Arkistot kuukauden mukaan: heinäkuu 2015

LILLE KUTSUU JUHLIMAAN RAUHAN JA YSTÄVYYDEN KIELTÄ

LILLE KUTSUU JUHLIMAAN RAUHAN JA YSTÄVYYDEN KIELTÄ

Maailman hyväosaiset esperantistit kokoontuvat sadannen kerran vuosittaiseen liikkeen päätapahtumaan Ranskan Lilleen kuluvan kuun viimeisen viikon ajaksi. Ensimmäinen kongressi pidettiin Boulogne-Sur-Mer´issä vuonna 1905. Johtuen sodista kongressia ei ole voitu pitää joka vuosi. Viitisenkymmentä suomalaista matkaa kongressiin lentäen tai esperantobussilla. Suomen tervehdyksen juhlakongressissa esittää taivalkoskelainen esperantisti.

Suomen Esperantoliitto ry pitää vuosittain syys- ja talvipäivät eri puolilla Suomea. Viimeisimmät ovat olleet syyspäivät Iisalmessa ja talvipäivät Tampereella.

jyrkänruukki jyrkänjärvi
Syyspäivillä tutustuttiin muiden muassa Jyrkän ruukkialueeseen.
iisalmiveteraanikiv i esp2014 002
Kaupunkikierroksella tutustuttiin Iisalmen sotahistoriallisiin kohteisiin.
lotatsotilaat lottamateriaalirukaj
Syyspäivät pidettiin Rukajärvikeskuksessa, jossa esitellään Rukajärven historiaa ja mm. Lotta Svärd -järjestön toimintaa.
tomasartomustajokitre
Suomen Esperantoliiton puheenjohtaja Tuomo Grundström ja professori Arto Mustajoki Helsingin yliopistosta. Mustajoki luennoi maailmankieliin liittyvästä aiheesta. Luento Lingua francat yleisenä ilmiönä kuultiin Tampereen Nikolainsalissa.
Kalle Tampere
Talvipäivillä vierailtiin Aleksandra Siltasen puistossa Tampellan alueella, jossa Kallen Taivalkoskella sijaitsevasta muistomerkistä leikatut hahmot muodostavat Kallen Tampereen muistomerkin nimeltä Maaltamuutto. Muistomerkit muodostavat kulttuurisillan Taivalkosken ja Tampereen välille.

Suomen Esperantoliiton vuoden 2002 syyspäivät pidettiin Taivalkoskella. Lähivuosina on taas Taivalkosken vuoro järjestää tapahtuma. Taivalkosken esperantistit kuuluvat Oulun Esperanto-seuraan. Taivalkosken erikoisuus esperantomaailmalle on lapsille järjestettävä esperantonkielinen sadunkirjoituskilpailu, jota on järjestetty samaan aikaan kuin Päätalo-instituutin suomenkielistäkin kilpailua. Tällä hetkellä arkistossa on 120 esperantonkielistä satua. Niitä ovat kirjoittaneet kahdeksantoista maan lapset. Satuja on esillä Metsäkylässä Arbaro de Zamenhofin metsässä, joka on esperantosatumetsä.

Puolalainen Ludoviko Lazar Zamenhof kehitti esperanton kielen rauhan ja ystävyyden kieleksi. Esperanton kielioppi julkaistiin vuonna 1887. Suomen Esperantoliitto EAF perustettiin vuonna 1907. Esperanton Maailmanliitto UEA:n johtaja on taivalkoskelainen Osmo Buller. Lillessä ja lähikaupungeissa kohta tavataan!

ONI JUBILEAS LA LINGVON DE PACO KAJ AMIKECO

Lastan semajnon de julio okazos la 100-a Universala Kongreso de Esperanto en Francio, en la urbo Lille. Oni atendas ec 3000 partoprenontojn al la jubilea kongreso. El Finnlando partoprenos circau 50 esperantistoj. En Taivalkoski oni hobiis esperanton de la 1930-dekaj kiam la amiko de verkisto Kalle Päätalo, Kalle Loukusa memstare la lingvon studis. Nuntempe estas la esperantaj lernolibroj de Kalle Loukusa en la arkivo de profesoro, verkisto Kalle Päätalo. En la jubilea kongreso taivalkoskia esperantistino Aini V. salutas la kongreson nome de Finnlando. G´is Lille kaj la najbaraj urboj!

legu pli: lernu.net, edukado.net, uea.org, oulunesperantoseura.blogspot.com

Aini Vääräniemi 16.7.2015

MONIPUOLINEN PÄÄTALOVIIKKO MUISTOISSA

MONIPUOLINEN PÄÄTALOVIIKKO MUISTOISSA

Päätaloviikon pääkoordinaattori, kulttuurituottaja Merja Vihinen avasi viikon Päätalo-keskuksessa maanantaina. Samalla avattiin Kalle Päätalon elämästä kertova näyttely, jonka teema on seuraavan vuoden ajan Jälleenrakennusajan mestari Kalle Päätalo.
jussivaltakaritammettuvirta
Taidenäyttelykin avattiin samassa tilaisuudessa. Jussi Valtakari ja Taivalkoskella taideleirillä olleet taiteilijat esittelivät teoksiaan tilaisuudessa. Kuvassa Jussi Valtakari esittelee keväällistä taidenäyttelyä Tammettu virta, joka oli Valtakarin ja niin ikään taivalkoskelaisen taiteilijan Rauno Salmisen yhteisnäyttely.
vesavaismaa
Päätaloviikon avajaisten musiikista vastasi oululainen Päätalo-fani Vesa Vaismaa.

