Arkistot kuukauden mukaan: elokuu 2015

ESPERANTOKONGRESSI 2015, osa II – SEINEN RANNOILLA

ESPERANTOKONGRESSI 2015, osa II – SEINEN RANNOILLA

Esperantokongressien ohessa tutustutaan isäntämaan kieleen, kulttuuriin ja nähtävyyksiin. Pariisissa vietetyn päivän aikana nähtiin osa tärkeimmistä nähtävyyksistä.
sorbonne notredame
Latinalaisessa korttelissa Sorbonnen yliopisto ja Seinen vastarannalla Notre Damen kirkko.
seineberges seineä1
seinesiltasolferino seinelukot2
Seinen sillat notkuvat rakastavaisten laittamien lukkojen painosta.
jouretnuit parisorleans
seineinvalidfinland seinekultaa
louvreovi louvrekoko
Louvren sisäpihalle oli rakennettu lasipyramidi, joka ei mehtäkyläläisten mielestä sopinut ollenkaan ympäristöön.
pariskomeatraken eiffelalta
Eiffelin kupeeseen oli pystytetty kojukylä ja huvittelupuisto,jonka meteli häiritsi Eiffelistä nauttimista. Valokylteissä varoiteltiin ostamasta mitään kojujen ulkopuolella kauppaa tekeviltä. Se tuntui mehtäkyläläisistä ikävältä.
champselyskyltti riemukaari
Kävely Latinalaisesta korttelista Eiffelille ja Champs Elyseen päähän oli mehtäkyläläisten mielestä todella antoisa 11 tuntia. Pariisin asema Gare du Nordilla olisi haluttanut istahtaa odottamaan junaa, vaan eipä asemalla ollut yhtään penkkiä. Aivan sääliksi kävi junaa odottavat vanhukset.
roubaixrue
Junamatka takaisin kotikulmille Lilleen kesti runsaan tunnin.

LA RESUMETO ESPERANTE

Dumkongrese ni vizitis Parizon. Vidu la bildojn.

Aini Vääräniemi 30.8.2015

ESPERANTO-KONGRESSI 2015 – KIELI YHDISTÄÄ KANSAT, osa I

ESPERANTO-KONGRESSI 2015 – KIELI YHDISTÄÄ KANSAT, osa I

Esperanton Maailmanliitto UEA:n vuosittainen päätapahtuma Maailmanlaajuinen Kongressi UK kokosi Ranskan Lilleen esperanton kielestä kiinnostuneita 81 maasta. Ensimmäinen UK pidettiin Lillen lähiseudulla, Boulogne-sur-Mer`in kaupungissa vuonna 1905. Sotavuosina kongresseja jäi pitämättä. Tämänvuotista kongressia vietettiin 100-vuotisjuhlakongressin merkeissä.
espLille2015 232
Osa Suomen esperantisteista matkasi Lilleen kemiöläisen Launokorven ´loistolla´.
ESPLILLE2015 034
Tapahtuman avajaisissa estradilla olivat UEA:n johtohenkilöt. Liiton pääjohtajana toimii taivalkoskelainen Osmo Buller. Näyttämölle pääsivät juhlan ajaksi myös 81 osanottajamaan edustajat esittämään maansa tervehdyksen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA


Ludoviko Zamenhofin kehittämä keinotekoinen kieli pohjautuu latinaan. Kieli sisältää eurooppalaisista kielistä tuttuja kansainvälisiä sanoja. Perussanoihin liitettävillä etu- ja jälkiliitteillä yhdestä sanasta voidaan muodostaa kymmeniä sanoja. Kielen kielioppi on yksinkertainen ja johdonmukainen. Kielestä innostunut voi oppia puhumaan kieltä hyvin jo muutamien kuukausien opiskelun aikana, jos kieleen syttyy todellinen palo. Näin on käynyt monelle kielistä kiinnostuneelle.
ESPLILLE2015 037
Lillen kongressissa nähtiin viimeistä kertaa Zamenhofin sisarenpoika Ludoviko Zaleski-Zamenhof. Hän on ainut Zamenhofin perheestä, joka selvisi keskitysleiriltä toisen maailmansodan aikana. Saksalainen esperantisti pelasti pojan ennen perheen joutumista kaasukammioon. Ludoviko Zamenhof itse oli kuollut jo ennen sotaa.
Ludoviko Zaleski-Zamenhof on osallistunut kongresseihin lähes vuosittain. Nyt hän luovutti Zamenhofin perheen edustustehtävän tyttärelleen.

Kongressin ensimmäisenä iltana eri maiden toimijat esittelivät toimintaansa järjestömessuilla.
ESPLILLE2015 008 ESPLILLE2015 027
Suomen toimintaa esittelivät Suomen Esperantoliiton pöydässä Robert Bogenschneider ja Tiina Oittinen sekä Tuomo Grundström, Katri ja Tiina Kosunen ja Paula Niinikorpi.
ESPLILLE2015 028
Itä-Timor on uusi esperantovaltio. Tällä hetkellä maassa on vain muutamia esperantisteja.
ESPLILLE2015 012
Korean edustajat. Kahden vuoden kuluttua kongressi pidetään Etelä-Koreassa.
ESPLILLE2015 031
Ukrainan esperantistit esittelemässä toimintaansa.
ESPLILLE2015 055
Ensi vuoden kongressi pidetään Slovakian Nitrassa.

LA RESUMO ESPERANTE, parto unu

La 100-a UK okazis en Lillo en Francio dum la lasta semajno de julio kaj dauris g´is la 1-a de augusto. Ludoviko Zamenhof-Zaleski faris sian salutparolon dum la solena malfermo de la kongreso. Ankau c´iuj landoj salutis la kongreson. La finnan saluton diris Aini V. dirinte: ”Mi salutas vin, altestimataj familianoj de Zamenhof kaj aliajn kongresanojn nome de Finnlando”. Estis petita ke oni salutu unufraze.
Dum la unua vespero la landaj movadoj rakontis pri sia agado.

Aini Vääräniemi 10.8.2015