Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2016

SATUJA, HISTORIAA JA PÄÄTALOA ESPERANTOPÄIVILLÄ

SATUJA, HISTORIAA JA PÄÄTALOA ESPERANTOPÄIVILLÄ

attkisaijanedessa

Suomen Esperantoliitto vietti syyspäiviään viikonloppuna Taivalkoskella. Viidestä maasta tulleet osallistujat tutustuivat Saijan lomakartanosta käsin Kallioniemeen, Päätalo-keskukseen, Jalavaan, kenttärataan ja esperantosatumetsä Arbaro de Zamenhofiin.

attki2016savusauna

Kallioniemessä tutustuttiin mm. savusaunaan. Nykyisen saunan rakensi Hiltu-Kalle vuonna 1960. Saunan seinällä on kuvia, joissa Riitu kuppaa hammassärkyistä Kallea 1960-luvulla. Kuuluisa Kummun Patruunan rakentama matalaovinen tikusauna oli toisella puolella kartanoa.

attki2016pinst-satukilpailumateriaali
Päätalo-instituutissa tutustuttiin esperantonkieliseen lasten sadunkirjoituskilpailuun, jota on järjestetty vuodesta 2000 lähtien viime vuosiin saakka. Esillä oli satuja, lehtileikkeitä ja kirjekuoria eri puolilta maailmaa. Esperantonkieliseen kilpailuun on saapunut satuja 18 maasta.

attki2016annadimahyvainstituutti attki2016annaluento

Moskovan Yliopiston filologian laitoksen tutkijat Dima Shevchenko ja Anna Striganova iloitsivat syyspäivien tunnelmasta. -Täällä pitäisi järjestää viikon mittainen tapahtuma, että ehtisimme nähdä kaiken mielenkiintoisen, Dima Shevchenko sanoo. Anna Striganova piti Päätalo-keskuksessa luennon kansansatujen teemoista.

attki2016satutaideandersenin

Päätalo-keskuksen taidenäyttelyssä tutustuttiin Soile Isopahkalan kuvituksiin Andersenin saduista.

attki2016osmokatriinasok-toppanaytt

Katriina Muurainen-Särkkä toi Kallioniemi-Säätiölle sokeritoppalahjan Tampereen työttömien toimintakeskukselta. Kalle Päätalo lahjoitti toimintakeskukselle leipää. kahvia ja sokeria Nuoren Voiman Liiton kirjoituskilpailupalkinnon verran. Kalle voitti palkinnon vuonna 1939, mutta sodan sytyttyä palkinnon toimittaminen toteutui vasta vuonna 1996. Osmo Buller ja Katriina Muurainen-Särkkä tutkivat lahjoitukseen liittyviä asiakirjoja.

attki2016jalavassa attki2016-jalavaleilaym

Jalavassa kuultiin kauppias Mikko Jalavan kertomana suvun ja kaupan historiaa. Jalava on Suomen vanhin toiminnassa oleva kauppa. Vienan Karjalasta tullut Stephan Jakovlev perusti kaupan vuonna 1883. Nykyinen kauppiaspariskunta Laura ja Mikko Jalava ovat kauppiaita viidennessä polvessa.

attki2016saijalahir attki2016saijalahirlahikuva

Ensimmäinen syyspäivien päivä päättyi Saijan lähiruokaillalliseen.

attki2016kirkonmuistoosmokariudd attki2016tuomokarikalevalajjkoulu

Esperantistit kuulivat Taivalkosken kirkkoherrana toistasataa vuotta sitten olleen Juho Barkmannin elämän vaiheita papiksi pukeutuneelta Kari Uddilta. Suomen Esperantoliiton puheenjohtaja Tuomo Grundström lahjoittaa Uddille esperantonkielisen Kalevalan.

attki2016isokumpusadeosmo attki2016isoksadeosmoselin attki2016peuralampihautakukat attki2016peuralsahkolinja

Isokummun ja Peuralammin kenttäratareittien oppaana toimi aiheesta gradun tehnyt Säde Kangasniemi. Osmo Buller tulkkasi opastukset esperantoksi. Venäläiset vieraat laskivat kukat Peuralammin haudalle, johon on haudattu 13 tuntematonta vankia kenttäratatyömaan aikana vuosina 1942-44. Alueella oli venäläisiä vankeja. Alkuperäisessä ristissä olivat vainajien nimet olleet kaiverrettuina, mutta kukaan ei sodan jälkeen hoksannut ottaa nimiä talteen. Rakennettaessa sähkölinjaa alueelle huomattiin että linja kulkisi juuri haudan kohdalta. Linjan suuntaa sitten muutettiin.

