Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2016

TAIVALKOSKEN ABIEN JUHLAA

TAIVALKOSKEN ABIEN JUHLAA
abit2016akuankka
Taivalkosken 25 abia heitettiin ulos koulusta lumikylvyn kautta.
abit2016lavalla
Aku Ankka, Jokeri ja moni muu tunnettu hahmo jatkoivat juhlapäivän ohjelmaa ajamalla kuorma-autokyydillä Kalle Päätalon torille, jossa tervehdittiin kyläläisiä.
abit2016turojajouko
Turo Vääräniemi ja Jouko Turpeinen järjestivät abiajelun. Vääräniemi soitti abeille trumpetilla ja huuliharpulla Finlandia-hymnin ja laulun Synnyinmaani, On maista kaikista sittenkin.

LA RESUMETO ESPERANTE

Post 12-jara studado la studentoj de la gimnazio de Taivalkoski jubileis la lastan lernejan tagon. Ili restis por la legferio post kiu ili la studentekzamenon faros. Onklo Donaldo kaj aliaj konatuloj rondveturis diversloke en la centro de Taivalkoski kaj atingis al la Placo de Kalle Päätalo por renkontig´i kun la vilag´anoj. Turo Vääräniemi kaj Jouko Turpeinen arang´is la rondveturon. En la Placo de Kalle Päätalo Vääräniemi ludis al la studentoj la kantojn Finnlando-himno kaj Mia naskig´lando.

Aini Vääräniemi 26.2.2016

NUORIMMAN KALLEN MALMINETSIJÄPOIKA PALKITTIIN

NUORIMMAN KALLEN MALMINETSIJÄPOIKA PALKITTIIN

jarno
Kolmasluokkalainen Jarno Remes Jurmusta harrastaa malminetsimistä Teuvo-isänsä kanssa. Vuonna 2014 Jarno löysi Jurmun maastosta erikoisen rikkaan kiven, gabrolohkareen, jossa oli kultaa, kuparia ja palladiumia.
Remekset lähettivät lohkareen tutkittavaksi Geologian Tutkimuskeskukseen, jossa vastaanotetaan kansalaisten malminäytteitä Lapin Liiton ja malminetsintäorganisaatioiden ylläpitämänä toimintana.

Jarno-pojan löytämä gabrolohkare todettiin palkitsemisen arvoiseksi kansannäytteeksi. Vuoden ensimmäisen valtuuston kokouksen alkajaisiksi Taivalkosken kunta palkitsi hänet 500 euron shekillä Lapin Liiton suosituksen mukaisesti. Palkintoseremonioiden päälle juotiin toppakahvit. Lapin Liitto ja Geologian Tutkimuskeskus ovat palkinneet Jarno Remeksen jo aiemmin. – Palkinnot innostavat jatkamaan malminetsimistä, se on mukava harrastus, sanoo Jarno Remes, Elämän Vonkamies -elokuvan nuorimman Kallen poika.
jarnojakalevi
Taivalkosken kunnantalon valtuustosalissa Jarno ja pappansa Kalevi Remes, joka on johdattanut jälkikasvunsa malminetsintäharrastuksen pariin. – Taivalkoskella on esimerkiksi Pyhityksen alueella tutkimisen arvoisia kohteita. Sieltä löytyy malmiesiintymiä, jollaisia ei liene muualla Suomessa, Kalevi Remes sanoo.

LA RESUMETO ESPERANTE

La 3-klasano, 9-jarulo Jarno Remes trovis la s´tonon per kiu li gajnis la premion kaj monon de la Uniono de Laponio kaj la komunumo de Taivalkoski. En la s´tono aperig´is ekzemple oron. La avo de Jarno dum jardekoj en la naturo iradis kaj transdonis siajn s´atokupojn al siaj filoj kaj nepo. La patro de Jarno, Teuvo Remes, aktoris kiel la plej juna Kalle Päätalo en la filmo Elämän vonkamies, La vartisto de la vivo.

Aini Vääräniemi 3.2.2016

PÄÄTALO-KESKUKSEN TAMMIKUU

PÄÄTALO-KESKUKSEN TAMMIKUU

TAIDENÄYTTELY
luovikirjat
Erityisammattiopisto Luovin opiskelijat pystyttivät näyttelyn Päätalo-keskukseen tammikuun ajaksi. Esillä oli kahdeksan opiskelijan töitä, kuvataidetta, huovutustöitä, värikkäitä linnunpönttöjä, kaloja verkossa ja kirjaston poistokirjoista tuunattuja taiteilijakirjoja.
luovitaulut

KIRJASTOLAUANTAI
rea
Kirjaston ja lastentarvikeliike Pikkupeukun järjestämässä lauantaitapahtumassa
kirjastojohtaja Rea Tiirola-Tyni luki lapsille ja vanhemmille satuja. Lisäksi yleisö pääsi tutustumaan oman pitäjän kirjailijaan.
velikäsmä2016
Koitilassa syntynyt kirjailija ja kustantaja Veli Käsmä esitteli omia ja kustantamiaan kirjoja. – Kustannusyhtiömme Ves-Line perustettiin vuonna 2011. Vuosien mittaan on kustannettu 50 kirjaa. Meillä on 20 kirjailijaa, joiden teoksia kustannamme. Ensimmäinen Ves-Linen kustantama kirja on Marian joulut. Se on kurkistus eri kulttuureihin, Veli Käsmä kertoo. – Yrityksemme markkinoinnissa painotamme sitä, että asiointikynnys meille on matala. Meiltä ei lähde painoon yhtään teosta ennen kuin sekä kirjailija että me itse olemme sen hyväksyneet. Kannustamme kirjoittajia ja kirjailijoita tekemään oman kirjan.

