Arkistot kuukauden mukaan: heinäkuu 2016

VÄRIKÄS PÄÄTALOVIIKKO

VÄRIKÄS PÄÄTALOVIIKKO

Taivalkosken kotiseutu- ja kulttuuriviikko Päätaloviikko houkutti yli 8000 henkeä moninaisten tapahtumien pariin. Ylivoimaisesti suosituin tapahtuma oli huutokauppakeisarin ja keisarinnan Aki ja Heli Palsanmäen toimittama huutokauppa Jalavan kartanolla. Osanottajia huutokaupassa oli arviolta tuhat.

Päätaloviikko2016kallenvolvo
Huutokauppapaikalla yleisöä yllätti myös Kalle Päätalon omistama Volvo vuodelta 1971.

PÄÄTALOVIIKKO AVATTIIN ANTTI HEIKKILÄN ELÄMÄNTYÖN KESKELLÄ

Päätaloviikko alkoi Kantolan Pukimon tiloihin pystytetyn valokuvanäyttelyn ja kulttuurikahvilan avajaisten merkeissä.
Päätaloviikko2016anttiheikkiläkuvat
Koillissanomien toimittajana työskennellyt Antti Heikkilä luovutti tuhannet valokuvansa Taivalkosken kunnalle viime vuonna.

Päätaloviikko2016valokuvaväki
-Kunta pani toimeksi ja kuvista puolet on nyt skannattu ja arkistoitu. Kuvista valittiin runsaat 400 kuvaa näyttelyyn ehdolle. Näistä raati Jussi Valtakarin johdolla valitsi näyttelyyn 80 kuvaa. Kuvia on työstä, vapaa-ajasta, koulusta ja henkilöistä. Toivon mukaan kunta panostaa myös loppujen kuvien skannaamiseen ja arkistointiin, Päätaloviikon avannut kulttuurituottaja Virve Seiteri toivoi. –Kuntalaisille esitän toiveen, että näyttelytilassa olevan kulttuurikahvilan pöydissä oleviin vieraskirjoihin laitettaisiin tietoja kuvien henkilöistä ja tapahtumista. Näyttely on avoinna heinäkuun ajan.

Päätaloviikko2016anttiheikkinkeenkeskus Päätaloviikko2016inkeenkeskus
-Tässä on eräs ottamani kuva, joka muistuttaa entisajan elämästä. Kuva on Inkeen puhelinkeskuksesta, jonka hoitaja oli nimeltään Ronkainen, Antti Heikkilä muistelee.

Päätaloviikko2016valoknäyttlaurima nn
Lauri Manninen Tyrämäen Tuomelasta muisteli aikaa, kun Tyrämäen puhelinkeskus oli hänen kotonaan 1960-luvulla. -Äiti alkoi pitää keskusta, mutta hän kuoli kohta keskuksen tulon jälkeen. Olin juuri päässyt koulusta ja olin joutilain pitämään keskusta. Tutuiksi tulivat kaikkien keskusten hoitajat Taivalkoskella, äänet olivat tuttuja, kaikkia en nähnyt ollenkaan, Lauri Manninen eli Tuomelan Jussi kertoo.

Päätaloviikko2016hannupitkanttiheikk Päätaloviikko2016anyyiheikktynit
Päätaloviikko2016anttiheikkkeräset Päätaloviikko2016sahanpojat
Moni taivalkoskelainen halusi jututtaa Antti Heikkilää, joka muutti paikkakunnalta työuran jälkeen. –Monen kuvan tietoja en muista, niitä on niin paljon. Olen sanaton tästä näyttelystä ja siitä, että avajaisiin tuli paljon väkeä. On mukavaa tavata vanhoja tuttuja, koko pitäjähän tuli työssä tutuksi, Antti Heikkilä sanoo. Valokuvien katselun ja tarinoinnin lomassa oululaiset Sahan Pojat soittivat sahaa ja kitaraa.

Päätaloviikko2016jakkilaheikvahtolajouko
Näyttelyyn saapuneilla muurari Erkki Jakkilalla ja Oulun Yliopiston professori Jouko Vahtolalla on omakohtaisia muistoja Kantolan kiinteistöstä. Erkki Jakkila oli rakentamassa taloa ja Jouko Vahtola oli kesäisin autonkuljettajana kiinteistössä toimineessa Hannulan kauppaliikkeessä. –Monesti lähdin tästä ajamaan kalanrehuja Metsäkylään, Vahtola muisteli. –Ja minä tein nuo portaat, seiniinkin muurasin paljon tiiliä. Olin monella koulurakennuksellakin. 85000 tiiltä tein Metsäkylän koulurakennukseen, Erkki Jakkila kertoo muistojaan ajasta, jolloin kouluja tarvittiin kaikilla sivukylillä.