attki2016osmotulkkaatuomoparkkip attki2016pikkuberliini

Metsäkylän kenttäratakohteissa Korvuan leirillä opas Tuomo Horsman opastusta käänsi jälleen Osmo Buller. Leirin pilketehtaan eli Pikku Berliinin rauniot ovat vielä hyvin näkyvissä. Korvuan leirillä oli kenttärataa rakentaneiden saksalaisten lisäksi vankityövoimaa Neuvostoliitosta, Ukrainasta ja Puolasta. Taivalkosken kenttäratakokemuksista on julkaistu kirja Muistoja Kenttäradalta. Puolalaisen pakko-otetun vangin Josef Molkan muistelmat on julkaistu suomeksi nimellä Sota minun muistoissani. Molkan vieraillessa Taivalkoskella vuonna 1990 Puolan televisio teki hänestä filmin Paluu Suomeen. Roman Dobrzynski ja Taivalkoskella yhteyshenkilönä toiminut Osmo Buller tekivät filmin.Buller oli silloin kunnan kulttuurisihteerinä. Filmi on esperantonkielinen ja sen nini esperantoksi on Reveno al Finnlando. Esperantopäivillä katsottiin filmi opastusten pohjaksi.

attki2016satumetsaporukkakuva

Lopuksi kokoonnuttiin esperantosatumetsään, Arbaro de Zamenhofiin.

attki2016telmaoliveirapuu attki2016annadimavenajanpuudimakuvaa

Telma Oliveira valitsi Brasilian puun Esperantosatumetsässä. Anna Striganova ja Dima Shevchenko valitsivat Venäjän puun. Nyt metsässä on 21 maan puut merkittyinä.

attki2016brasilianpuutuomosoiledimaannatelma

Taivalkosken esperantopäivillä oli osallistujia viidestä maasta, Ruotsista, Venäjältä, Hollannista, Brasiliasta ja Suomesta. Kuvassa Suomen Esperantoliiton puheenjohtaja Tuomo Grundström, Ruotsin puun valinnut Soile Lingman, Venäjän puun valinneet Dima Sevchenko ja Anna Striganova sekä Brasilian puun valinnut Telma Oliveira Esperantosatumetsässä, joka on nimetty kielen luojan Ludoviko Zamenhofin mukaan Zamenhofin metsäksi. Esperantomaailmassa pidetään kirjaa Esperanton ja Zamenhofin mukaan nimetyistä paikoista. Metsäkylän metsä on tässä luettelossa sijalla 1071.

attki2016paatospirtissayleiskuva attki2016paatospirtissauunitaustalla

Syyspäivien päätöskahvit juotiin Halkolan pirtissä. Vuonna 1863 rakennetun pirtin uuni on Satusetä Antti Lohilahden ja hänen naapurinsa Paavo Lassilan eli Loukko-Paavon muuraama vuonna 1915. Idyllisessä ympäristössä Suomen Esperantoliiton puheenjohtaja Tuomo Grundström päätti syyspäivät ja Esperanto-karavaani matkasi kohti etelää.

Kansainvälisen esperanton kielen loi puolalainen Ludoviko Lazar Zamenhof. Hän loi kielen jo lukiopoikana. Hän asui Bialystokin kaupungissa alueella, jossa puhuttiin monia kieliä. Nuori Zamenhof huomasi, että ihmisille tuli riitoja siksi kun he eivät ymmärtäneet toisiaan. Hän päätti luoda kielen, jota osaamalla kaikki ihmiset voisivat ymmärtää toisiaan. Esperantosta tuli eräänlainen apukieli eri äidinkieliä puhuville ihmisille. Esperanto on tasa-arvoinen kieli, koska se ei ole minkään maan äidinkieli vaan kaikki joutuvat sen opettelemaan.

