Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2015

KULTTUURIA, VALOA JA VAUHTIA

KULTTUURIA, VALOA JA VAUHTIA

Taivalkosken superviikonloppu houkutti paikkakuntalaisia ja matkailijoita kulttuurin ja urheilun pariin. Vilkas tapahtumaviikonloppu alkoi perjantain tuhansilla tarinoilla Taivalkosken teatterilla.
koskipäivälasku
Lauantaina koskimelojat kisasivat pujottelun suomenmestaruudestaTaivalkosken melontakeskuksen radalla.
Sänkilohilahti1 sänkilohilahti2
sänkimönkijä1 sänkimopo1
sänkilohilahti3
Samaan aikaan Taivalkosken kelkkailijat järjestivät sänkikiihdytyskisan Metsäkylän Lohilahdessa. Kilpailuvälineinä oli moottorikelkkoja, mönkijöitä ja mopoja.
koskikontiolahti
Viikonloppu oli syksyn vilkkain myös Kallioniemessä ja Päätalo-keskuksessa. Kontiolahden lukion kakkosluokkalaiset opettajineen olivat perinteisellä vierailullaan Kallioniemessä. Lapin leirikoulun päätteeksi matkalaiset lauloivat Eino Leinon runon Lapin kesä.
koskiyölasku
Lauantai-ilta huipentui melontakeskuksen alueella järjestettyyn Koski palaa –tapahtumaan. Ohjelmassa oli musiikkia, tulitaidetta ja ilotulitus sekä koskimelontanäytös Petri Voutilaisen johdolla. Kymmenet jätkänkynttilät valaisivat tienoon koskimelontareitin varrella.
koskijurmulaiset
Koski palaa –tapahtuman toimijana on muun muassa Jurmunseudun maa- ja kotitalousseura ry. Yhdistys kerää varoja toimintaansa järjestämällä tapahtuman puffetin. Lisäksi yhdistys saa provision myymistään tapahtumalipuista. – Koski palaa on aina mahtava ja odotettu tilaisuus. Vaikka olemmekin täällä töissä, tapahtuma on antoisa. Täällä on mukava ja iloinen tunnelma, jurmunkyläläiset kiittelevät yhteen ääneen.

LA RESUMO ESPERANTE
C¨iuautune oni vidas dekojn de lignaj lumoj, `lumojn de arbarlaboristoj` riverborde de Iijoki en Taivalkoski torento. Estas festo de autuno kiam oni adiauas someron kaj bonvenigas autunon, mallumecon kaj alproksimig´otan vintron. Kiel programo oni trovis muzikajn kaj artajn programerojn en Torentcentro kaj milojn da rakontoj kiujn oni c´i-jare audis en la teatro de Taivalkoski. C´e la rivero oni vidis dumtage finnchampionkonkurson de kajakoj kaj dumvespere la samaj kajakoj faris spektaklon. En Metsäkylä konkursis la motorsledoj, motorbicikloj kaj malgrandaj traktoroj surkampe de Lohilahti-bieno, en la hejmkampo de la patrino de Herkko Päätalo. Ankau en Kallioniemi vizitis centoj da autunamantoj el diversloke de Sudfinnlando.

Aini Vääräniemi 13.9.2015

ELÄMÄÄ MUSEOSSA

ELÄMÄÄ MUSEOSSA

Taivalkosken kotiseutumuseon kesäkausi päätettiin tapahtumaan, jossa esiteltiin entisajan työtapoja aidossa ympäristössä. Koko Taivalkosken alakouluikäiset opettajineen vierailivat museolla. Tapahtuman järjesti kulttuurituottaja Merja Vihinen.
museomerja
– Museopäivä on hyvä päätös työpestilleni Taivalkoskella, Merja Vihinen sanoo. Hän opasti koululaisryhmiä paikalle tuotujen kanojen ja lampaiden hoitoon liittyvistä asioista. – Isäni lähetti minulle Pellervo-seuran julkaiseman, Ensio Toivosen kirjan `Opin pienkarjanhoitajaksi´, siitä löytyi hyviä ohjeita. Tällaiset työtehtävät ovat mukavia, kun itsekin oppii uusia asioita, Merja Vihinen hymyilee.
museolampaat museokanat

