Arkistot kuukauden mukaan: toukokuu 2016

KUKKAKAUPAN KASVATTI

KUKKAKAUPAN KASVATTI

kukkakaupankasvattimaria
Nuori yrittäjä Maria Partanen päätti perustaa yrityksen alalle, johon hän on valmentautunut pikkutytöstä lähtien. –Olen kasvanut kukkakaupassa ja olen suorittanut puutarhakaupan koulutuksen. Lisäksi tarjoilijan tutkinto on viittä vaille valmis. On tosi mukavaa aloittaa oma yritys Elämänlanka. Olemme saaneet paljon positiivista palautetta, Maria Partanen kertoo. –Periaatteena on palvella asiakkaita heidän toiveidensa mukaisesti. Haluan tarjota myös erikoisempia kukkajuttuja kuin peruskimppuja, yrityksen toinen osakas Maria Partanen lupaa.

kukkakaupankasvattikauko
Maria Partasen yhtiökumppanina on pitkän linjan yrittäjä Kauko Kumpumäki, -Tunnen hautausalan ja haluan siirtää tietotaitoni nuoremmalle ikäpolvelle. Yrityksemme monipuolisuus on valttimme. Kukka- ja hautausalan lisäksi teemme pitopalvelua, isännöintiä, kiinteistönhoitoa, siivousta, sauna- ja pesuhuoneremontteja sekä kaivuritöitä. Myös noutokaappi on tulossa, Kauko Kumpumäki kertoo.

-Meillä on erikoisuutena vainajan kuljetusauto, johon mahtuu mukaan neljä omaista. Muistokukat saadaan kauniisti näkyville arkun sivuille. Autossa on kovaääniset, jos halutaan pitää muistopuheita. Suomessa on kaksi muuta samanlaista autoa. Tämän ostin Hollannista, Kauko Kumpumäki näyttää.

LA RESUMETO ESPERANTE
Estas la nova entrepreno Vivs´nuro en Taivalkoski. La entreprenistoj Maria Partanen kaj Kauko Kumpumäki servas la klientojn multflanke. Aldone floroj kaj servoj por funebraj memorfestoj ili arang´as ekzemple prizorgadon de domoj kaj neg´forj´etadon. La nova veturilo por la lasta vojag´o por lokaj kaj najbarvilag´anoj havas lokojn ankau por kvar familianoj. La auto servis antaue en Nederlando.

Aini Vääräniemi 25.5.2016

TALVIKKI MIELIKINTYTÄR

TALVIKKI MIELIKINTYTÄR

Koviovaaran tilan Talvikki-lehmän tuottama maitomäärä ylitti sadantuhannen kilon rajan huhtikuussa. Seija ja Timo Laurilan navetassa on ylitetty sama tuotosmäärä kolmesti aiemminkin. Usva-lehmä oli Taivalkosken ensimmäinen satatonnari vuonna 2002, Mielikki sai tittelin vuonna 2009 ja Taipai vuonna 2015. Taivalkoskella on ollut kaikkiaan viisitoista satatonnaria maidonmittaushistorian aikana.

Talvikkitimoseija
-Talvikki on ollut huomaamaton ja helppo lehmä. Kun se ylitti 50000 kilon tuotoksen, alettiin ajatella, että siitä voi tulla satatonnari. Talvikki on nuoren oloinen. Se on poikinut kahdeksan kertaa. Olemme hyvin tyytyväisiä ja iloisia hyvästä lehmästä, Seija ja Timo Laurila iloitsevat.

-Aloitin maanviljelijän ammatissa vuonna 1978 isän kuoltua, Seija Laurila kertoo. –Kaikki hommat tehtiin silloin käsipelissä, siskon kanssa kärräsimme keväällä lantaa pellolle. Kolmen vuoden kuluttua helluntaina tapasin Timon ja tuli semmoinen olo, että jos ei heilaa helluntaina niin ei koko kesänä. Ja niin tilalle tuli isäntä. Monta mutkaa on ollut tilan hoidossa ja nyt tuntuu, että olemme saaneet jotain aikaankin. Toki en muista näin huonoa aikaa olleen rahanpyörittämisen suhteen. Ei ole hääppöistä viljelijällä tänään, laskinta on käytettävä. Pitää kuitenkin yrittää pyöriä matkassa niin kauan kuin työ tuntuu hyvältä, Seija Laurila sanoo.

