Arkistot kuukauden mukaan: toukokuu 2015

PIISPANTARKASTUS TAIVALKOSKELLA – SEURAKUNTA VOI HYVIN

PIISPANTARKASTUS TAIVALKOSKELLA – SEURAKUNTA VOI HYVIN

piisp.siunaa
Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi avustajineen sekä piispatar Hannele Salmi viettivät Taivalkoskella kolme päivää tarkastaen seurakunnan kymmenen viime vuoden toiminnan. Piispantarkastuksen messussa ja hartaushetkissä käytiin läpi Raamatun tekstejä helluntain ajasta. Sunnuntain messussa piispa ja Taivalkosken seurakunnasta pastori Kaarina Rauhala, kirkkoherra Tuomo Törmänen, diakonissa Heidi Keränen ja pastori Osmo Leppänen jakoivat seurakuntalaisille pyhän ehtoollisen.
piisp.ehtooll
Sunnuntain messu alkoi ja päättyi ristinsaattoon, johon osallistui piispan ja Taivalkosken seurakunnan työntekijöiden lisäksi kirkon luottamushenkilöitä ja paikallisia nuoria.
piisp.ristisaatto
Ohjelmassa oli jo torstaina seurakunnan talouden tarkastus. Perjantaina piispa aloitti tarkastuksen Taivalkosken kirkosta, jossa kirkonkylän esikoululaiset ja alaluokkalaiset esittivät hyvin harjoittelemiaan lauluja ja leikkejä. – Lapset olivat täällä pappeina, oli ihanaa nähdä heidän esittävän kuinka Taivaan Isä rakastaa pieniä ja suuria. Täällä kirkon alttaritaulussa ovat eräät kädet, jotka omalla tavallaan kertovat, että Jumala muistaa kaikkia. Jeesuksen kädet siunaavat meitä kaikkia tänä aamuna. Alttaritaulun sanoma on pelkistetty. Se kertoo yöstä, maailman yöstä, pääsiäisen läheisyydestä, kevätpäivän tasausta seuraavasta täydenkuun ajasta. Koko luomakunta on läsnä kun Kristus rukoilee koko maailman puolesta tässä Väinö Tigerin maalaamassa alttaritaulussa. Jumala on ollut aina, hän on luonut kaiken. Mitään ei olisi ilman Jumalaa. Hän tulee olemaan ikuisesti, piispa Samuel Salmi puhui pienille ja isoille seurakuntalaisille.

Piispa seurueineen tutustui lukion toimintaan, opettajiin ja oppilaisiin. Myös OSAO:n tarjoilijaopiskelijoiden taidoista nautittiin Mea Parkkisen ja Jenna Rinnemaan sekä opettajansa Liisa Turvasen järjestämässä kahvitilaisuudessa. Lukion rehtori Maaret Ihme kertoi koulun näkemyksenä, että lukio säilyy Taivalkoskella. -Tulevana syksynä tulee 21 oppilasta lukioon, heidän lisäkseen tulee urheilijoita Taivalkosken hyvien urheilumahdollisuuksien houkuttelemina, Maaret Ihme iloitsee.

Koululaitoksen lisäksi piispan seurue tapasi Taivalkosken veteraanijärjestöjen edustajat seurakuntatalolla. Sota-aikana lottana toiminut Hillevi Kurtti, sotaorpo Esko Kylmäluoma, Sotaveteraanijärjestön ja Rintamaveteraanijärjestön puheenjohtajat Raimo Aro ja Tuomo Horsma sekä veteraaniasiamies Martti Määttä kertoivat vieraille tapahtumista ja eri tahojen toiminnasta.
piisp.hillevi
Hillevi Kurtti kertoo piispalle ja piispattarelle kokemuksistaan lottana. Kurtti toimi ilmavalvontalottana Tyrämäellä ja Perangassa.
– Kaatuneiden muistotaulu seurakuntatalon aulassa saa mielen hiljaiseksi. Tuo päivä 4.2.1940 on ollut hirveä päivä taivalkoskelaisille. Jokaisen nimen takana on ihminen ja paljon surua. Kirkko on tekemässä veteraanityötä. Miehet lähtivät puolustamaan isänmaata, jossa julistettiin evankelisluterilaista uskoa. Meidän täytyy viedä viestiä eteenpäin, että tätä maata on kannattanut puolustaa. Kun viimeinen veteraani sulkee silmänsä meidän tehtävämme on kertoa seuraaville sukupolville miten maata on puolustettu. Setäni kaatui Sallan rintamalla. Muonion pappila oli mummolani, rakennus oli saksalaisten käytössä sodan aikana. Näin sota on koskettanut itseänikin läheltä, piispa Samuel Salmi kertoo.