kn aitta 6.5.15 kn aitta 30.6.15päreet

aittatellingit aittatoinenpuolivene
Kallioniemen maanantaihin kuului saunan pärekaton uusimista ja Herkon veneen tervausta. Tervaus jatkui tiistaina, jolloin uudessa pirtissä oli karpalotaahkurin maistajaiset.
taahkuri
Taahkurimestareina olivat jokijärveläiset Kaisa Karjalainen ja Salme Koskelo. Ruijan kalastaja, Kallioniemen lähimmässä naapurissa asunut Lahti-Vappu tarjosi Kallelle samanlaista taahkuria 90 vuotta sitten.

seuratkall2015vieraita seuraväkeäosmoesa
Keskiviikkona Kallioniemessä vietettiin perinteisiä seuroja. Kirkkoherra Tuomo Törmänen sanoi tervehdyspuheessaan ihailevansa seurakulttuuria. Pastori Osmo Leppänen ja Tuomo Turpeinen toimivat perinteisten seurojen puhujina.
tuomoturpkniemi
Tuomo Turpeinen kertoi muistoja vaaristaan, Kustaa Turpeisesta eli Lesken Kustusta, joka oli salvamassa meijerikamaria Kallioniemeen.

vikkenilo
Perjantaina Kallioniemessä nähtiin Vikke Nilo, Herkko ja Satusetä. Kaikkia hahmoja esitti kuusamolainen Ismo Määttä.
Viljaym.
Päätaloviikon tähti, Vilja Päätalo ja Ismo Määttä katsovat kuvausta Satusetän lorsauksesta paikkaasa hakevasta uunista ja mörköytyneijen vaimonpuoliin asettamisesta. Vilja piti puheen Päätaloviikon pääjuhlassa lauantaina. Muita lukijapuheenvuoroja esittivät Arto Hägg ja Karoliina Timonen.
Viljajaemmi
Serkukset Vilja ja Emmi ovat käyneet Kallioniemessä lapsesta saakka.

Viikon retkiohjelmassa oli matka Inkeen koululle, jota Kalle Päätalo oli mestaroimassa ollessaan Taivalkosken kunnan rakennusmestarina vuosina 1951-52. Veijo InkeelläInkeen koululla silloin muurarina ollut Veijo Jussila oli matkan oppaana. Paluumatkalla nähtiin Koitilan ja Asutusalueen koulut. Samaan aikaan järjestettiin matka Soiperoiselle, jossa kansanedustaja-kirjailija Niilo Keränen kertoi nuotiokahvien ääressä kirjastaan Soiperoisten maa.
Perinteeksi tullut kenttäratakierros oli ohjelmassa torstaina. Tuomo Horsma opasti seitsemäntuntisen kierroksen. Uutena kohteena kierroksella oli Peuralampi ja kenttäratareitit Isokummussa ja Metsäkylässä.
kenttäratalaavulla
Kenttäratakierroksella nautittiin nokipannukahvit ja nuotiomakkarat Ölkyn Erän kotalaavulla Kentässä. Kuvassa retkeläisiä vaihtamassa ajatuksia. – Kenttä oli alkujaan VR:n majoitus- ja huoltotila rakennettaessa rautatietä Kontiomäeltä Taivalkoskelle 1950-luvun lopulla. Rata tehtiin osittain entisen kenttäradan ratapenkan päälle. Radan valmistuttua VR möi tilat Metsähallitukselle savottakämpäksi. Viimeiset metsurit asuivat kämpässä vielä 1980-luvulla. Savottakämppien käytyä tarpeettomiksi Metsähallitus möi Kentän metsästysseuralle, joka rakensi alueelle kotalaavun, jota kylän muut yhdistykset saavat käyttää mm. sotahistorian esittelykierroksilla.

pärekyösti pärekyöstiharjalla
Viikon perinnetyönäytös, Kallioniemen saunan ja aitan pärekattojen uusiminen veti väkeä paikalle tasaiseen tahtiin.
kyöstiminnakatolla
Viimeiset naulat aitan kattoon lyötiin juhlaviikon jälkeisenä maanantaina. Kattomestari Kyösti Hyvärinen ja talkoolainen Minna Sonninen viimeistelivät katon.
pärejalo
Riihimäkeläinen Jalo Koskela oli koko juhlaviikon ajan talkoissa. Myös moni Päätalo-fani kävi lyömässä oman päreensä kattoihin.
jalokyöstisauna
Kattourakan päätteeksi Jalo Koskela ja Kyösti Hyvärinen lämmittivät savusaunan, jonka on salvanut Hiltu-Kalle vuonna 1960.

Päätaloviikon perjantaina helsinkiläinen Mariia Kukkakorpi valittiin vuoden Möllärimestariksi teoksellaan Henkäyksiä.
Viikon päätöstilaisuus pidettiin sunnuntaina Kallioniemessä. Esiintyjinä olivat Asko Räisänen ja Taivalkosken Nuorisoseuran Kottaraiset ohjaajansa Eija Kurkisen johdolla.

LA RESUMETO ESPERANTE
Dum la Päätalosemajno okazis kulturaj programeroj multflanke diversloke en Taivalkoski-regiono.La c´efaj aferoj estis la prelego de Vilja Päätalo, nepino de verkisto Kalle Päätalo. Kaj renovigo de lignaj tegmentoj de fumsauno kaj alia konstruaj´o en Kallioniemi, la infaneca hejmo de Kalle Päätalo.

Aini Vääräniemi 9.7.2015