-Meillä on keskikokoinen tila, 20 lehmää mahtuu navettaan. Siinä riittää työtä. Olen huomannut, että 12 tunnin lypsyväli antaa parhaan tuotoksen. Tarkkailen koko ajan lehmien ruokailua. Väkirehuautomaatti on ohjelmoitu antamaan lehmille ruokaa kahdeksan kertaa vuorokaudessa. Lisäksi annan lisäruokaa kahdesti päivässä, seleeniä, kivennäisiä, melassia ja vitamiineja Teemme pitkää päivää, iltamenot on karsittu, Välillä on mukavaa juhlia työn tulosta. Nyt ollaan lomalla, juhlien jälkeen nostetaan kytkintä ja lähdetään muihin maisemiin. Lomittajat jäävät hoitamaan tilaa, Seija Laurila kertoo.

Talvikkijennijanika
Lomittajina toimivat sisarukset Jenni ja Jannika Keränen. Jenni on opiskellut Seppälän maatalousoppilaitoksessa maaseutuyrittäjäksi. Jannika on opiskellut Muhoksella eläintenhoitajaksi. Työmaat ovat pääasiassa Kovion lähitienoilla. Seutu on vahvinta maatalousaluetta Taivalkoskella.

Koviovaaran tila sai tunnustusta Pohjois-Pohjanmaan Lypsykarjakerho ry:n tuotoskilpailussa vuodelta 2015. Satatonnarisarjassa menestymisen lisäksi tila oli kolmanneksi paras valkuaistuotoksessa.

Pohjois-Pohjanmaan Lypsykarjakerho ry:n tuotoskilpailut 2015, koillismaalaisten karjojen sijoitukset:

Satatonnarit:
Mika Vainion Viivi, Pudasjärvi
Briitta ja Kari-Pekka Pitkäsen Unssi, Kuusamo
Arja ja Olli Ervastin Uljas. Pudasjärvi
Sanna Määtän Unna, Kuusamo
Seija ja Timo Laurilan Talvikki, Taivalkoski

Parhaat karjat valkuaistuotoksen mukaan:
1.Tuovi ja Matti Kumpula, Kuusamo
3.Seija ja Timo Laurila, Taivalkoski
4.Pirjo ja Lasse Räisänen, Taivalkoski
8.Sinikka ja Jouko Käkelä, Kuusamo

Keskilehmäluku yli 30:
6.Ulla ja Esko Rissanen, Pudasjärvi

Lehmät valkuaistuotoksen mukaan:
1.Hyvä-lehmä, Pauli ja Oiva Pitkänen, Kuusamo

Holstein
10.Intti-lehmä, Ulla ja Jari Käkilehto, Kuusamo

Kestävät karjat elossa olevien elinikäistuotoksen mukaan:
2.Sanna Määttä, Kuusamo
5.Laura ja Jukka Mäkäräinen, Kuusamo
10.Siltalan Maatila Oy, Taivalkoski

Pohjois-Pohjanmaan Kellokas 2015 on Pauli ja Oiva Pitkäsen lehmä, joka lypsi vuoden aikana 19493 kiloa maitoa.

LA RESUMETO ESPERANTE
En la bieno Koviovaara oni jubileis la bovinon Talvikki, kiu jam 100000 kilogramojn de lakto donis. Talvikki estas la kvara bovino en la bieno Koviovaara kiu tiun etapon atingis. La bieno ankau bone sukcesis en la konkurso de la bienoj en Norda Finnlando.

Aini Vääräniemi 25.5.2016

ISÄT MUISTOISSA

ISÄT MUISTOISSA

Helluntaina vietettiin kaatuneiden muistopäivää, helluntaita ja Koillismaan motoristien kirkkopyhää Taivalkosken kirkossa. Vuonna 1933 valmistuneeseen kirkkoon oli saapunut toistasataa seurakuntalaista. Jumalanpalveluksen jälkeen Taivalkosken kunta, veteraanijärjestöt, Taivalkosken Yrittäjät sekä sotaorvot laskivat seppeleet kirkon eteen vuonna 1956 valmistuneen sankaripatsaan juurelle. Lopuksi nautittiin kirkkokahveista toissa vuonna remontoidun seurakuntatalon salissa.