MAASEUTU ELÄÄ

Jokijärven kylätalolle koottu Maaseutu elää –näyttely kertoo kylän elinkeinoista, koulusta ja kulttuurista.
Päätaloviikkomaaseutueläätonkat
Näyttelyn maitotalousosaston materiaali ja tiedot ovat maitotila-asiantuntija Sirkku Kaijalan käsialaa. Esineet ovat Halkolan kotimuseosta Metsäkylästä.

Päätaloviikkomaaseutueläämuseosalme
Kylätalon yläkertaan on valmistunut koulumuseo. Jokijärven puuhanainen Salme Koskelo esittelee museoa Maaseutu elää -näyttelyn yhteydessä.

HERKON VENE TERVATTIIN

Päätaloviikkotervaus16
Suosittu ohjelmanumero kiinnosti Päätaloviikon vieraita kokeilemaan tervausta.

LUKUMARATON

Päätaloviikko2016lukumaraton
Taivalkoskelaisnuoret ideoivat lukumaratonin Päätalo-keskuksen näyttelytilaan, jossa luettiin Kalle Päätalon kirjoja vuorokauden ajan. Kukin lukija luki mölläriä varttitunnin kerrallaan. Maratonin aikana ehdittiin lukea Iijoki-sarjasta yksi kokonainen mölläri ja osa toisestakin. Urakalla tähdätään Guinnessin ennätysten kirjaan.

MÖLLÄRIVARTIT

Päätaloviikko2016möllärisalme
Kallioniemen kartanolla pidetyssä möllärivartissa kuultiin Kalle Päätalon kertomus Meriajon kauppias Salme Koskelon lukemana.

TUOHITÖITÄ

Päätaloviikkotuohityötlippi
Tuohimestari Kalervo Lauronen Juntusrannasta ohjasi Kallioniemen perinnepäivässä tuohilipin ja roveen tekoa apuohjaajanaan Lea Räisänen.

SEURAT JA KINKERIT

Päätaloviikko2016kinkerittuomotörm Päätaloviikko2016seurattuomotörm
Kallioniemessä järjestettiin vanhanajan seurat ja kinkerit. Kirkkoherra Tuomo Törmänen piti kinkerit ja toi seurakunnan tervehdyksen seuroihin. Seuroissa saarnasivat Lesken-Kustun pojanpoika Tuomo Turpeinen ja Pudasjärven pastori Valtteri Laitila.

Päätaloviikko2016seuraväkeä Päätaloviikkokinkeritteuvoroopenharm
Teuvo Puolakanaho soitti Taivalkosken edesmenneen kanttori Robert Makkosen matkaharmoonia. Moni kuntalainen muistaa Roopen harmoonin. Teuvo on kunnostanut soittimen. -Hyvä tällä on soittaa, äänet ovat kohallaan, se vain että hiki tässä tulee polkiessa, kun on tottunut soittamaan nykyajan soittimia, kanttoria tuuraava musiikin moniosaaja ja Taivalkosken Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Teuvo Puolakanaho sanoo.

Päätaloviikko2016kinkerikahvilla
Kinkerikahvilla Kallioniemen museopuotissa.

Päätaloviikko2016seuratpariskunta
-Tulimme Päätaloviikolle seurojen takia. Olimme täällä viime vuonnakin ja varasimme jo silloin hotellin täksi päiväksi. Täällä on hyvä tunnelma ja kun Kallekin on meidän molempien idoli niin on mukavaa päästä Päätaloviikolle, merimaista tullut pariskunta kertoo.

KIRJOJEN HENKILÖT ELÄVIKSI

Päätaloviikko2016ismomäätänhahmo
Näyttelijä Ismo Määttä esitti Kallioniemessä Päätalon kirjoista tuttuja Ukkelia, Kummun Patruunaa, Hiltu-Jakkia, Herkkoa, Satusetää ja Vikke Niloa. Ensi vuonna saapuu myös Riitun hahmo paikalle.