Ensimmäinen Esperanton kielioppi julkaistiin vuonna 1887 nimellä Doktoro Esperanto. Suomeksi Esperanto tarkoittaa toivovaa ihmistä. Esperanto on kansainvälinen kieli, jonka harrastajia on yli sadassa maassa. Esperanton vuosittain eri puolilla maailmaa pidettävään päätapahtumaan Universala Kongresoon osallistuu ihmisiä runsaasta 60 maasta. Kongressissa pärjätään yhdellä kielellä. Suomessa Esperanton Maailmanliiton kongressi on pidetty vuosina 1912, 1969 ja 1995. Toiveissa on saada kongressi Suomeen vuonna 2019. Taivalkoskelainen Osmo Buller toimi Esperanton Maailmanliiton johtajana parikymmentä vuotta. Esperanton syyspäiville Taivalkoskella osallistunut Buller kertoo muuttavansa nyt eläköidyttyään takaisin kotiselkosille Taivalkoskelle.

RESUMETO ESPERANTE
La Autunaj Tagoj de Esperanto-Asocio de Finnlando okazis en Taivalkoski lastsemajnfine. Multflanka programo konsistis fabelojn, historion kaj aferojn pri Kalle Päätalo, ekzemple viziton al la infanechejmo de Kalle.

Vizito al fervojo konstruita de germanoj estis unu parto de la programo. En Päätalo-centro oni vidis la filmon Reveno al Finnlando. La filmo rakontas pri Josef Molka kiu estis unu el la polaj kaptitoj kiujn la germanoj portis al Taivalkoski por konstrui la fervojon. Molka revenis al Taivalkoski en la jaro 1990 kaj Roman Dobrzynski el la Pola televido filmis sian viziton kunlabore kun Osmo Buller kiu tiam laboris kiel kultursekretario de la komunumo Taivalkoski. – Estas finnlingva libro nomita Sota minun muistoissani, La milito en miaj memoroj, kiu estas publigita lau la memorkajeroj kiujn Molka verkis post la milito.

En la Arbaro de Zamenhof la internaciaj gastoj el Brazilo kaj Rusio elektis la arbojn de siaj landoj.

La tagoj finig´is kun la salutkafoj kaj kun la salutvortoj de la prezidanto de Esperanto Asocio de Finnlando, Tuomo Grundström.

Aini Vääräniemi 28.9.2016

ELOMARKKINAT TOIVAT ELOA

ELOMARKKINAT TOIVAT ELOA

Elomarkkinat 2016 oulunyritt Elomarkkinat 2016 väkeä

Taivalkosken Yrittäjien järjestämien elomarkkinoiden avauspuheen piti Oulun Yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Marjo Kolehmainen. –Taivalkosken Yrittäjäyhdistys on iso asia Taivalkoskelle. Yhdistys on aidosti läsnä yrittäjien arjessa. Elomarkkinat ovat erittäin hyvää toimintaa, täällä yrittäjät voivat tavata toisiaan ja kuntalaisia. Toivotaan, että yrittäjille tulisi myös kauppaa, Kolehmainen toivoo markkinoiden alkajaisiksi

Elomarkkinoiden yhteydessä jaettiin Vuoden taivalkoskelainen –tunnustuspalkinto. Historian neljännen palkinnon saivat taivalkoskelaiset urheiluseurat Taivalkosken Kuohu ja Metsä-Veikot85. Kyseiset seurat talkoolaisineen ja pitäjän muiden yhdistysten talkoolaisten avulla järjestivät maastohiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn SM-kisat viime kevättalvella. Onnistuneet kisajärjestelyt toivat Taivalkoskelle myönteistä julkisuutta, lupauksen uusien kisojen pidosta sekä nyt Vuoden taivalkoskelainen –tittelin. Seurojen edustajien lisäksi kukkakimpun sai myös Petri Voutilainen, jonka käden jälkeä nähtiin päivittäin kisojen TV-toteutuksen yhteydessä.

Elomarkkinat 2016 vuodentakelaisetpekat

-Arvostamme kovasti tätä palkintoa, palkittujen puolesta puhunut Metsä-Veikot 85 ry;n puheenjohtaja Matti Tyni sanoi. –Kiitämme tässä kaikkia talkoolaisia työstä ja Taivalkosken kuntaa urheilupaikkoihin panostamisesta. Muualla Suomessa ihmetellään miten näin pienessä kunnassa voidaan järjestää huippukisoja. Hyvät kisaolosuhteet tuovat meille uudet kisat joten tervetuloa talkoolaiset taas töihin vuonna 2018, Matti Tyni toivottaa. Kuvassa ovat myös
Tuomo Leinonen Taivalkosken Kuohusta, Taivalkosken Yrittäjien puheenjohtaja Pekka Vääräniemi ja Taivalkosken kunnan sivistysjohtaja Pekka Turpeinen.