TALVILINTUJA JA VIERAILIJOITA
talvilinnut16
Pakkasen paukkuessa Päätalo-keskuksessa palauteltiin mieliin Taivalkosken talvilintuja. Kansalaisopiston järjestämän kurssin vetäjä Kalevi Hirvonen kertoi tutuista ja harvinaisistakin Taivalkoskella nähdyistä linnuista. – Vuosittain täällä havaitaan noin 200 lajia. Koko Suomessa havaitaan vajaat 400 lajia. Kaikkiaan Suomessa on havaittu 450 lajia.
kalevilintu
-Taivalkoskellekin saapuu silloin tällöin harhailijoita. Marraskuussa 2004 tänne eksyi syystuulien matkassa mustapääsirkkunen, joka talvehtii Intiassa ja pesii Mustanmeren maissa. Sain kuvatuksi linnun videolle ruokintapaikalla. Se istui ruokinta-automaatilla syömässä, iltapimeällä se söi vielä maassa, mutta aamulla sitä ei enää näkynyt. Lähetin videon luontokuvaaja Jari Peltomäelle ja seuraavana aamuna pihassani oli parikymmentä lintubongaria yliopiston professorista lähtien. Kukaan muu ei ollut saanut linnun vierailusta kuvaa, joten videoni oli tärkeä ja kiinnostava dokumentti, Kalevi Hirvonen kertoo.

– Kerran marraskuun alkupäivinä 2000-luvulla tänne eksyi Länsi-Euroopassa pesivä ja talvehtiva tornipöllö. Se oli lentänyt erääseen latoon, jossa oli automaattivalot. Lintu oli kuollut törmäillessään ladon rakenteisiin. Nyt tuo pieni vaalea pöllö on täytettynä Oulun Yliopiston tiloissa.

–Nokkavarpunen on harvinainen, mutta eräänä talvena lintu pärjäsi täällä ruokinnalla. Kerran viherpeippoparven joukossa nähtiin tikli. Taviokuurna on täällä harvinainen pesijä. Taivalkoski on eteläisin paikka, missä lintu on pesinyt. Kun on hyvä pihlajanmarjavuosi, silloin näkyy taviokuurnia.

-Käpylinnut eivät talvehdi nyt, kun on heikko käpyvuosi. Taivalkoski on kirjosiipikäpylinnun erikoisaluetta, iso- ja pikkukäpylinnut pesivät eri puolilla Suomea riippuen käpyvuodesta.

-Tiaislajeista yleisimpiä ovat tali- ja sinitiainen, muita ovat hömötiainen ja hyvin samannäköinen viitatiainen, kuusitiainen, pyrstötiainen, pussitiainen ja vanhojen kuusikoiden lintu, töyhtötiainen, joka on jonkin verran runsastunut. Joskus tänne on tullut sinitiaisten matkassa valkopäätiainen, joka on todella harvinainen. Peippo voi olla täällä ruokinnalla läpi talven. Kuukkelin kanta on Taivalkoskella hyvä. Kuukkeli vaatii suojametsäksi vanhan metsän. Kottarainen on ollut vähälukuinen, mutta kanta näyttää elpymisen merkkejä. Eräällä pellolla nähtiin viime vuonna kolmisenkymmentä kottaraista. Viime vuonna täällä oli kymmeniä pähkinänakkeleita, koko Suomessa niitä oli tuhansia. Nyt täällä on tavattu harmaapäätikka tammikuun alussa.

-Hyviä lintupaikkoja Taivalkoskella ovat muun muassa kosteikot, vesistöt, Iijokivarsi ja kala-altaat. Aina lintuja ei näe, mutta lajin voi tunnistaa laulun perusteella. Täällä erikoisuus on sinipyrstö, jonka laulua voi kuulla juhannukseen saakka. Karhuahossa Syötteen kansallispuiston alueella voi olla useitakin sinipyrstöjä samaan aikaan. Salmitunturin ympäristössä Syötteen eteläpuolella ja Taivalkosken Vaarakylän pohjoispuolella on tuhansia hehtaareja ikikuusikoita. Alue on Lapin läänin eteläpuolisen Suomen suurin erämaa-alue. Siellä voi tuntea olevansa todella erämaassa, hyvinkin siellä päivä kuluu joutuin erämaan luontoa ihaillessa ja lintuhavaintoja tehdessä, Kalevi Hirvonen mainostaa.

LA RESUMETO ESPERANTE
La januaran ekspozicion al la Päätalo-centro lancis la studentoj de Luovi-lernejo. Estis bildarto, la nesto kun la fis´oj kaj la artlibroj kiujn la studentoj refaris pri la libroj kiujn la biblioteko forj´etis.

En la biblioteko okazis la tago de libro kiam la estrino de la biblioteko legis la fabelojn al la infanoj kaj infanmensuloj. Ankau ce-estis la taivalkoskia verkisto Veli Käsmä. Li parolis pri siaj propreverkitaj libroj kaj la libroj kiujn sia eldonejo Ves-Line eldonis.

La civitana instituto de Taivalkoski arang´is la vesperon de vintrobirdoj de Taivalkoski. Kalevi Hirvonen rakontis pri birdoj kaj pri la naturo de Taivalkoski. La parto de la nacia parko de Syöte situas en la nordaj regionoj de Taivalkoski. Tie inter Salmitunturi kaj Vaarakylä-vilag´o situas la plej grandaj malnovaj arbaroj kiujn oni trovas sudflanke de Laponio.

Aini Vääräniemi 3.2.2016