Arkistot kuukauden mukaan: marraskuu 2015

SAIJA NELJÄNNESVUOSISADAN IKÄÄN

SAIJA NELJÄNNESVUOSISADAN IKÄÄN

Helena ja Asko Karppinen ostivat ns. Saijan aution vuonna 1990. Paikalla oli asunut 1800-luvulla Saijan Mulluksi kutsuttu mies. 1930-luvulla Kalle Päätalo ja Tyyne Simonen katselivat Saijan aution kaunista rantamaisemaa ja haaveilivat kahvilan perustamisesta paikalle.
-Saijan rakentaminen oli Kallen syy tai ansio. Olimme seuranneet Kallioniemen törmälle vuodesta toiseen saapuvaa matkailijavirtaa. Totesimme, että Jokijärvellä oli vähän matkailupalveluita suureen matkailijamäärään nähden. Päätimme toteuttaa Kallen ja Tyynen haaveen ja kerroimme asiasta Kalle Päätalolle. Hän sanoi, että varmaankin kesäisin pärjäätte mutta miten ne pitkät talvet, kun väkeä ei liiku. Päätimme kuitenkin yrittää ja nykyisin talvi on meille tuloksentekoaikaa, Helena Karppinen kertoo. – Saijassa on 150 rekikoiraa. Koirasafarien aikana matkailija näkee, kuinka luonto, matkailu ja metsätalous voivat elää yhdessä. Hakkuut eivät haittaa luontomatkailua, Asko Karppinen sanoo.
SAIJA25VVÄKI
Saijan väki Asko ja Helena Karppinen, Timo ja Niina Karppinen, taustalla Asko Laxin maalaus Kalle Päätalosta.

-Saijan päärakennuksen vanha osa valmistui vuonna 1992. Melko pian kävi selväksi, ettei yritys pärjää kotimaisilla matkailijavirroilla ja alettiin panostaa markkinointiin ulkomaille. Nykyisin suurin osa matkailijoista saapuu Saksasta, myös Sveitsiin ja Hollantiin on myyty hyvin matkapakettejamme, Helena Karppinen kertoo. -Talvella on ollut niin täyttä, että pirtin tilat ovat tahtoneet käydä pieniksi. Runsas vuosi sitten päätimme toteuttaa päärakennuksen laajennuksen. Seppo Räisänen Kairan Rakennuksesta teki laajennussuunnitelmat ja huippuhyvät piirustukset. Tänään juhlimmekin 25-vuotissynttärien lisäksi Saijan uutta salia, Helena ja Asko Karppinen sekä yrityksen nuorempi pariskunta, Niina ja Timo Karppinen iloitsevat. – Laajennuksen johdosta voimme järjestää tapahtumia ja kokouksia myös talvisesongin aikana, Helena Karppinen esittelee uutta salia.

SAIJA25VHANKE
Saijan salissa tarjotaan alusta loppuun saakka omassa keittiössä valmistettua lähiruokaa. Yritys on mukana lähi- ja villiruokahankkeessa. Koillis-Suomen kehittämisyhtiön johtaja Pekka Kauppila, villiruoka-asiantuntija, Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hankkeen projektipäällikkö Elisa Kangasharju sekä hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Leena Mustonen Naturpolis-kehittämisyhtiöstä kertoivat kolmivuotisen hankkeen pääkohdista. –Koillismaan luonnossa on paljon villiruokaa, jonka hyödyntämistä pyritään lisäämään. Ruokamatkailu on suosittua. Hankkeen tavoitteena on työpaikkojen syntyminen villiruoan ympärille, Leena Mustonen sanoo. Hankkeessa on mukana 44 yritystä, joista seitsemän on Taivalkoskelta.

SAIJA25VMEHTÄSONNIYHTEISTYÖ
Saijan isäntä Asko Karppinen, Taivalkosken kunnan eläinlääkäri Sauli Holmström, mehtäsonnintuottajat Mikko ja Sonja Tyni sekä Saijan emäntä Helena Karppinen iloitsevat lähiruokayhteistyöstä.
Saijan pirtissä ja uudessa salissa tarjottavan ruoan raaka-aineena on muun muassa mehtäsonninliha. Kostolaiset Mikko ja Sonja Tyni toimittavat 2-3-vuotiaan, 400-500-kiloisen mehtäsonnin eli ulkona kasvatetun sonnin Kemiin teurastamolle, josta liha tulee suoraan Saijaan. – Aloimme kasvattaa sonneja ulkona vuonna 1995. Lihan hinta oli romahtanut eikä lypsylehmän paikalla kannattanut kasvattaa lihakarjaa. Lisäksi vasikoilla oli huono menekki, niitä ei saanut tilalta eteenpäin. Siitä ulkokasvatus lähti käyntiin, Mikko Tyni kertoo. – Sonnit ovat pääsääntöisesti lauhkeita kasvaessaan ulkona. Jos joku sonni meinaa alkaa isännöidä, sanon sille että nyt tuli Kemiin lähtö.
Taivalkosken kunnan eläinlääkäri Sauli Holmström oli kehittämässä eläinten ulkokasvatussysteemiä Taivalkoskella. –Teimme Maatalouden tutkimuslaitoksen kanssa mehtäsonninkasvatustutkimuksen 2000-luvun alussa. Taivalkoskella oli enimmillään 25 karjassa ulkokasvatusta. Nyt lihan hinta on niin alhaalla, että sonninkasvatus on kannattamatonta. Ongelma on siinä, että lainsäädäntöä ei ole tehty pienimuotoiselle elintarviketuotannolle vaan se tähtää keskitettyyn tuotantoon, Sauli Holmström harmittelee. – Saijan ja Tynien yhteistyö on hyvä esimerkki siitä miten lihantuottajat voivat saada työnsä kannattavaksi.
saija25vPEKMÄNT
Pohjois-Pohjanmaan Liitosta Pekka Mäntynen kiitteli Saijan toimintaa. – Täällä matkat on osattu paketoida taitavasti ja yrityksen kotisivut ovat kansainväliset. Juuri tällaisia suunnannäyttäjiä maakunta tarvitsee, Pekka Mäntynen sanoo.
SAIJA25VYRITT
Taivalkosken Yrittäjien sihteeri Pirjo Jylkäs ja puheenjohtaja Pekka Vääräniemi toivat Helena ja Asko Karppiselle 25-vuotisonnitteluina uunituoreen taivalkoskelaisen kirjan Paluu Iijoen törmälle, Kuvia ja mielikuvia Kalle Päätalon sanavirrasta. Kirjan on julkaissut toimittaja-valokuvaaja Pekka Väisänen ja yrityksensä Pohjoinen Fantasia.

LA RESUMETO ESPERANTE
La feriocentro Saija en Jokijärvi Taivalkoski 25-jarig´is. La c´efagado en la centro estas sledhundoj kiuj vivas en Saija g´ardeno 150-nombre.La vizitantoj en Saija estas internaciaj, ec´ pli ol 98% venas el eksterlandoj. La germanoj, svisoj kaj nederlandanoj plejmultnombre trovis sian vojon al Saija.
Samtempe kun 25-jarig´festo estis ankau festigita la novan luman salonon de Saija feriocentro. Nun estas sufice granda loko por kunvenoj kun ec centoj partoprenantoj.

Aini Vääräniemi 28.11.2015