Myös yrityselämän lippulaiva Telatek ja kulttuurikohde Kallioniemi, kirjailija-professori Kalle Päätalon lapsuudenkoti esiteltiin piispan seurueelle. Vuonna 1960 valmistuneen siunauskappelin sekä 1870-luvulla perustetun hautausmaan historiaa kuultiin kirkkoherra Tuomo Törmäsen kertomana kappelin iltatilaisuudessa. Rauhanyhdistyksen toimintaan tutustuttiin Tyräjärven Rauhanyhdistys ry:n toimitalolla Tyrävaaralla. Sielläkin lasten laulukuoro ilahdutti vieraita. Tuomo Turpeinen esitteli yhdistyksen toimintaa, Oiva Keränen kertoi kirkonkylän yhdistyksen toiminnasta. Piispa iloitsi seurakunnan ja rauhanyhdistysten saumattomasta yhteistyöstä. Puheessaan hän kävi läpi helluntain tapahtumia. – Elämme nyt iltaa joka päättää 12 päivän jakson helatorstaista eteenpäin. Se oli ahdistavin päivä maailmassa, kun opetuslapset odottivat Jumalan lupausta Pyhän Hengen vuodattamisesta maailmaan. Saimme näkyvän muistutuksen tänäänkin siitä mitä on helluntain ihme ja Jumalan läsnäolo, kun tässä tilaisuudessa meiltä otettiin sähköt pois Lyyli-myrskyn voimin. Me tiedämme, että valo ja valkeus tulivat ja kielillä puhumisen lahja annettiin opetuslapsille niin että kaikki kansat saivat kuulla sanomaa Vapahtajasta. Sama Jeesus on tänään keskellämme. Jumala teitä kaikkia runsaasti siunatkoon elämässä, piispa Samuel Salmi päättää puheensa Tyrävaaralle kokoontuneelle suurelle joukolle lapsia, nuoria ja aikuisia.
piisp.tark.kirkossa
Sunnuntain messun jälkeen kirkossa esiteltiin yhteenveto piispantarkastuksesta. Asessori Kari Tiirola oli tarkastanut seurakunnan hallinnon ja talouden. – Olin tässä kirkossa ensimmäisen kerran vuonna 1986, kun silloinen kirkkoherra Pentti Liimatta vihki vaimoni ja minut. Morsiameni pitkä huntu tarttui mattoon ja aiheutti jännityksen hetkiä, mutta alttarille saakka pääsimme, Kari Tiirola muistelee hymyssäsuin. –Silloin Taivalkosken seurakunnassa oli 5500 jäsentä, viime vuoden lopussa jäseniä oli 3800. Jäsenmäärän putoaminen on haaste seurakunnan taloudelle. Syitä pudotukseen ovat muuttoliike, syntyvyyttä suurempi kuolleisuus sekä viime vuosina myös kirkosta eroaminen. Tosin Taivalkoskella halutaan kuulua kirkkoon, viime vuoden lopussa 90 prosenttia kuntalaisista oli kirkon jäseniä.
-Viisivuotiskertomuksessa talouden tunnusluvut ovat heikkoja johtuen seurakuntatalon remontista. Kuitenkin laskut ja lainat on maksettu ajallaan ja talouden suunta on nyt ylöspäin. Yhteisöveron muuttuminen valtion avustukseksi parantaa talouden ennustetta, koska muutos on edullinen Taivalkosken seurakunnalle. Valtio avustaa seurakuntia yhteiskunnallisten asioiden hoitamisesta, esimerkiksi hautausmaiden ja kirkkojen ylläpidosta. Taloutta tulee rasittamaan lähivuosina tehtäväksi tuleva leirikeskuksen remontti. Lisäksi hautausmaan aita kaipaa korjaamista. Seurakunnalla ei ole liikaa kiinteistöjä, ainoastaan pappilasta kehottaisin seurakuntaa luopumaan, vaikka siitä saadaankin nyt vuokratuloja, Kari Tiirola neuvoo. – Henkilöstöä ei voida enää vähentää, koska joka toimialalla on enää yksi työntekijä. Lisää vapaaehtoistyöntekijöitä olisi tarpeen saada seurakunnan toimintaan. Seurakunnan kannattaa alkaa keskustella lähiseurakuntien kanssa rakenteista, voitaisiinko joitain asioita tehdä yhdessä. Keskustelu olisi hyvä aloittaa heti kun Kuusamon kirkkoherranvaali ratkeaa, asessori Kari Tiirola sanoo. – Hallinnossa ei ole huomauttamista, asiakirjat ovat hyvässä järjestyksessä, Tiirola toteaa.
Lääninrovasti Juhani Lavanto tarkasti kirkkoherranviraston ja arkiston. – Jo edellisen tarkastuksen aikana kaikki oli erittäin hyvin hoidettu. Nytkään ei ole mitään moitittavaa, päinvastoin olosuhteet ovat merkittävästi parantuneet seurakuntatalon remontin myötä. Asiakaspalvelu ja henkilöstön työskentelytilat ovat nyt erinomaiset. Arkiston vanhin kirkonkirja vuodelta 1874 on hyvässä kunnossa eikä tarvitse konservointia. Yhtenäistä kirjastoa täällä ei ole vaan jokaisella on omassa työpisteessään tarvitsemansa käsikirjat. Aika on kuitenkin muuttunut, koska tiedon valtaväylät ovat kosketuksen päässä, joten yhtenäinen kirjasto ei olekaan tarpeellinen. Tarkastuksessa mukana olivat toimistotyöntekijä Sirpa Pauna, kirkkoherra Tuomo Törmänen, talouspäällikkö Kari Jaakkola ja kirkkovaltuuston puheenjohtaja Tuomo Turpeinen. Täällä vallitsee yhteistyön henki ja luottamuksen ilmapiiri. Kunnan ja seurakunnan voimavarat ovat yhteisessä käytössä. Varhaiskasvatuksessa ja diakoniassa tehdään yhteistyötä. Kulttuurin voimakas näkyvyys Taivalkoskella ilahduttaa, seurakunta voi tehdä luontevasti yhteistyötä muiden tahojen kanssa sen puitteissa, lääninrovasti Juhani Lavanko sanoo.
piisp.tuomotörm
Piispa Samuel Salmi kiittää kirkkoherra Tuomo Törmästä esimerkillisen perusteellisesta valmistautumisesta piispantarkastusta varten. – Tämä oli Tuomo Törmäsen ensimmäinen piispantarkastus. Annan täyden tunnustuksen ja luottamuksen hänen viranhoidolleen. Seurakunnan rakennekeskustelussa olen lääninrovastin kanssa samaa mieltä, että varojen vähetessä pitää miettiä selviytymiskeinoja. Taivalkoskella olemme saaneet tutustua yrityselämään, veteraanityöhön, koululaitokseen ja kulttuuriin. Yleisilmapiiri täällä on hyvä, ilo on tarttunut meihin. Taivalkoski on juurevan vahvaa aluetta, täällä tiedetään mihin uskotaan. Olemme nähneet ikkunan siihen, miten ihmiset ovat täällä selvinneet. Seurakunnan työntekijät ovat kuin perhe, työilmapiiri on hyvä. Työntekijät ovat uutteria, tekevät työtään suurella sydämellä ja vahvasti sitoutuneina. Ainoa huoli on, että miten jaksatte suuren työtaakan alla. Teette työtä vakaumuksella ja jopa vapaa-ajalla. Luottamushenkilötkin ovat sen varmasti nähneet ja antavat teille tunnustuksensa.
Taivalkoski näkyy kulttuurimyönteisenä kuntana, jonne ihmisten on hyvä tulla. Täällä on taito tuoda kulttuurin arvoja esille Kalle Päätalon tuotannon vanavedessä. Jokijärven kulttuurimaisemassa meillekin esittäytyi Taivalkosken 1900-luvun alkuaikojen kirkkoherra Johan Barkman. Kunnan ja seurakunnan yhteistyö on erinomaisen hienolla tasolla. Koululaitosvierailuilla koulun ja seurakunnan yhteistyö toimii pienimmistä suurimpien parissa. Turvallisessa maalaisympäristössä lasten on hyvä kasvaa. Täällä kasvaneina lapset pärjäävät maailmalla. Toivottavasti he palaavat opiskelujen jälkeen tänne työskentelemään Taivalkosken hyväksi. Kaksi asiaa nostaisin kehittämisen kohteeksi: yksinäisten vanhusten pääsyn valokuituverkon piiriin ja vapaaehtoistoiminnan lisäämisen. Jokainen vapaaehtoinen seurakuntatyössä on kullanarvoinen. Vielä on käyttämättömiä voimavaroja olemassa. Kaikkia tarvitaan oman erityisosaamisensa kautta, piispa Samuel Salmi ehdottaa.