museokalevi
Metsätöitä ja omatekoisia työkaluja oli esittelemässä Kalevi Remes. –Kirvesvarsi pitää tehdä vanhahkosta koivusta, joka on kasvanut suolla. Puun sisällä ei saa olla oksia. Varren selkäosaan tulee koivun pintapuu, joka on lujin osa puusta, Kalevi Remes kertoo. –Itsekullakin tekijällä tulee omanlaisensa kirvesvarsi. Itse teen varteen kulman, jonka ansiosta kirves pysyy kädessä. Kun varsi on vuoltu, se hiotaan santapaperilla ja lopuksi puupalalla, joka on peräisin samasta puusta kuin kirvesvarsi, Kalevi Remes näyttää. -Tässä on välineet, joilla ennen on pärjätty, kirves ja pokasaha. Näillä pärjäisin vieläkin erämaassa. Tulentekoon voi käyttää pokasahassa olevaa jätkän poraa, herkästi syttyvää kuloheinää ja kuivaa lahopuuta. Tulen saa aikaan myös tuppivyöllä, repun hihnalla tai maasta otetun sitkaan juuren avulla. Riistaa voi pyytää ansalla tai loukulla. Kivikauden ihminen on saanut hirven nurin säikäyttämällä, Kalevi Remes tarinoi.
museosalme museomartta
Kotiseutumuseon pirtissä Salme Koskelo ja Martta Savelius esittelivät miten lampaasta saadaan lankaa. Koskelo kertoi miten lampaat keritään keritsimillä ja villat kartataan hahtuviksi eli karttajaisiksi. -Karttajaiset kierretään langaksi rukin avulla. Yksisäikeinen lanka ei pysy kierteellä vaan lankoja täytyy olla kaksi tai kolme rinnan ennen kuin saadaan kudontavalmista lankaa. Sen tähden lanka kehrätään moneen kertaan, Salme Koskelo kertoo. –Jos halutaan värillistä lankaa, luonnosta kerätyistä kasveista keitetään liemi, jossa langat liotellaan. Kiinnitysaineen avulla värit tarttuvat lankoihin, Koskelo esittelee valmiita lankoja.

SUOMENHEVOSEN PÄIVÄÄ JUHLISTETTIIN TYÖNÄYTÖKSELLÄ
Pudasjärvellä Hirvaskosken vanhalla tilalla oli ennen vanhaan meijeri ja hevoskievari. Tilan nykyiset asukkaat Leena ja John Ylitalo olivat museopäivässä Vinski-hevosensa kanssa.
museojohntakoo
John Ylitalo on ammatiltaan kengitysseppä. Hän takoi päivän aikana Vinskille useita kenkiä. – Hevosen kaviot hiotaan ja leikataan ennen kengittämistä. Nykyään käytetään tehdastekoisia kenkiä, mutta ennen vanhaan kyläseppä on takonut hevosille kengät.
museokenkävinskille2
Kun rautakappale on taottu kengän muotoiseksi, kenkää sovitetaan hevosen jalkaan useita kertoja ennen viimeistelyä. Lopuksi kenkään taotaan kaviolle kouru, johon tehdään reiät nauloja varten, John Ylitalo näyttää.
museoleenakertoo
Kenkien valmistumista odotellessa Leena Ylitalo hoitaa Vinskiä. – Vinski on 17-vuotias Suomenhevonen, joka on ollut ravihevosena virallisella nimellään Lento-Nopsa. Nykyisin Vinski on ratsastuskouluratsuna ja talvisin järjestämme kotitilallamme Hirvaskosken talossa rekiajeluita. Hevosilla on ollut suuri merkitys Suomen historiassa. Hevosia on käytetty maa- ja metsätöissä. Sodassa oli lähes 150000 hevosta, joista yli 22000 kaatui. Hevosilla kuljetettiin tarvikkeita, muun muassa ruokaa ja lääkkeitä rintamalle sekä haavoittuneita ja kaatuneita pois rintamalta, Leena Ylitalo kertoo Suomenhevosen historiasta.
museoaita
Museon uuden aidan takana tapahtumia seurasi Aini Vääräniemi

LA RESUMETO ESPERANTE
En la hejmregiona muzeo de Taivalkoski estis arang´ita La Vivanta Tago. C´iuj 0-6-klasanoj de Taivalkoski lernejoj partoprenis la tagon kaj eklernis pri labormanieroj de niaj prapatroj. Oni vidis kiel prizorgi pri s´afoj kaj kokinoj, kiel prepari vestaj´ojn pri s´afhararo,kiel fari hakilon, segilon kaj betulkvaston. Kaj la plej multe interesig´is la publiko pri la Finnc´evalo Vinski, kiu dum la tago multnombre da novaj s´uoj gajnis. John Ylitalo el la bieno Hirvaskoski ilin al Vinski faris. Samtempe Leena Ylitalo rakontis pri Vinski kaj g´enerale pri la historio de Finnc´evaloj.