Elomarkkinoiden juhlapuheessa sivistysjohtaja Pekka Turpeinen kiitteli Taivalkosken yhteisöjä aktiivisuudesta. –Kun samanmieliset ihmiset perustavat yhteisöjä, päämäärä on saada hyvää aikaan. Taivalkoskella seuroilla ja yhdistyksillä on yhteistoimintaa, joka saa hyvää aikaan laajemminkin. Tästä esimerkkeinä ovat maastohiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn SM-kisat ja pöllinparkkuun MM-kisat. Myös elomarkkinat ovat monen yhteisön onnistuneen yhteistoiminnan tulos.

Elomarkkinat 2016 Mattilatkenperussuom

Markkinoiden vetonaulana oli tuoreen sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan vierailu. –Lupautuessani tulemaan elomarkkinoille en vielä tiennyt tulevani tänne ministerinä. Mielelläni tulin, en voi vastustaa taivalkoskelaisten puoluetovereitteni kutsua, perussuomalainen Mattila hymyilee. Ja onhan sukuni täältä lähtöisin, pappani mummo Brita Kaisa Polojärvi ja miehensä Juho Hekkala muuttivat aikoinaan Polojärveltä Kiiminkiin. Iso perhe lähti sinne etsimään elämisen mahdollisuuksia, Mattila kertoo. –Paljon on töitä tiedossa toimessani ministerinä. Sotea viedään eteenpäin hallituksen linjausten mukaisesti. Maakuntauudistus ja sote ovat käsikädessä, paljon on rakennettavaa. Työ täytyy tehdä tarkasti, että lopputuloksesta tulee hyvä. Siis työ jatkuu, vain henkilö vaihtuu nyt, ministeri Pirkko Mattila sanoo.

Elomarkkinat 2016 MattilaHeikkilym

Ministeri Pirkko Mattilan puheille tuli useita terviisipoikia ja –tyttöjä. Maanviljelijä Heikki Luokkanen kyseli onko ministerillä matkassa maatalouden kriisipakettia. Terveisinä Helsinkiin hän lupasi lopettaa heti maanviljelyn kun tulee sellainen paketti, joka takaa viljelijälle viiden vuoden palkan työnteon lopettamisen jälkeen. Muut yleisöterveiset koskivat omaishoidontuen korottamista ja petoeläinten määrän rajoittamista asutuksen läheisyydessä. Mattila lupautui viemään terveiset muiden ministerien tietoon.

Taivalkosken Yrittäjien arvonnassa onni suosi pääpalkintoa Stiga-ruohonleikkuria arvottaessa Ilpo Kerästä. Veneen voitti Ville Moilanen ja uima-allas matkaa Heikki Räisäselle Kylmäluomalle.

LA RESUMETO ESPERANTE

Jam la tradicia evento komence de autuno okazis c´i-jare sub varia vetero, estis pluvo, nuboj, suno kaj iom stormis. Okdek entreprenistoj el c´iuflanke de Finnlando vendis siajn produktojn al taivalkoskianoj kaj najbarvilag´anoj.
Lau la voc´donado taivalkoskianoj elektis la Taivalkoskianoj de la jaro. Tiun titolon ricevis du sportkluboj kiuj kunlaborinte arang´is Finnlandc´ampionkonkurson en skiado, skisaltado kaj kombinado lastvintre. En la jaro 2018 denove okazos la konkurso en Taivalvaara en la skiadcentro de skisaltisto Tapio Räisänen. Li atingis la mondc´ampionon en skisaltado en la jaro 1978 en Lahti.
La vizito de j´uselektita ministro de socialaj kaj sanaferoj Pirkko Mattila estis unu el la plej gravaj kialoj kiu allogis tiom da publiko al la autun´evento. Taivalkoskianoj sendis siajn esperojn al la sidanta regno pri plibonigo la nunan situacion de agrikulturistoj, pri altigo de la salajro por homoj kiuj prizorgas siajn malsanajn au maljunajn familianojn, pri permesigo de malaltigo de la kvanto de lupoj, ursoj, lingoj kaj aliaj dang´eraj bestoj se ili venas al la g´ardenoj de la log´antoj. Mattila promesis porti la aferojn surtablon de siaj kolegoj en Helsinko.

Aini Vääräniemi 3.9.2016