Kalle Päätalon perhettä ja sukua, ystäviä ja Päätalofaneja kokoontui Kallioniemeen katsomaan Ismo Määtän tulkintoja unijaan selevittävästä ja kämmenijään kahtelevasta Kummun Patruunasta, periajatuksistaan kertovasta Hiltu-Jakista. paikkaansa kahtelevan uunin muuranneesta Satusetästä, Vikke Nilon viimeisistä hetkistä ja Herkon mainioista puheenparsista.
Moni Päätalofani iloitsi tavatessaan Riitta Päätalon, Kallen Terttu-sisaren ja Pikku-Hiljan.

Päätaloviikko2016kallensukuaym Päätaloviikko2016riittakättelee Päätaloviikko2016 280 Päätaloviikko2016 056

Kalle Päätalon tytär Riitta Päätalo ja hänen tyttärensä Vilja Päätalo poikaystävineen Kallioniemen museopuotissa. Vilja Päätalo pitää Helsingin Sanomissa blogia Päätalolta Päätalolle, jossa hän kirjoittaa tuntemuksiaan lukiessaan vaarinsa kirjoja. Päätalo-keskuksen näyttelyssä on hänen suunnittelemansa vitriini ja kuvataulu teemalla Minun Päätaloni.

Päätaloviikko2016leevijarirailiolli

JÄSENTAPAAMINEN

Päätaloviikko2016jäsentapraimoaro
Kalle Päätalo –seuran jäsentapaaminen pidettiin Saijan paviljongissa. Seuran puheenjohtaja Raimo Aro puhevuorossa.
Päätaloviikko2016jäsentapväkeä2 Päätaloviikko2016jäsentapyleisö1
Päätaloviikko2016jäsentapsepsimola Toimittaja Seppo Simola puhevuorossa.

Jäsentapaamisessa kuultiin tietoa meneillään olevasta mobiiliopastushankkeesta, jonka aikana Kallioniemen ja Kalle Päätalon näköistyöhuoneen esineet ja asiakirjat saadaan näkymään tietokoneilla ja älylaitteilla, Jo nyt työhuoneen esineitä voi tarkastella osoitteessa tarinasoitin.fi/kallepaatalo.

PÄÄJUHLA

Päätaloviikko2016pääjuhlaväkeä Päätaloviikko2016pääjuhlakuoro
Viikon pääjuhlassa, lukijatapaamisessa puhuivat toimituspäällikkö Anne-Leena Jalava, muusikko Jukka Takalo ja historioitsija Teemu Keskisarja.

Päätaloviikko2016teemukeskisarja
Keskisarja kertoi aluksi miten Kallen kirjat muuttivat hänen elämänsä suunnan niin, että tänään hän on tohtori ja kuuluisa historioitsija.

Kalle Päätalo -seura luovutti juhlassa Päätalo-naatikan arvonimen Matti Puolitaipaleelle pitkäaikaisesta työstä päätalolaisen kulttuurin hyväksi. Matti Puolitaival laatii nykyisin kilpailukysymykset Iijoki-sarjasta pidettävään tietokilpailuun. Häneltä on saatu paljon yksityiskohtaista tietoa Iijoki-sarjan sisällöstä muun muassa Päätalo-keskuksen näyttelyitä ja Kalle Päätalon elämästä kertovan kosketusnäytön sisältöjä tehtäessä.

VIIKON PÄÄTÖS

Päätaloviikon päätössanat lausuttiin tänä vuonna juhlajumalanpalveluksen yhteydessä Taivalkosken kirkossa. Rovasti ja runoilija Teuvo Aho saarnasi, liturgina toimi pastori Osmo Leppänen ja avustajana diakoni Heidi Keränen. Viikko päättyi seppeleen laskuun sankaripatsaalle. Kalle Päätalo -seuran puheenjohtaja Raimo Aro ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Vesa Turpeinen laskivat seppeleen.
Päätaloviikko2016teuvoaho Päätaloviikko2016päätöskirkonedessä

LA RESUMETO ESPERANTE

La kultura- kaj hejmregiona jubileo Päätaloviikko, Päätalosemajno, okazis en Taivalkoski dum la unua plena semajno de julio kiel jam estas tradicio. La buntan programon vi povas imagi kaj iom senti pri la bildoj fotitaj dum la semajno.