-Kansankirkko on maan sielu. Kirkko on opettanut ihmiset lukemaan. Kirkko on opettanut kansakunnan kriittiseen ajatteluun, jossa totuus ei ole kaupan. Kirkolla on vahvat juuret yhteiskunnassamme. Kirkko toimii Puolustusvoimissa, vankiloissa ja sairaaloissa. Myös koulut ovat avoimia kirkolle. Tuomiokapitulin virasto on toiminut 1200-luvulta saakka, se on maamme vanhin virasto. Monesti ajatellaan, että Suomessa on valtionkirkko. Kirkkomme on kansankirkko, johon kuuluminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Valtion ja kirkon suhteet ovat kunnossa. Suuri enemmistö arvostaa kirkon arvoja. Suomalaisen sielussa kirkko on keskellä kylää. Virallinen valtiovalta kunnioittaa kirkollisia juhlapyhiä. Helsingin tuomiokirkossa pidetään valtiopäivien avajaisjumalanpalvelus ja muun muassa itsenäisyysjumalanpalvelus, johon osallistuu edustus valtiovallan taholta. Iloitsen sananjulistamisen vapaudesta, yhteiskunnallisiin laitoksiin pääsystä ja positiivisesta uskonnonvapauslaista. Jos tulee haasteita, emme anna helposti periksi. Meidän tulee olla kristittyjä rohkeasti. Edelliset sukupolvet ovat lunastaneet vapautemme. Eräs haaste on keskustelu suvivirrestä, joka on kansamme vuosisatainen perinne. Suuri haaste on kasvava välinpitämättömyys uskontoa kohtaan sekä ateismi, joka nostaa aktiivisesti päätään yhteiskunnassamme. Tiedotuskanavat viestivät, että kirkon jäsenyys on valintakysymys eikä arvo. YLE, jolle jokainen meistä maksaa veroa, lähettää toistuvasti ohjelmia, joissa kristillistä vakaumusta ei kunnioiteta. On yhteiskunnallinen ongelma, että kirkosta eroaminen on tehty helpoksi. Jokin muu ihmisen persoonaan liittyvä asia, esimerkiksi jonkin luvan saaminen on monen paperin ja kovan työn takana, piispa vertaa.