kaatuneet.tuulau
Päivän messun lukukappaleet olivat Tuula Uusitalon lukemana Hesekielin kirjasta, Johanneksen evankeliumista ja Apostolien teoista. Israelin kansan pakkosiirtolaisuuden aikana elänyt Hesekiel kirjoittaa kuinka Jumala lupasi omalle kansalleen vapauden ja oman maan pakkosiirtolaisuuden jälkeen. Johannes kirjoittaa Jeesuksen sanoista, rauhan lupauksesta opetuslapsilleen ennen taivaaseen astumistaan. Apostolien teot kertovat siitä kuinka opetuslapset saivat kielillä puhumisen lahjan niin, että kaikki kansat saivat kuulla evankeliumia eli ilosanomaa Jeesuksen sovitustyöstä omalla kielellään.

kaatuneet.tuomotörmalttaritaulu
Kirkkoherra Tuomo Törmänen kertoi puheessaan, että kaatuneiden muistopäivää on veitetty vuodesta 1940 lähtien. – Maaliskuun viimeisenä päivänä vuonna 1940 oli Taivalkosken kirkon synkin päivä. Silloin täällä siunattiin 19 sankarivainajaa, jotka olivat kaatuneet 4.2.1940 Kuhmon Saunavaarassa. Sankarivainajat olivat uuden toivon kallis hinta. Voimme kysyä tänään yhteiskunnalta ja kirkolta olemmeko eläneet sen arvoisesti. Sotavuosien tunnuslause Veljeä ei jätetä saisi olla tunnuslauseemme yhä joka päivä, Tuomo Törmänen muistuttaa. –Tämän päivän evankeliumissa on rauhan lupaus ja toivon näköala. Toivo paremmasta maailmasta kannattelee. Ennen kaikkea ihmisellä tulee olla rauha Jumalan kanssa.

kaatuneet.liputkirkko
Järjestöjen lippuja kantoivat muiden muassa Tuomo Horsma, Kalevi Hirvonen, Kari Luukkonen ja Pekka Savolainen.

kaatuneet.eskoaaro
Sotaorvot Esko Kylmäluoma ja Aaro Koskela laskivat sotaorpojen seppeleen sankaripatsaalle.

Kaatuneet.liisah
Monen paikalla olleen sotaorvon isä kaatui Kuhmon Saunavaarassa. Vänrikki Enzio Vaalamon joukkueesta kaatui 18 taivalkoskelaista, vieressä edenneen kersantti Patrosen joukkueesta kaatui yksi taivalkoskelainen. Myös Vaalamo itse kaatui. Lääkintämies Eino Lohilahti meni auttamaan Vaalamoa, mutta kaatui samaan paikkaan. Arttu Vääräniemi oli eräs pelastuneista. Ryömiessään pois taistelupaikalta hän törmäsi haavoittuneeseen Kustaa Horsmaan. –Artun kautta kotiin saatiin isän terveiset. Oli sanonut, ettei jaksa enää mutta koita sinä mennä ja vie terveiset vaimolle ja lapsille, Liisa Horsma kertoo sankaripatsaalla. –En muista isää, olin vuoden vanha, kun hän lähti sotaan.

kaatuneet.esterirailiaili
Sotaorvot Esteri Keränen, Raili Alaloukusa ja Aili Ronkainen muistelevat isiään. – Isäni Tuomas Kummala Sarakylästä kaatui 4.2.1940 Kuhmossa. Hän oli 30-vuotias, Esteri Keränen kertoo.
Raili Alaloukusan isä Pauli Alatalo Yli-Iistä kaatui 25-vuotiaana. – Isä kaatui Sohjanajoen ylityksessä 31.7.1941. Olin vuoden vanha isän lähtiessä, muistikuvia hänestä ei jäänyt, Raili Alaloukusa sanoo.
Aili Ronkainen oli viisivuotias isän kaatuessa. –Isäni Lennart Heikkala kaatui 29-vuotiaana Kiskis-kukkulalla tammikuussa vuonna 1942. Minulla on yksi muistikuva isästä. Hän oli lomalla kesällä 1941. Olin poiminut mustikoita kuhmuiseen peltimukiin. Istuin isän sylissä ja isä söi poimimiani mustikoita, Aili Ronkainen muistaa.