Aini Vääräniemi 17.7.2016

AMOS MUSEOKOIRA JA KOTISEUTUMUSEON KESÄ

AMOS MUSEOKOIRA JA KOTISEUTUMUSEON KESÄ

Taivalkosken uudistunut kotiseutumuseo kutsuu matkailijoita ja kuntalaisia tutustumaan Taivalkosken historiaan. Jo toista kesää museolla on vartioinut kultainen noutaja Amos, joka nimitettiin Taivalkosken kotiseutumuseon viralliseksi museokoiraksi.

Museoamospaulmik16

Pauliina Immonen ja Mikko Taivalkoski työskentelevät museolla heinäkuun loppuun saakka päivittäin kello 11-17. Amos museokoira on paikalla Mikon työvuorojen aikana. Museon onkapannu on monelle kiinnostava nähtävyys. Uutuutena museolla on Mörkölästä siirretyn navetan latoon pystytetty valokuvanäyttely ja kahvila.

Museolatokahvila16

Kotiseutumuseolla vietettiin Eeva-Kaisa Jakkilan ja Jussi Valtakarin taidenäyttelyn avajaisia. Näyttely on museoon kuuluvassa Virkkusen viina-aitassa.

Museoeevakaisajussi16 Museoviina-aitannäyttely16

-Museon uudistuksia ovat uudet opastetaulut, suurvalokuvat ja Mörkölän navetan latokahvila. Kahvilassa yleisö voi kirjoittaa muistelukirjaan tietoja valokuvien henkilöistä ja tapahtumista sekä kuvata tunnelmiaan uudistuneella museoalueella, kulttuurituottaja Virve Seiteri esittelee.

Museovirvejussieevakaisa16

Museotynnyritkuvat16 Museoviisiseinäinenaitta2kuvat

-Kotiseutumuseo odottaa runsasta vierailijamäärää tutustumaan museon historiaan, esineisiin ja vanhoihin valokuviin, kulttuurituottaja Virve Seiteri toivottaa.

TRADUKETO ESPERANTE

La hejmregiona muzeo de Taivalkoski estas renovigita kun kafejo kaj malnovaj bildoj ligite al la muzeaj´oj. Jam la duan someron oni povas vidi la hundon Amos kiu estas nomigita kiel la oficiala muzeohundo de Taivalkoski hejmregiona muzeo. Ci-somere estas la ekspozicio de taivalkoskiaj artistoj Eeva-Kaisa Jakkila kaj Jussi Valtakari en malgranda stokeja konstruaj´o kie dum du antauaj jarcentoj oni konservis brandbarelojn. La museo estos malfermita g´is 31-a de julio.

Aini Vääräniemi 13.7.2016

MERKKIHENKILÖITÄ PÄÄTALO-KESKUKSESSA

MERKKIHENKILÖITÄ PÄÄTALO-KESKUKSESSA

Taivalkosken palvelukeskuksen asukkaat ja heistä maalatut taulut täyttivät Päätalo-keskuksen taidenäyttelytilan kesä-heinäkuun näyttelyn avajaisissa.

Merkkihenkilötkahvilla

Kolme vuotta sitten alkanut taideprojekti päättyi juhlakahveihin, jotka nautittiin Tuomo Naumasen pianomusiikin säestyksellä. Taiteilija Jussi Valtakarin, muotokuvien mallihenkilöiden, palvelukeskuksen henkilökunnan sekä kulttuurituottaja Virve Seiterin yhteistyö mahdollistivat taideprojektin toteutumisen. –Tämä tilaisuus oli ihanin taidenäyttelyn avajaistilaisuus, näyttelyiden järjestäjä Virve Seiteri huokaa.

-Tärkeistä ihmisistä on aina tehty muotokuvia, siitä ajatuksesta taideprojekti sai alkunsa, Jussi Valtakari sanoo. –Palvelukeskuksessa oli mukava työskennellä, talossa oli hyvä tunnelma. Oli hienoa miten asukkaat päästivät minut koteihinsa maalaamaan. Osan tauluista maalasin valokuvista, ne ovat isompia kokonaisuuksia eivätkä niinkään muotokuvia vaan tunnetta ja elämää, Jussi Valtakari kuvailee.