Kysymykseen tasa-arvoisesta avioliittolaista voidaan todeta, että se on yhteiskunnan säätämä puitelaki, joka astuu voimaan vuonna 2017, jos uusi hallitus vie asian lainsäädäntöön. Eduskunnan päätettyä asiasta päätös on kansakunnan enemmistön päätös. Se ei ollut uskonnollinen päätös, mutta valitettavasti asia heijastui kirkkoon. Kirkko ja valtio pantiin samaan purkkiin ja seurauksena oli kirkosta eroamisia. Kirkon kannanotto on vuoden 2010 kirkolliskokouksessa hyväksytyn kirkollisten toimitusten kirjassa. Siellä sanotaan selvästi, että avioliitto on säädetty miehelle ja naiselle. Kirkolla on asiaan selvä kanta. Myös minun kantani on vuosituhantinen kanta, jonka perusteet ovat Raamatussa, piispa Samuel Salmi sanoo.

-Kysymykseen naispappeudesta vastaan, että Jumalan Sanan toteutumiselle ei saa olla estettä. Kulttuurin tilanne oli kypsä, kun naiset nostettiin pappisvirkaan. Olen iloinen tästä kehityksestä. Syvin teologinen peruste on Johanneksen evankeliumin alussa: Alussa oli sana, sana oli Jumalan luona, sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Kysymyksen ydin on siinä, että sana tuli lihaksi. Laissa ei ole koskaan sanottu, että pappeus olisi miehen virka. Jos erotetaan yksi lause `Nainen vaietkoon seurakunnassa` täytyy huomioida, että elämänpiiri ja konteksti olivat silloin erilaisia kuin nyt, piispa sanoo.

