TAIVALKOSKEN KIRJASYKSY

TAIVALKOSKEN KIRJASYKSY

Taivalkoskella on ilmestynyt ennennäkemätön määrä kirjoja kuluneen syksyn ja talven aikana. Taivalkosken Osuuspankin historiikki Onnelasta Tippalaan – Taivalkosken Osuuspankin 90 vuotta Iijoen törmällä aloitti kirjabuumin syyskuun lopulla, kirjoittajina olivat Tuomo Horsma ja Aini Vääräniemi.
opetu Hillanmarjavuosi PaluuIijoentörmälle
Seuraavaksi ilmestyivät Urheilu- ja voimisteluseura Taivalkosken Kuohun historiikki Rauno Riekin kirjoittamana, Veikko Räisäsen teos Talo, Salme Koskelon trilogian kolmas osa Koski palaa, Pekka Väisäsen kuvakirja Paluu Iijoen törmälle – Kuvia ja mielikuvia Kalle Päätalon sanavirrasta, Rea Tiirola-Tynin lastenkirja Hillan marjavuosi sekä Veli Käsmän Kuusamon Koskisota.

pekjanväisänen
Jouluiselta Kalle Päätalon torilta tavoitetut Pekka Väisänen ja poikansa Master of Science Janne Väisänen iloitsevat kirjansa Paluu Iijoen törmälle menestyksestä. -Joutsen Mediassa painetun kirjan ensimmäinen painos on kohta mennyt, vastaanotto on ollut todella positiivista. Teimme kirjaa vuoden päivät. Idean kirjaan sain Metsäkylän Korvuanjärvellä, kun olimme lintupongausreissulla. Kalevi Hirvonen ehdotti, että alkaisin tehdä kirjaa, jossa tulisi esille taivalkoskelainen luonto ja ihmiset yhdistettynä Kalle Päätalon teksteihin, Pekka Väisänen kertoo kirjan alkuidean syntymisestä. -Aloin ottaa kuvia kirjaan heti ja pikkuhiljaa kirjasta tuli satasivuinen teos, jossa on 150 kuvaa. Poikani Janne taittoi kirjan. -Tämä oli hieno projekti, ensimmäisen kerran tein taittoa lopputuotteeksi asti, Janne Väisänen kertoo.

ihmisiäiijoki-sarjassa
Taivalkoskesta ja Kalle Päätalosta kertova Raimo Jokisalmen kirja Ihmisiä Iijoki-sarjassa julkaistiin myös Taivalkoskella joulukuun alkupuolella. Kirjan esittelytilaisuudet olivat lisäksi Messukylässä ja Valkeakoskella.

JOKISALMIym
Raimo Jokisalmen kirjan kustansi Matti Nummenpää Helsingistä. Olavi Lahti antoi monia mielenkiintoisia tietoja kirjaan. Lahti harrastaa Päätalon kirjojen henkilöiden elämänvaiheiden tutkimista ja kirjoissa salanimellä esiintyvien henkilöiden tunnistamista. Myös Pikku-Hiljan Raili-tytär oli mukana kirjajuhlassa. Raimo Jokisalmi esittelee kirjaa.

Raimo Jokisalmi Kiuruvedeltä tutustui Kalle Päätalon tuotantoon kymmeniä vuosia sitten ja tuli Taivalkoskelle huppailemaan ensimmäisen kerran vuonna 1983. –Seuraavana vuonna kirjoitin Iisalmen Sanomiin Kalle Päätalosta ja siitä lähti kirjoitusharrastukseni alkuun, Raimo Jokisalmi kertoo. –Siihen saakka olin ollut pääasiassa kevyen musiikin parissa, keikoilla ja opettajana. Kiinnostuttuani Päätalon tuotannosta kirjoitin Iisalmen Sanomiin hänestä paljon juttuja. Joku lukija pyysi minua laittamaan jutut koviin kansiin ja vuonna 2005 julkaisinkin kirjan Jokijärven rannalta. Kirjassa on muun muassa Kalle Päätalon ensimmäisen vaimon Helvi Ojalan pienoiselämäkerta. Kirjan kustansi Myllylahti. Jatkoin tutkimuksiani Kalle Päätaloon liittyvistä asioista ja nyt oli materiaalia uuden kirjan julkaisuun. Kirjan teossa minulla oli hyviä avustajia. Olavi Lahti antoi tutkimuksensa käyttööni, muun muassa salanimillä esiintyneiden henkilöiden oikeat nimet. Salanimien muodostamisessa Kallella oli omat jipponsa, Raimo Jokisalmi sanoo. –Kirjan henkilöistä Kallen Manne-veli oli mainettaan ansiokkaampi. Hän oli ensirivin työmies, sodassakin hän oli melkein kaksi vuotta. Sodan jälkeen hänen piti käydä vielä vakinainen asepalvelus. Manne oli ahkera kalastaja ja metsästäjä. Hänen kohtalonaan oli kuolla kenttäradan purkutyömaan aikana. Kalle puhuu kirjoissaan murhasta, mutta Mannen tapaus oli tappo tai hätävarjelun liioittelu, Raimo Jokisalmi kertoo tutkimuksistaan. – Eräs asia, josta uudessa kirjassani kerron, on Kummun Patruunan perintö. Kirjoitin asiasta jo Jokijärven rannalta –kirjassani. Ville Tikkanen otti minuun yhteyttä ja pyysi selvittämään asiaa. Tilasin oikeudenkäyntipöytäkirjat ja tutkin asiaa. Kirjassani on myös Kallen Seppo-pojan ja hänen Raija-äitinsä pienoiselämäkerrat. Samoin Helvi Ojalan ja Veikko Moilasen tarinaan on tullut muutos. Haastattelujen perusteella Helvistä saa erilaisen käsityksen kuin hänen henkilökuvastaan Kallen kirjoissa. Helvistä tykättiin puotilaisena. Myös Kuusisen Ukki ja Alli olivat toisenlaisia muiden kuin Kallen näkemänä. Iijoki-sarjassa Ukki on saamaton, mutta todellisuudessa hän oli taitava rakennusmies. Hän myi Allille Viskarinkadun talon ja rakensi Messukylään ison talon, jossa toimi muun muassa apteekki, Raimo Jokisalmi kertoo kirjaansa varten tekemistään tutkimuksista. –Kallen sotatietä tutkin käymällä Kiestingissä. Tutkin missä suunnilleen on Kallen haavoittumispaikka. Kyllä piti sielläkin todeta, että Kalle oli miljöökuvauksen mestari, paikat saattoi tunnistaa kirjan kuvauksen perusteella.

