Arkistot kuukauden mukaan: huhtikuu 2016

VOIMAVARAT KIERTOON, KUVIA VALAMOSTA JA RIIMIKISSA PÄÄTALO-KESKUKSESSA

VOIMAVARAT KIERTOON

Kaksi alakoulun luokkaa ja lukion kuvataiteen opiskelijat pysähtyivät miettimään, mikä on heille tärkeää ja mistä he saavat voimaa arkeen. Näistä lähtökohdista syntyi Voimavarojen lähteillä -näyttely huhtikuun ajaksi Päätalo-keskuksen taidenäyttelytilaan, joka sijaitsee kirjaston lukusalin yhteydessä. Lukion kuvaamataidon opettaja Tuula Turpeinen iloitsee monen tahon yhteisvoimin tehdystä näyttelystä.

Voimavaranäyttely2016 001

Aloite näyttelyn tekemiseen tuli koulukuraattoreilta, Johanna Hoikkalalta ja Minna Voutilaiselta. Alakoulun opettajat Tiina-Liisa Lohi ja Harri Huttu lähtivät mukaan ja itse ohjasin näyttelyn tekoa lukion oppilaitteni kanssa, Tuula Turpeinen kertoo. –Lapset ja nuoret saivat äänensä kuuluviin näyttelyhahmojen puhekuplien ja valokuvatekstien välityksellä asioista, jotka ovat heille arjessa tärkeitä tai jotka huolestuttavat heitä.

Voimavaranäyttely2016tuulaturp

-Lukiolaisille annoin tehtäväksi valokuvata asioita, jotka antavat heille voimaa. Valokuvissa on enimmäkseen perinteisiä suomalaisia asioita, järvimaisemia, muuta luontoa, maatilan peltoja, eläimiä. Osa valokuvista tehdään voimavarakorteiksi koulukuraattorien käyttöön. Lapset ja nuoret voivat mennä heidän luokseen, jos on vaikea kausi ettei löydä omaa tietään. Voimavarakorteilla voidaan herätellä ajatuksia mistä kukin voisi saada voimaa.

Voimavaranäyttely2016kerttunisk
Huhtikuun alun SM-kisatkin näkyvät näyttelyssä. Lapset ja nuoret saivat nähdä idolinsa ja kuvauttaa itsensä urheilutähtien kanssa. Tässä idolina eräs hiihtokuningattaristamme, Kerttu Niskanen.

Näyttelyssä on myös Taivalkosken seurakunnan ystäväkerholaisten terveisiä ja elämänohjeita lapsille ja nuorille. -Tämän projektin aikana tehty yhteistyö toi syvyyttä omaan työhön, kuvaamataidon opettaja Tuula Turpeinen iloitsee.

LA RESUMETO ESPERANTE
En la taivalkoskiaj lernejoj tri klasoj lancis la ekspozicion kiu enhavas la aferojn kiuj estas gravaj por lernejanoj, faritaj per artaj´oj. Ankau la lernejanoj pensadis la aferojn kiuj timigas ilin. La plej grava demando kiun la lernejanoj por si mem j´etis estis ”Pri kiu mi trovas fortojn por mia vivo?” Ilin la lernejanoj fotis. En la lernejoj oni faros fortokartojn pri tiuj fotoj. Kiam iu infano au gejunulo mense perdas la lumon de la vivo au ne plu vidas la vojon antau si, la flegistino de la lernejo povas uzi la kartojn helponte infanon trovi lumon kaj vojon denove. Tiel la fortoj circauiros de la infanoj al aliaj.

KUVIA VALAMOSTA

Sergei Pietilä Karjalan Oleniista pystytti taidenäyttelyn maaliskuun ajaksi Päätalo-keskukseen.

sergeipietilä
-Mielitauluni on nimeltään Myrsky, Sergei Pietilä kertoo.
–Kuvia Valamosta -näyttelyn työt ovat akryylia ja pastellia. Maalaan aina kohteessa paikan päällä, joten käyttämäni maalaustekniikat ovat sellaisia, joita tehdessä ei tarvitse olla paljoa välineitä mukana.
-Olen suorittanut taideopintoja Kostruman instituutissa Volgan rannalla sekä Lahden Taideinstituutissa. Jatkokurssilla tutustuin Eeva-Kaisa Jakkilaan ja Jussi Valtakariin ja sitä kautta olen tullut Taivalkoskelle. Viime kesänä osallistuin Taivalkoskella taidekurssille ja töitäni oli esillä yli kymmenen taiteilijan yhteisnäyttelyssä. Halusin tulla tänne takaisin pitämään oman näyttelyn, Sergei Pietilä sanoo.