10.9.2015

ELOMARKKINAT TAIVALKOSKELLA

ELOMARKKINAT TAIVALKOSKELLA

Taivalkosken Yrittäjien järjestämät elomarkkinat houkuttivat Atiman torille paikkakuntalaisten lisäksi torikauppiaita eri puolilta Suomea. Myös yleisöä oli tullut paikalle yli kuntarajojen.
elomyleisö elomsaksa
Kunnanjohtaja Jukka Mikkosen juhlapuhetta kuunneltiin tarkasti. Lukion saksan ryhmä möi leivonnaisia ja käsitöitä kartuttaakseen retkikassaa Saksan Baiersbronniin tehtävää matkaa varten. Baiersbronn on Taivalkosken ystävyyskaupunki.
elom.merjaullajukkapekka
Markkinoiden juontajana toimi kulttuurituottaja Merja Vihinen. Ulla Majava, Jukka Mikkonen ja Taivalkosken Yrittäjien puheenjohtaja Pekka Vääräniemi kuuntelevat Vihisen puhetta Vuoden Taivalkoskelaiselle.
elommikkpuhe
Juhlapuheessaan kunnanjohtaja Jukka Mikkonen painotti työyhteisöjen hyvinvoinnin, kuntaimagon ja kunnan valtakunnallisen näkyvyyden tärkeyttä. -Telatek, DNA ja saha ovat kunnan suuria työllistäjiä, lisäksi kunnassa on muita kokoluokaltaan pienempiä menestyviä yrityksiä, joilla on paljon mahdollisuuksia kehittää toimintaansa edelleen, Jukka Mikkonen sanoo.
-Taivalkoski saa näkyvyyttä kulttuuri- ja urheilutapahtumistaan. Päätaloviikko on lähtenyt uuteen nousuun. Päätalo-brändi pysyy ja kehittyy. Tämänvuotinen supermaaliskuu toi kunnalle tunnustusta ja näkyvyyttä muun muassa nuorten SM-hiihtojen, veteraanimäkihyppääjien MM-kisojen ja metsätaidon SM-kisojen onnistuneista järjestelyistä. Tulevan kevään aikuisten SM-hiihtojen järjestäminen tulee olemaan tähänastisista tapahtumista vaativin. Tapahtumat vaativat satsauksia kunnalta.
Infrastruktuuria kehitetään muun muassa Taivalvaaralla vuosi vuodelta. Jatkuvalla kehittämisellä kuntamme saa näkyvyyttä paikkana, jonne kannattaa tulla. Joitain asioita on saatu jo maaliin. Laajakaistapalvelumme on Suomen huippua, sitä voimme tarjota yrityksille.
Väen väheneminen on ollut ongelma Taivalkoskella. Parin viime vuoden aikana väheneminen on pysähtynyt. Kunnassa on nyt noin 4200 asukasta. Hyvistä asioista tunnettu kunta houkuttelee matkailijoita, asukkaita ja yrittäjiä, kunnanjohtaja Jukka Mikkonen tiivistää katsauksensa kunnan vahvuuksista ja tulevaisuuden näkymistä.

KUNNANJOHTAJASTA VUODEN TAIVALKOSKELAINEN
elomjukmikk
Taivalkosken elomarkkinat huipentuivat perjantaina vuoden taivalkoskelaisen valinnan julkistamiseen. Valinta tehtiin yleisöäänestyksen perusteella. Äänestäjät osoittivat tukensa kunnanjohtaja Jukka Mikkoselle valitsemalla hänet vuoden taivalkoskelaiseksi. Kunnanjohtajan pestin jatkuminen oli viime ja kuluvana vuonna syynättävänä kunnan päättäjätasolla. Syynin tulos ei johtanut toimenpiteisiin. ­Kiitospuheessaan Jukka Mikkonen totesi valinnan antavan voimia jatkaa kunnanjohtajan tehtävässä edelleenkin. – Nokka tuuleen ja eteenpäin, kunnanjohtaja Jukka Mikkonen sanoo hymyillen. Palkinnoksi Mikkonen sai taivalkoskelaisen taiteilijan, Jussi Valtakarin veistämän puuveistoksen.

LA RESUMETO ESPERANTE
Jam tradicia evento en Taivalkoski, La autuna foiro, okazis lastsemajnfine. Cirkau kvindek vendistoj de diversloke ronde Finnlando atingis la foiron kaj vendis siajn produktojn. La pinta momento de la evento estis kiam oni anoncis la rezulton de la voc´donado pri la Taivalkoskiano de la Jaro. La voc´donadon venkis la estro de Taivalkoski municipo, Jukka Mikkonen. Kiel la premio Mikkonen ricevis la lignan statuon farita de taivalkoskia artisto Jussi Valtakari. La asocio Entreprenistoj de Taivalkoski arang´is la autunan foiron.

Aini Vääräniemi 2.9.2015