olavilahti
Myös Olavi Lahti kertoi kirjaesittelyssä tutkimuksistaan. -Melkein kaikki taivalkoskelaiset esiintyvät kirjoissa omilla nimillään. Reino Kurtti ei tykännyt, kun Kalle sijoitti hänet kirjojen tapahtumiin. Jotkut taas olisivat halunneet esiintyä kirjoissa omalla nimellään. Salanimien käyttö todennäköisesti hidasti Kallen kirjoitustyötä. Uuden henkilön tullessa kirjojen henkilögalleriaan, Kallen piti miettiä onko suunniteltu salanimi jo käytössä. Esimerkiksi Niemisiä ja Lahtisia kirjoissa on useita, jotkut ovat oikeita nimiä, jotkut keksittyjä. Esimerkiksi Johan Kustaa Helinin eli kirjan Rousto-Villen sukunimi oli Lahtinen. Kirjoissa on kuusi muutakin Lahtista, Olavi Lahti laskee. -Kalle Päätalolla oli kolme tapaa muodostaa henkilöille salanimiä. Joissain nimissä on yhden tai kahden kirjaimen ero oikeaan nimeen verrattuna, jotkut nimet ovat oikean nimen synonyymeja, jotkut nimet vaativat oheistietoa henkilöstä. Esimerkiksi Martti Soronen on kirjassa Ilmari Vouvila. Vouvila oli Martin kotitalon nimi. Joillain henkilöillä voi olla kaksi salanimeä. Kallea kaltoin kohdelleiden henkilöiden nimiä eikä salanimiäkään kirjoissa mainita vaan Kalle antaa henkilöistä tuntomerkkejä. Lukiessani Kallen kirjoja jämähdän aina miettimään salanimellä esiintyvien henkilöiden henkilöllisyyttä. Se hidastaa lukemista, mutta on antoisaa. Monella Päätalo-fanilla on oma tapansa lukea Kallen kirjoja. Juice luki kirjoja lopusta alkuun, piispa Kortekangas otti aina hyllystä kartan, kun kirjassa esiintyi uusi paikannimi, Olavi Lahti muistelee.

-Rousto-Ville on ensimmäinen henkilö, joka opetti Kallelle rakennusmiehen ammattia ja kehotti Kallea jatkamaan opintoja. Kirja Pyynikin rinteessä on saanut nykybloggauksissa huonoja arvosteluja, Olavi Lahti on huomannut. –Teknillisen koulun aikana Kallen ajatukset jäivät Jokijärvelle, miten siellä pärjätään, kun Manne oli kuollut ja kotiväen tienestimies oli poissa. Matematiikassa Kalle pärjäsi. Hänen vuosikurssillaan vuonna 1947 aloitti 37 opiskelijaa, joista neljä lopetti, yksi heistä aloitti uudelleen vuonna 1948, Olavi Lahti kertoo tutkimuksistaan.

velikäsmä
Veli Käsmä ja Kuusamon Koskisota. Taustalla Eeva-Kaisa Jakkilan taideteokset.

Veli Käsmä on kotoisin Taivalkosken Koitilasta, Koitilan hirsikoulua vastapäätä. –Elämäntyöni olen tehnyt kaukolämmön puitteissa, koulutukseltani olen energia- ja prosessitekniikan diplomi-insinööri. Aluksi oli Tampereen Teknillisen Korkeakoulun tutkijana, sitten työskentelin Kuusamossa, Posiolla, Oulussa ja Kankaanpäässä. Viimeiset neljä vuotta olen toiminut Vesline-kustantamossani. Meillä on reilut 20 kirjailijaa. Olen kirjoittanut lehtijuttuja kymmenien vuosien ajan. Ensimmäisen kirjan julkaisin vuonna 2004. Olen aiemmin kirjoittanut Kostonjokisarjaan kolme kirjaa ja Salakaato-kirjan. Kuusamon Koskisota on viides kirjani. Kuusamon Kitkajärven vesi haluttiin voimayhtiöiden toimesta kääntää virtaamaan Iijoen vesistöön 1950-luvulla. Käytiin koskisota, josta jääneitä asiakirjoja tutkin kirjaani varten useita mapillisia, Veli Käsmä kertoo.

LA RESUMETO ESPERANTE

Taivalkoskianoj publikigis almenau sep librojn c´i-autune.En multaj pri ili rakontas iel pri la rivero Ii kaj homoj ksj okazaj´oj borde ´c´e la rivero.

Aini Vääräniemi 19.12.2015

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

25 − = 16