LA RESUMETO ESPERANTE
La bildoj pri Valamo estis la nomo de la marta ekspozicio en Päätalo-centro. Sergei Pietilä el Olenii Karelio pentris la ekspoziciaj´ojn surloke en Valamo. -Mi studis en Kostruma-instituto borde de la rivero Volga kaj en Lahti Arta Instituto kie mi konatig´is kun taivalkoskiaj pentristoj Eeva-Kaisa Jakkila kaj Jussi Valtakari. Mi lastsomere partoprenis al la artasemajno en Taivalkoski. Ni tiam faris la ekspozicion de dekunu pentristoj. Mi s´atis reveni kaj lanci mian propran ekspozicion, Sergei Pietilä rakontas.

RIIMIKISSA – NÄYTTELY LAPSILLE

riimikissakirjat

Päätalo-keskuksen tammi-helmikuun näyttely oli Karoliina Pertamon Riimikissa karkuteillä. Esillä oli myös kirjallisuutta.

riimikissatyynyt

Koululaiset ja päiväkotilaiset saivat telmiä näyttelyssä tyynyjen ja pehmolelujen kanssa.

LA RESUMETETO ESPERANTE
La januara-februara ekspozicio en Päätalo-centro estis tute por infanoj. La temo estis la kato nomita Riimikissa kiu aventuris en la libroj kaj surmure la ekspozicia c´ambro. Infanoj rajtis tus´i la ekspoziciaj´ojn kaj ludi per ili.

Aini Vääräniemi 20.4.2016

NAPPIIN MENI – SM-KISAT TAIVALKOSKELLA

NAPPIIN MENI – SM-KISAT TAIVALKOSKELLA

SMTuomoja Markku Haapasalmi

Taivalkosken SM-kisojen päätteeksi Markku Haapasalmi Suomen Hiihtoliitosta sai muistolahjaksi keraamisen mehtikanan eli riekon kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Tuomo Horsmalta. Riekkoja valmistetaan Metsäkylän savipajalla.

SMmäki SMkumparemäet
Suomenmestaruuksista kisasi huippuolosuhteissa noin 600 urheilijaa hiihdossa, mäkihypyssä ja yhdistetyssä Taivalkoskella huhtikuun alussa. Tapio Räisäsen mäkikeskus kisakeskuksena sai kiitosta kansainvälisen tason puitteista, joiden rakentamiseen Taivalkosken kunta on panostanut miljoonilla euroilla viime vuosina. SM-kisojen saaminen Taivalkoskelle oli osoitus kunnan onnistumisesta kisaolosuhteiden luomisessa. Myös säiden haltija oli kisajärjestäjien puolella.

Taivalkoskelaiset urheiluseurat, vuonna 1945 perustettu Taivalkosken Kuohu ja vuonna 1985 perustettu Metsä-Veikot 85 yhteistyössä järjestivät kisat vuosikymmenien aikana saadulla kilpailunjärjestämisrutiinilla. Taivalkoskelaiset kisajärjestäjät talkoolaisineen olivat näyttäneet osaamisensa Suomen Hiihtoliitolle viimeksi vuoden 2013 nuorten SM-kisojen järjestäjinä. Taivalvaaran maastossa on pidetty myös kahdet veteraanimäkihypyn ja yhdistetyn MM-kisat vuosina 2008 ja 2015.

SMyleisö
Tuhannet taivalkoskelaiset ja muualta kisoihin tulleet saivat nauttia huippu-urheilusta Taivalvaaran rinteillä ja latujen varsilla.

SMparisprinttinaiset
Naisten parisprintin voittivat Anita Korva ja Anne Kyllönen Kainuun Hiihtoseurasta. Toiseksi hiihtivät Susanna Saapunki ja Katri Lylynperä. Pronssia saivat Maija Hakala ja Laura Mononen.

SMIivomatkaan
Miesten parisprintin voittajakaksikosta Iivo Niskanen lähdössä matkaan. Hänen parinaan hiihti Martti Jylhä. Hopeapari oli Antti Ojansivu ja Ristomatti Hakola, pronssia veivät mukanaan Mikko Koutaniemi ja Sami Jauhojärvi.

SMmäkihyppynaiset
Naisten mäkihypyn voitti Jenny Rautionaho Ounasvaaralta. Lahtelaiset Susanna Forsström ja Julia Tervahartiala hyppäsivät seuraaville sijoille. Miesten mäkihypyn voittajakolmikkoon ylsivät Ville Larinto, Frans Tähkävuori ja Sami Niemi. Toni Nieminen oli 17. sijalla.

SMyhdisthannumannym
Yhdistetyn voittajia olivat kultamitali kaulassa Ilkka Herola, hopeaa sai Leevi Mutru, pronssia Arttu Mäkiaho. Viiden vuoden kilpailutauon pitäneellä Hannu Mannisella oli vajaan sekunnin matka pronssimitaliin.