Myös muotokuvien mallit pitivät taideprojektista ja avajaisista.
Merkkihenkilösirkkaylisirniö

–Oli mahtava kertakaikkisesti tämä tilaisuus, palvelukeskuksessa asuva Sirkka Ylisirniö kiittää. –Olin juuri tullut Katajaan, kun taideprojekti alkoi. Oli koti-ikäväkin. Omaiset kyllä kävivät paljon luonani, se poisti koti-ikävää. Olen aina tutustunut helposti ihmisiin, niin Katajassakin kävi yksiin puheet hoitajien ja toisten asukkaiden kanssa. Hyvät on muistot Katajasta. Monesti saattoi auttaa koti-ikävässä kun laskettiin leikkiä. Nyt en enää ikävöi. Käyn kotona aika usein. Sairaus ei ole henkisesti minua lannistanut, vaikka tiedän etten parane vaan lääkkeillä yritetään pitää vointini entisellään. Ajattelen että eletään päivä kerrallaan. Olen lohdutellut sillä ajatuksella toisiakin, Sirkka Ylisirniö sanoo.

Merkkihenkilörikhardnissinahojussi

Rikhard Nissinaho ja taiteilija Jussi Valtakari muistelevat taideprojektin aikaisia mukavia juttutuokioita.

LA RESUMETO ESPERANTE

Taivalkoskia pentristo Jussi Valtakari kaj la log´antoj de servocentro por gemaljunuloj kunlaboris en la arta projekto. Valtakari pentris la portretojn kaj vivon en la hejmc´ambroj de la log´antoj. Ambau Valtakari kaj gemaljunuloj tre s´atis pri la projekto. Fine oni pendis la pentraj´ojn surmuren en la ekspozicia c´ambro de Päätalo-centro en Taivalkoski.

Apude al ekspozicio estas alia ekspozicio pri verkisto Kalle Päätalo kaj lia domkonstruista kariero. Surloke situas ankau la kopio pri lia laborc´ambro. Oni povas rigardi la enhavon de laborc´ambro en la adreso tarinasoitin.fi/kallepaatalo.

Aini Vääräniemi 11.7.2016

ARMOA, USKOA, RAKKAUTTA JA RAUHAA

ARMOA, USKOA, RAKKAUTTA JA RAUHAA

SUVISliput
Tornion Liakan kylä muuttui pitkän viikonlopun ajaksi tiheään asutuksi kaupungiksi. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys SRK järjestää siellä perinteiset jokakesäiset Suviseurat 1.-4.7.2016. Seura-alueella liehuvat 19 maan liput. SRK tekee näissä maissa lähetystyötä.

SUVISväkeä
Aattoseuroja vietettiin jo 30.6., silloin paikalle oli saapunut noin 30000 seuravierasta. Kaikkiaan Suviseuroihin arvioitiin tulevan 70000 vierasta. Arvio piti paikkansa.
Suviseuraohjelma koostuu seurapuheista, virsistä ja Siionin lauluista. Tärkein asia Suviseuroissa on syntien anteeksi saaminen Jeesuksen nimessä ja veressä hänen kärsimyskuolemansa kautta.

SUVISvirsikirja
Siionin laulujen vuosia kestänyt uudistustyö on valmistunut ja uusi laulukirja julkistettiin Suviseurojen alkajaisiksi. Seurojen ajan lauletaan uuden kirjan lauluja.

SUVISväkeä2 SUVISTeltta
Suviseurateltassa on 4500 istuinpaikkaa. Kovaäänisten kautta seurat kuuluvat joka puolella seura-aluetta. Näin kaikki paikalla olijat saavat nauttia sanan kuulemisesta. Vielä enemmän kuulevat he, jotka kuuntelevat Suviseuroja radion tai internetin välityksellä, koska seuraradiossa on seurapuheiden ja laulujen lisäksi paljon muita Suviseuroihin ja vanhoillislestadiolaisuuteen liittyviä ohjelmia.

SUVISväkeä4
Eräs Suviseurojen tärkeä asia on lauantain viikkomessu, jonka jälkeen kymmenet tuhannet seuravieraat osallistuvat ehtoolliselle seurateltassa. Tornion Suviseuroissa messu ja ehtoollinen kestivät noin viisi tuntia.

SUVISsakasti
Sunnuntaina järjestettiin jumalanpalvelus seurateltan lisäksi kahdeksassa lähiseudun kirkossa. Englanninkielinen jumalanpalvelus oli Kemin kirkossa, ruotsinkielinen Haaparannassa. Seurojen tunnus on Onneni on olla lähellä Jumalaa.

