n presidentiksi tuo kysymyksiä. Missä tunnelmissa vietämme 100-vuotiasta Suomea, kunnanjohtaja mietti puheensa lopuksi.

Kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Ulla Majava palasi puheessaan historiaan ja luterilaisen kirkon syntyyn 500 vuoden taakse. –Luterilainen kirkko vaikutti kansankielisyyden nousuun. Luther käänsi latinankielisen Raamatun saksaksi ja jumalanpalvelukset alettiin pitää kansankielellä. Mikael Agricola suomensi Uuden Testamentin ja loi suomen kirjakielen. Kansa oppi lukemaan ja maamme itsenäistyi.
Tänään luterilaisuus näkyy osallistumisena ja sosiaalisena vastuuna joka heijastuu arvoissa, kun pyritään yhteiseen hyvään. Kirkon julkinen näkyvyys ja asema yhteiskunnassa ylläpitää tärkeitä tapoja ja perinteitä. Yhtenäisyyden tavoittelu on tärkeää. Itsenäisyys on meitä kaikkia yhdistävä juhla nyt ja tulevana juhlavuonna, jota vietämme syvää kiitollisuutta tuntien, Ulla Majava sanoi.

Itsenäisyysjuhlapuheen pitäjä sosiaalijohtaja Kirsi Alatalo muisteli itsenäisyyden alkuajoilta peräisin olevaa kämppälakia. Siinä mainitaan muun muassa, että toisen omaisuuteen ei kosketa ja työtä tehdään ahkerasti. -Tällainen kämppälain henki elää vahvasti taivalkoskelaisessa kulttuurissa. Kalle Päätalo kuvaa suurena häpeänä, kun palsta jäi kesken metsätöissä. Korkea työmoraali on hyvinvoinnin tae. Kämppäemäntä heräsi puolineljältä aamulla valmistelemaan aamiaista ja muita päivän ruokailuja sekä siivoamaan, vapaata ei ollut. Vedenkantoon meni aikaa ja energiaa valtavasti. Vesijohtojen, viemärin ja sähkön tuleminen helpotti suuresti ihmisten elämää. Nyt haasteena on digitalisaatio. –Naapureista välittäminen on taivalkoskelaisuutta. Jos naapurista ei näy valoja, mennään katsomaan. Taivalkoskella on opittu tekemään asioita itse, kun apu on ollut kaukana. –Sota-aikana naisia opastettiin perinteisiin miesten töihin, muun muassa muurarin ja suutarin töihin. Naisten osuutta itsenäisen Suomen rakentajina ei voida vähätellä. Syvin kiitos suomalaisille, jotka ovat taistelleet ja hoitaneet haavoittuneita sotien aikana, Kirsi Alatalo kiitti juhlapuheessaan.

Taivalkosken ystävyyskunta Virossa on Illuka. Yhteistyö kuntien välillä on ollut vilkasta kymmenen vuoden ajan. Molempien kuntien edustajat ovat vierailleet toistensa luona ja luoneet suhteita kunta-asioiden, kulttuurin, urheilun ja koululaisvierailujen merkeissä. Illukan ulkoasiainneuvoston päällikkö Aimar Laulik toi Taivalkosken itsenäisyysjuhlaan Illukan tervehdyksen.

–Itsenäisyys on suuri arvo ja ilo varsinkin niille maille, joilla ei sitä ole. Virossa tiedetään hyvin talvi- ja jatkosodan tapahtumat ja ihmetellään suomalaisten rohkeutta. Suomi maksoi raskaat sotakorvaukset ja nousi jaloilleen. Viron tilanteesta saa hyvän kuvan Sofi Oksasen kirjoista. Sitten Virossakin tapahtui ihme, maa nousi jaloilleen ja itsenäistyi. Suomi oli Viron esikuva. On paljon Suomen TV:n ansiota, että Virossa tiedettiin maailman tapahtumista, se oli Viron ikkuna länteen. Ikkunasta näkyi elämä ja esimerkki siitä mitä Virossakin voitiin tavoitella. Ystävyyskuntatoiminta Taivalkosken ja Illukan välillä on antanut paljon, Taivalkoskella meitä odottaa aina lämmin vastaanotto. Te taivalkoskelaiset olette suorastaan huikeita, Aimar Laulik ylisti. Virolaisten vierailun yhteydessä Päätalo-keskuksessa avattiin illukalaisten nuorten taidenäyttely joulu-tammikuun ajaksi.

Sota-ajan lotat Hillevi Kurtti ja Aila Härmä olivat tulleet juhlimaan itsenäisyyttä. Hillevi Kurtti toimi ilmavalvontalottana Tyrämäellä ja Perangassa. Aila Härmä oli Uleå Oy:n eli Niskasaaren taloon perustetussa esikunnassa työtehtävissä, muun muassa tarjoilemassa upseereille. -Rauhanyhdistyksen talolla oli sairaalan tapainen hoitopaikka, jossa tein töitä. Maijanlammin lottakanttiinissa olin moneen otteeseen. Kerran olimme Metsäkylän koululla lottakursseilla, sinne menimme saksalaisten junalla Isokummusta, Aila Härmä muistelee.


Metsäkylän koululla otetussa kuvassa on lottia ja muita paikallisia henkilöitä.

LA RESUMETO ESPERANTE

En Finnlando oni jubileis la 99-an datrevenon de sendependeco de la lando. En Taivalkoski cirkau 150 partoprenintoj jubileis unue en la kirko kaj poste en la sociadomo de la kirko. La programo konsistis pri kantoj, muziko, paroladoj kaj ankau la spektakleto `Magio de vintro` farita de la infangrupo. La internacian etoson donis la gastoj el la amikeca urbo de Taivalkoski, Illuka en Estonio. Illukano Aimar Laulik faris la paroladon kaj salutis taivalkoskianoj kaj sendependan Finnlandon nome de sia hejmkomunumo. -Nia amikeca agado dum dek jaroj daurig´is kaj c´iam ni estis varme bonvenigitaj al Taivalkoski. Ni havis kulturan, edukecan kaj sportan kunlaboron inter Taivalkoski kaj Illuka. Hierau la illukaj gejunuloj malfermigis sian artan ekspozicion en Päätalo-Centro.

Aini Vääräniemi 16.12.2016