SMKristakerttuanne
Lauantaina hiihdetyn prologin voitti Krista Pärmäkoski, toisena Kerttu Niskanen, kolmantena Anne Kyllönen. Prologin tulosjärjestyksessä sunnuntaina hiihdetyn 10 km takaa-ajohiihdon voitti täpärästi Kerttu Niskanen. Krista Pärmäkoski ja Anne Kyllönen olivat mitaleilla seuraavina. Neljänneksi hiihti Kaisa Mäkäräinen.

SM15kmmiehet
Miesten prologin lauantaina ja 15 km takaa-ajohiihdon sunnuntaina voitti Matti Heikkinen. Iivo Niskanen oli hopealla, Juho Mikkonen pronssilla.

SMMattiheikknimikirj
Matti Heikkinen nimikirjoitusten pyytäjien piirittämänä.

Suomenmestaruuksia ratkotaan tänä viikonloppuna Kuusamon Rukalla. Tänään sunnuntaina hiihdetään naisten 30 km ja miesten 50 km.

LA RESUMETO ESPERANTE
Pri la Finnlandcampionecoj de skiado, skisaltado kaj kombinado konkursis circau 600 gesportistoj lastsemajnfine en Taivalkoski. Al la Skisaltadcentro de Tapio Räisänen trovis sian vojon circau 5000 sportamantoj dum la tritaga konkurso. Hodiau okazos la lastaj ci-jaraj Finnlandchampionskiadoj, 30 km por virinoj kaj 50 km por viroj, en la najbara municipo Kuusamo, en Ruka-vintrosportcentro.

Aini Vääräniemi 10.4.2016

ONNENLÄHETTILÄS PÄÄTALO-KESKUKSESSA

ONNENLÄHETTILÄS PÄÄTALO-KESKUKSESSA

tittakoteisoleppis
Onnenlähettiläs-leppäkerttu Päätalo-keskuksen kirjasto- ja videohuoneessa, taustalla Kalle Päätalon kunnianosoituksena saamia standaareja ja Kallen omistamia kirjoja.

Taivalkosken kunnan perhekerhoon Päätalo-keskukseen tulleet alle kouluikäiset lapset vanhempineen pääsivät Onnenlähettiläs-leppäkertun matkassa maailmalle. Karttapallon avulla matkattiin Egyptiin ja takaisin kotiin Taivalkoskelle. Raahelainen Titta Kote oli perhekerhon vieraana vetämässä liikunnallista ja musiikillista satuseikkailua.
-Lapset tekevät satuseikkailun aikana perusmotorisia liikkeitä musiikin, tarinan ja draaman avulla. Esimerkiksi Egyptiin hiekalle laskeuduttaessa tehdään selkälihasliikkeitä, Titta Kote kertoo.

tittakoteesitys
-Idea satuseikkailusta lähti liikkeelle yli kymmenen vuotta sitten kun aloin kertoa vanhimmalle pojalleni satua leppäkertusta. Nyt toimin kolmatta vuotta yrittäjänä. Moniaistinen satuseikkailu on yritykseni päätuote. Muita tuotteitani ovat aarteenetsintäseikkailu ja melontaseikkailu, jota toteutetaan Raahen saaristossa ja kaupungin rannassa Pikkulahdella. Myyn kiertueillani erikokoisia Onnenlähettiläs-leppäkerttupehmoleluja ja tuoksukynttilöitä, jotka myös liittyvät moniaistisiin seikkailutuotteisiini.
-Teen kiertueita eri puolilla Suomea kirjastoissa, päiväkodeissa ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kerhoissa. Kansainvälistä näkyvyyttä sain esiintymällä Frankfurtissa. Lisäksi Bulgarian TV:ssä on esitetty konserttini.
-Seikkailujen lisäksi myyn kahta opettavaista kirjasarjaa ohjaajaoppaiksi varhaiskasvattajille. Työstän nyt digitaalista ohjaajaopasta e-kirjaksi.

LA RESUMETO ESPERANTE
La taivalkoskiaj infanoj pli malpli ol 6-jarag´aj kun siaj gepatroj renkontig´is Felicdelegito-kokcinelon en Päätalo-centro. Per la mapglobo c´iuj vojag´is flugante al Egiptio kaj reen hejmen al Taivalkoski. Tiun aventuron kun muziko, gimnastiko kaj dramo gvidis raahea entreprenistino Titta Kote. S´i rondveturadas en Finnlando en infanvartejoj, bibliotekoj kaj kluboj por familioj. S´i vendas diversgrandajn kokcinelojn kaj la gvidlibrojn por la instruistoj kaj gvidantoj en infanvartejoj kaj aliaj infangrupoj. Nun Titta Kote laboras kun la gvidlibroj farante la samtipajn digitale. E-librojn s´i publikigos fine de c´ijaro.

Aini Vääräniemi 9.4.2016