Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2016

ESPERANTOA, SIBELIUSTA JA TAIKUUTTA

ESPERANTOA, SIBELIUSTA JA TAIKUUTTA

kumppanuustalo
Suomen Esperantoliiton talvipäivät pidettiin Hämeenlinnan Kumppanuustalossa. Talo on ollut alun perin ortodoksinen kirkko, joka rakennettiin vuonna 1901. Kirkko muutettiin kaupungin kirjastoksi vuonna 1923 ja rakennuksen kupolit purettiin. Myös maakunta-arkisto sijaitsi tiloissa vuoteen 1977 saakka. Tilat olivat sen jälkeen käytössä kouluilla ja yliopistolla. Vuonna 2014 rakennuksesta tuli eri järjestöjen kokoontumispaikka, Kumppanuustalo.

SIBELIUSTA SANOIN JA SÄVELIN

erkkikorhonen
Sibeliuksen syntymäsijoille Hämeenlinnaan kokoontui Suomen Esperantoliiton vuosikokousväki. Yleisöluento Jean Sibeliuksesta houkutti Hämeenlinnan Kumppanuustaloon muitakin kuin varsinaista talvipäiväväkeä. Hämeenlinna – Sibeliuksen syntymäkaupunki –Säätiön puheenjohtaja, pianisti Erkki Korhonen luennoi Sibeliuksesta ja soitti hänen teoksiaan.

-Jean Sibeliuksen vanhemmat Maria ja Kristoffer Sibelius tulivat Hämeenlinnaan Krimin sodan aikana, joka syttyi vuonna 1854. Hämeenlinna oli silloin tärkeä sotilaskohde. Kristoffer Sibelius tuli kaupunkiin armeijan lääkäriksi. Jean eli Janne syntyi vuonna 1865. Oli kova pakkastalvi, Vanajavedestä jäät lähtivät vasta juhannuksena.

-Sibelius oli kansallisen heräämisen ja suomalaisuusaatteen puolestapuhuja. Hämeenlinnan lyseossa luettiin Kalevalaa, silloin ei muuta suomenkielistä oppimateriaalia ollutkaan.
Kerran Sibelius soitti ystäviensä Eero ja Arvid Järnefeltin kanssa heidän kotonaan. Samaan huoneeseen astui heidän sisarensa Aino Järnefelt, jonka kanssa Sibelius avioitui. Aluksi nuoret seurustelivat salaa ja kirjoittivat toisilleen Ainon veljien välityksellä. Avioiduttuaan Aino ja Jean muuttivat Järvenpään Ainolaan.
Kenraalikuvernööri Aleksander Järnefelt ei ollut innostunut köyhästä säveltäjävävystä. Vasta sitten kun Sibelius sävelsi Kullervo-sinfonian, Järnefelt hyväksyi liiton.

Sibelius oli optimisti. Hänen mielilauseensa oli `Huominen vielä kaiken muuttaa voi paremmaksi`.

-Myös luonto oli tärkeä Sibeliukselle. Hän sävelsi muun muassa kukkasarjan ja puusarjan. Koivu-teoksen lähtökohta on Hämeenlinnan riippakoivut, joiden oksat ulottuivat veteen. Sibelius jätti teoksen lopun avoimeksi, se ei pääty duuriin eikä molliin.
Kuusi-teos kertoo Aulangon isoista kuusista, joiden alle voisi muuttaa asumaan. Kuuset oli istutettu ukkosenjohdattimiksi talojen lähelle. Sibelius hioi teosta viisi vuotta, muun muassa hän lisäsi teoksen väliosaan myrskyn. Teos kuvaa yksin kasvavaa ukkosenjohdatinpuuta joka taipuu vaan ei katkea. Hiomisen tuloksena syntynyt mestariteos on yksi Sibeliuksen tunnetuimmista sävellyksistä.
Syreeni-teos on iloinen ja kepeä, siinä on aurinkoinen kesäpäivä ja keijut tanssivat. Vuoden 2015 itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto presidentinlinnassa alkoi tällä teoksella.

– Läpi Sibeliuksen tuotannon hänen teoksistaan voidaan tunnistaa Vesipisara-teoksen aihe, jonka Janne sävelsi yhdeksänvuotiaana. Vesipisarat kuuluvat myös Finlandiassa.
Sibelius teki yli 600 sävellystä, sovituksineen noin 700 sävellystä sekä noin 150 pianosävellystä. Suurin osa niistä on yleisölle tuntemattomia. Sibeliuksen juhlavuonna 2015 soitettiin eri puolilla maailmaa myös näitä tuntemattomiksi jääneitä sävellyksiä. Juhlavuonna järjestettiin yli 3000 tapahtumaa eri puolilla maailmaa.

TAIKURI TORSTI

taikurijapauliina
Paikallinen nuori taikuri Torsti esiintyi talvipäiväväelle, avustaja oli taivalkoskelainen esperantisti.

Suomen Esperantoliiton syyspäivät pidetään Taivalkoskella Saijan Lomakartanossa 24.-25. syyskuuta. Päivien ohjelmassa tutustutaan Kalle Päätaloon, sodanaikaiseen kenttärataan ja Oulun Esperantoseuran toimintaan Taivalkoskella.

LA RESUMETO ESPERANTE

Lastjare 2015 estis la 150-jubileajaro de la naskig´o de finna komponisto Jean Sibelius. Li naskig´is en Hämeenlinna. Tie dum la vintraj tagoj de Esperanto-Asocio de Finnlando oni audis la prelegon kaj la pianokoncerton de Erkki Korhonen, Sibelius-scianto kaj la prezidanto de la fondumo Hämeenlinna – la naskig´urbo de Jean Sibelius.

La vintraj tagoj okazis en la domo kiu antaue estis kiel ortodoksa preg´ejo, poste la urba biblioteko, poste la agadloko de lernejoj kaj la universitato kaj nun deknombraj asocioj de Hämeenlinna agadas tie.

Venontaj autunaj tagoj de Esperanto Asocio de Finnlando okazos en Taivalkoski en 24.-25-a septembro en Saijan Lomakartano. Oni audos pri Kalle Päätalo, pri dummilita fervojo kenttärata kaj la agado de Oulua Esperanto-Societo en Taivalkoski.

Aini Vääräniemi 28.3.2016