LA RESUMETO ESPERANTE
En la memortago de dummilitaj mortintoj okazis diservo en Taivalkoski kirko. Multaj infanoj perdis sian patron dum la milito. La plej nigra tago por taivalkoskiaj familioj estis en 4.2.1940 kiam 19 taivalkoskiaj soldatoj mortis en Saunavaara en Kuhmo. Venontsomere estos arang´ota memorvojag´o el Taivalkoski al la batalkampoj en Kuhmo.

Aini Vääräniemi 25.5.2016

PELIPAITOJA ODOTELLESSA

PELIPAITOJA ODOTELLESSA

calcio kallenpatsas

Taivalkoskelle jalkapalloseura Taivalkoski Calcion perustanut Juhani Eskola on pitkän linjan jalkapalloilija. Lapsuuden harrastuksesta tuli välillä työ, kun Eskola pelasi Ykköstä eli toiseksi korkeimmalla pelitasolla Suomessa. –Silloin pelaaminen oli vakavaa hommaa, kun kyseessä oli ansiotyö. Nyt pelaamme Taivalkoski Calciossa Viitosta eli alinta sarjaa. Peleissämme voittaminen ei ole se tärkein asia, Juhani Eskola sanoo Kalle Päätalon torilla Kirja-tilataideteoksen luona.

-Jalkapallojoukkueen perustaminen Taivalkoskelle kiinnosti, koska paikkakunnalla ei ollut joukkuetta. Aloin kysellä löytyykö täältä innostusta lähteä mukaan joukkueeseen. Pelaajia onkin löytynyt 25, vielä viime aikoina on tullut uusia mukaan. Suurin osa on taivalkoskelaisia, vain muutamia pelaajia on kunnan ulkopuolelta. Pelaajista muutamat ovat pelanneet aiemminkin sarjaa. Kaikki saavat peleissä peliaikaa, kukaan ei joudu istumaan vaihtopenkillä kauaa, Eskola lupaa.

-Ensimmäinen pelimme on tänään helatorstaina Oulussa. Vastajoukkue on Oulunsalon Pallo. Alkupelit pelaamme siellä ilmastosyistä. Toukokuun lopulla alamme pelata kotiotteluita. Taivalkoskella on hyvä nurmikenttä hallin takana urheilukentällä. Peliolosuhteet ovat hyvät, paikka on mahtava ja lähellä keskustaa. Peleihin toivotaan paljon katsojia. Pelit pelataan lauantaisin kello 14, vain Päätaloviikon peli on poikkeuksellisesti kello 12. Pelit kuulutetaan ja paikalla on kioski. Toivottavasti kuntalaiset ottavat pelimme lauantaipäiviensä ohjelmaan, Eskola toivoo.

-Olen Taivalkoski Calcion puheenjohtaja, valmentaja ja pelaajakin. Olen tehnyt kaiken yksin kolmen kuukauden aikana joukkueen perustamisesta sponsorien hankkimiseen. Muuten kaikki on valmista, mutta pelipaidat puuttuvat vielä. Ne valmistuvat ihan viime tipassa ennen ensimmäistä peliä. Kiirettä on pitänyt, mutta yksin tehdessä olen saanut toiminnan alkumetreistä omannäköistä.

-Yhteistyökumppanit ovat lähteneet tukemaan toimintaa niin, että pelaajien ei tarvitse maksaa muuta kuin sadan euron kausimaksu, jolla katetaan pelipaidat ja matkat. Ilman sponsoreita muut kulut tulisivat pelaajien maksettavaksi. Suurin yllätys seuran perustamisessa on ollutkin eri tahojen positiivinen suhtautuminen, Eskola kiittää.

-Ensimmäisenä vuonna kilpailulliset tavoitteet ovat taka-alalla. Pääasia on pitää hauskaa ja saada seuran toiminnalle jatkuvuutta niin että pelattaisiin ensi vuonnakin. Sitten on helpompaa, kun pohjat toiminnalle ovat olemassa, Juhani Eskola katsoo tulevaisuuteen.