Seurateltassa pidetyssä jumalanpalveluksessa puhunut Olavi Voittonen käsitteli viidettä ja kuudetta käskyä. Lisäksi hän muisteli puheessaan 1880-luvun nuorukaisia Heikki Jussilaa ja Jaakko Veijolaa. Jussila huomasi Jaakko Veijolan Iin kirkossa pitämän puheen aikana, että ihmisen hyviin tekoihin perustuva uskonnon harjoittaminen oli ollutkin omavanhurskautta. Heikki Jussila sai uudestisyntymisen lahjan huomatessaan, että kysymyksessä on armo, jossa ihminen voi päästä osalliseksi syntien anteeksiantamuksesta ja uskon vanhurskaudesta.

–Jumalan rakkaus koskee kaikkia lähimmäisiä lähellä, vähän kauempana ja kaukana, riippumatta ihmisen ihonväristä tai kielestä. Jeesus ohjaa seuraajiaan osoittamaan rakkautta lähimmäisille, myös vihamiehille.
Viime aikoina monet Suomeen tulleet turvapaikanhakijat ovat kokeneet uskovaisten rakkautta. Moni tänne tulleista on saanut parannuksen armon. Jumalan tiet ovat olleet ihmeellisiä.

-Jumalan armo ja siunaus Jeesuksen nimessä ja veressä kuuluu radion ja internetin välityksellä Eurooppaan, Afrikkaan ja kaikkialle maailmaan. Moni janoaa evankeliumin armoa, joka antaa synnit anteeksi ja kantaa eteenpäin. Tätä armoa tarvitsemme kodeissa, kouluissa, työyhteisöissä ja kaikkialla elääksemme uskossa ja rakkaudessa. Usko Jeesukseen Kristukseen ja rakkaus lähimmäisiin lähellä, kauempana ja kaukana suuntaa elämämme tulevaisuuteen, Olavi Voittonen puhui.

Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi piti tervehdyspuheen Suviseuroissa. Hänen puheensa pohjana oli kirkastussunnuntain tapahtumat, kun Jeesus vei lähimmät opetuslapsensa Pietarin ja Jaakobin korkealle vuorelle. Yhtäkkiä Jeesuksen kasvot kirkastuivat ja hänen vaatteensa hohtivat valkeina. Ennen eläneet ja uskoneet Mooses ja Elia keskustelivat Jeesuksen kanssa. Jumala itse sanoi Jeesuksen olevan hänen ainoan poikansa, johon hän on mielistynyt. Lopuksi Jumala käski ihmisten kuunnella Jeesusta.

Voittosen lailla piispa puhui lähimmäisenrakkaudesta ja turvapaikanhakijoista. Salmi arvioi, että nyt nähty kansainvaellus voi olla vain pieni osa siitä aallosta joka mahdollisesti on tulossa Eurooppaan. Piispa toivoi asiasta syvempää keskustelua, ettei uusia rautaesirippuja rakennettaisi ja jätettäisi itkeviä lapsia ja äitejä oman onnensa nojaan. Hän toivoi yleisesti kirkon eri tahojen yhteistyötä yhteiskunnassamme.

Piispa Samuel Salmi muisteli lopuksi lapsuudestaan tuttua Siionin laulua Nyt eronhetki meille jo joutui eteemme, ja kotiaskareille jokainen lähdemme. Laulun teki Vappu Hoppman-Ahvenainen vuonna 1869. Uudessa laulukirjassa laulu esiintyy numerolla 120 Inkeri Karvosen vuonna 2010 uudistamana.

SUVISmurre
Seurojen laulut ja virret kuulutetaan meän kielellä, samoin opasteissa on käytetty Peräpohjolassa Suomen sekä Ruotsin puolella puhuttavaa meän kieltä.

LA RESUMETO ESPERANTE

C´i-jaraj Somerservoj okazas en Tornio. 70000 gastoj partoprenis surloke, miloj audis kaj vidis la servojn en radio kaj en interreto en la adreso www.suviseurat.fi. Estas la plej granda kunveno de lestadia religianoj de Finnlando, aliaj Nordlandoj, Nordamerika, Rusio, Togolando kaj almenau dudek aliaj landoj. La mesag´o de lestadianoj estas ke oni povas kredi siajn s´uldojn pardondonitaj en la nomo kaj sango de Jesuo kaj per tio atingi post la morto la himlon kaj eternan vivon.

Aini Vääräniemi 3.7.2016