LA RESUMETO ESPERANTE

La unua oficiala piedpilkogrupo en Taivalkoski estis fondita dum la lastaj tri monatoj. La grupo nomigita Taivalkoski Calcio ludas sian unuan serioludon hodiau en Oulu kun la grupo Oulunsalon Pallo. La grupoj ludas la Kvinan, kiu estas la plej malalta bazo en la Finna serio.

calcio tori

Juhani Eskola fondigis Taivalkoski Calcion. Li ludis piedpilkon de la infaneco, iam ankau la Unuan, kiu estas la dua plej alta bazo en la Finna serio. -Tiam ludado estis mia laboro, mi gajnis monon pri tio. Tial la ludado estis tro serioza. Nun en Taivalkoski Calcio ni ludas pro amuzo, la venko ne estas la plej grava afero. Nia espero nur estas ke ni ludu ankau venontjare. -Mi tute sole fondigis Taivalkoski Calcion. Mi tre urg´an trimonatperiodon travivis. Nun nur la ludcemizoj mankas, sed ili atingos surloken en Oulu antau la ludo. – La unuaj ludoj okazos en Oulu pro la veterkondicioj. Jam fine de majo okazos hejmludoj en Taivalkoski. C´iuj ludoj okazos sabate je la 14-a, nur Päätalosemajnludo la 9-an de julio okazos je la 12-a. Espereble multaj taivalkoskianoj havos niajn ludojn kiel sia sabatprogramero, la fondanto, prezidanto kaj ludanto de Taivalkoski Calcio Juhani Eskola esperas.

Aini Vääräniemi 5.5.2016

SANAN ÄÄRELLÄ – KINKERIT JA SEURAT METSÄKYLÄSSÄ

SANAN ÄÄRELLÄ – KINKERIT JA SEURAT METSÄKYLÄSSÄ

kinkeritVÄKI
Taivalkosken seurakunta jalkautui pitämään kinkereitä Taivalkosken eri kylille kevään aikana. Metsäkylän kinkeripiirin tilaisuus pidettiin Halkolan vuonna 1863 rakennetussa pirtissä. Pastori Osmo Leppänen piti tilaisuuden hartauden ja kertoi seurakunnan toiminnasta. Lukkari Esa Tyni opetti seurakuntalaisille kaksi virttä ja kertoi niiden synnystä ja sisällöstä.

kinkeritesatyni
Esa Tynin johdolla tutustuttiin virsiin 183 ja 197. – Virteen 183 sävel oli valmiina, kun kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg sanoitti virren vuonna 1857. Burkhard Waldis sävelsi virren vuonna 1553. Virren kuudenessa säkeistössä kuuluu kevään ja kesän lupaus, Esa Tyni kuvailee. – Virsi 197 on oslolaisen urkuri Ludvig Lindemanin vuonna 1840 säveltämä. Virsi on ainut Lindemanin sävellys virsikirjassamme. Nikolai Frederik Severin Grundtvik sanoitti ensin virren vuonna 1837. Nicolai Grundtvik tunnetaan kansanopistomallin isänä ja perustajana. Kansanopistoja on vain Pohjoismaissa. Suomessakin on grundtvikilaisia kansanopistoja, Esa Tyni kertoo.

kinkeritosmo
Pastori Osmo Leppänen kertoi seurakunnan kuulumisista. –Taivalkoskella yli 90 prosenttia kuntalaisista kuuluu kirkkoon. Taloudessa meillä eletään niukkaa aikaa, juuri ja juuri pystymme pyörittämään seurakunnan toimintaa. Viimevuotisessa piispantarkastuksessa meitä kehotettiin vähentämään kiinteistöjä sekä uusimaan hautausmaan aita. Pappila onkin tulossa myyntiin tänä vuonna. Siitä saatavat tulot käytetään hautausmaan aidan kunnostamiseen. Myös leirikeskus remontoitaneen lähivuosina.

Seurakunnassa on meneillään vuoropuhelu seurakuntalaisten kanssa jumalanpalveluselämän kehittämisestä. Vapaaehtoiset seurakuntalaiset voivat osallistua avustajina jumalanpalvelukseen ensi syksystä lähtien. Nyt ollaan perustamassa ryhmiä, jotka vuorollaan toimivat avustajina sanajumalanpalveluksissa. Tavoitteena on saada kuusi ryhmää. Avustaminen voi olla tekstin lukemista, kolehdin keräämistä, kellojen soittoa ja kirkkokahvien laittamista, Osmo Leppänen kertoo uudesta osallisuustoimintamallista. -Uutta on myös se, että ensi vuonna Taivalkosken kirkosta voi kuunnella jumalanpalveluksia internetin välityksellä.

Kinkeriväki koki positiivisena sen, että tietoa seurakunnan toiminnasta voitiin kuulla omalla kylällä. Tietoisuus omasta seurakuntalaisuudesta lisääntyi ja kiinnostus kirkon toimintaan virisi. Jälkipuheissa päätettiin esittää seurakunnalle osallistumista sen uuden osallisuustoimintamallin mukaisesti jumalanpalveluselämään avustajina jonain kuluvan vuoden sunnuntaina metsäkyläläisvoimin.

seurat2016väki
Hengellisen elämän harjoittaminen jatkui Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen järjestämissä lähetysseuroissa samassa Halkolan pirtissä. Lähetyspuhujat Timo Puronhaara ja Hannu Saartoala saapuivat kylälle saarnaamaan pyhää evankeliumia eli ilosanomaa Jeesuksen sovitustyöstä. Paikalle oli saapunut seuravieraita Metsäkylästä, Taivalkosken kirkolta ja Suomussalmelta. Seuroissa saarnattiin kristillisen uskon ydinsanoman mukaisesti syntejä anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.

seurat2016hannus
Hannu Saartoala puhui ensimmäisen Timoteuksen kirjan kuudennen luvun jakeiden 6-12 pohjalta. Timo Puronhaaran puheen johdantona olivat Sakariaan kirjan kahdeksannen luvun jakeet 1-8.
Molemmat puhujat sivusivat puheissaan nykyisiä kansainvaelluksia. –Meidän pitää auttaa hädässä olevia aineellisesti ja kertoa heille myös kristillisestä uskosta. Moni maahanmuuttaja on löytänyt tien rauhanyhdistyksille ja jotkut ovat myös halunneet uskoa syntinsä anteeksi.

seurattässäauttoiherra
Timo Puronhaara oli ollut haastattelemassa sotaveteraaneja sodasta kertovaan kirjaan. Tässä auttoi Herra, sodan sukupolvi kertoo –kirja ilmestyi vuonna 2007. Kirjan toimitti Toivo Määttä. –Kävimme kurssin Reisjärven kristillisellä kansanopistolla haastattelutyötä varten. Meitä oli 12 haastattelijaa, joille jaettiin alueet. Haastattelujen lisäksi sain osan materiaalista sotapäiväkirjoina. Eräskin tykistön hevosmies oli kirjoittanut päiväkirjaa koko sodan ajan. Teksti kirjaan tuli hänen kohdaltaan näiden päiväkirjojen pohjalta. Haastattelumateriaalia tuli niin paljon, että kaikkea ei voitu ottaa kirjaan mukaan, Timo Puronhaara muistelee.

LA RESUMETO ESPERANTE

Du eventoj religiaj okazis en la domo Halkola en Metsäkylä. Unue venis la reprezentantoj de kirko, pastro Osmo Leppänen kaj orgenisto Esa Tyni, por rakonti pri la situacio de kirko kaj pri la enhavo de du himnoj kiuj estis la temo de la ´kinkerit´, malnovtipa maniero por kontroli kiel la log´antoj konis la Biblion kaj aliajn religiajn verkaj´ojn. Antauaj ´kinkerit´ en Metsäkylä estis okazinta en la jaro 1981.

Post du tagoj okazis samloke la servoj de la lestadianoj. Tie la servantoj rakontis pri la donaco kiun la homaro havis tra la morto kaj revivo de Jesuo, kaj c´iuj kiuj s´atis, havis siajn s´uldojn pardondonitaj en la nomo kaj sango de Jesuo. Ambau servantoj parolis ankau pri la homoj kiuj devis las´i siajn landojn kaj kiuj atingis al Finnlando. –Ni devas helpi ilin materiale kaj ankau rakonti pri nia kristana religio al ili. Multaj jam trovis sian vojon al niaj servoj, iuj jam s´atis kredi siajn s´uldojn pardondonitaj.
Oni povas konatig´i kun la lestadia religio ekzemple en la retpag´o www.suviseurat.fi.

Aini Vääräniemi 1.5.2016