Piispantarkastuksen päätösjuhlassa palkittiin seurakunnan pitkäaikaisia työntekijöitä ja luottamushenkilöitä.
piisp.sirpaw
Seurakunnan tämänhetkisistä työntekijöistä kauimmin palvellut Sirpa Waenerberg sai kultaisen ansiomerkin, joka myönnetään 30 vuoden palveluajasta. Waenerberg on toiminut seurakunnan lastenohjaajana 34 vuotta. – Tulin tänne suoraan koulun penkiltä kirjoitettuani ylioppilaaksi. Suunnittelin lastenhoitoammattia ja kouluttauduin täältä käsin lastenohjaajaksi Jyväskylässä ja jäin taloon. Seurakunta on ollut hyvä työnantaja, Sirpa Waenerberg kiittelee Taivalkosken seurakuntaa.

-Oulun hiippakunnassa oli 90 seurakuntaa aloittaessani piispan työt vuonna 2001. Kuntaliitosten seurauksena seurakuntia on nyt 60. Hiippakunta ulottuu pohjoisimpaan Lappiin saakka. Pisin työmatkani on 1030 kilometriä. Hiippakunnassa on alaisinani 2400 työntekijää, joista 400 on pappeja. Evankelisluterilaisia seurakuntalaisia on 525000. Pääsääntöisesti työni on huolehtia seurakuntien elämästä, työntekijöistä ja hallinnosta ja siitä että seurakuntien työyhteisöjen ilmapiiri säilyy hyvänä. Seurakunnat ja kunnat koostuvat samoista henkilöistä. Vieraillessani seurakunnissa tutustun samalla kuntiin. Kouluvierailut ovat keskeinen osa piispan seurakuntavierailujen ohjelmaa. Piispan työ on yhteiskunnallista, pidän yhteyksiä yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin, Puolustusvoimiin, Rajavartiolaitokseen ja Ely-keskukseen. Piispan tehtävässä tulee olla verkostoituva työote. Parasta työssäni on ihmisten kohtaaminen, Samuel Salmi sanoo.

LA RESUMETETO ESPERANTE
La episkopo de la diocezo de Oulu, Samuel Salmi kun sia edzino Hannele kaj la helpantaj pastroj Kari Tiirola, Juhani Lavanko kaj Elina Antikainen kontrolis la agadon de la paroko de Taivalkoski dum la lastaj dek jaroj. C´io estis en bonega ordo kaj bonprizorgita. La parokestro Tuomo Törmänen ricevis altajn notojn pri tre bonega antaulaboro por la kontrolo. – La paroko de Taivalkoski bonfartas, diris la episkopo Samuel Salmi.

Aini Vääräniemi 28.5.2015

KÄDENTAITOJA PÄÄTALO-KESKUKSESSA

KÄDENTAITOJA PÄÄTALO-KESKUKSESSA

Aiempina vuosina viikonlopun kestänyt Taivalkosken kansalaisopiston kevätnäyttely uudistui koko toukokuun kestäväksi näyttelyksi. Kädentaitoja esittelevä näyttely on avoinna kirjaston aukioloaikoina.

SiskoAhola
Sisko Aholalle käsitöiden teko on tullut äidin perintönä. – Tein käsitöitä lapsesta saakka lukioikään asti. Sitten meni 20 vuotta, etten harrastanut kädentaitoja. Aloin käydä kansalaisopiston nahka- ja sisustustaide- sekä öljyvärimaalauspiireissä ja Jokijärven Luovat kädet -piirissä kolme vuotta sitten. Nahkatöihin ostan materiaalit kirpputoreilta. Yleensä kaikki työni teen kierrätysmateriaaleista. Mosaiikkitöihinkin teen mieluummin palat itse sen sijaan, että tilaisin valmiita mosaiikkeja, Sisko Ahola kertoo.

ikebana
Merja Vihisen Ikebana-asetelma keramiikkapiirissä tehdyssä moribana-astiassa.

Päätalo-keskuksen taidenäyttelytilaan pystytetyn näyttelyn avajaisissa esiintyivät kansalaisopiston viulunsoittajat. Heistä varttunein on Tuula Uusitalo, joka aloitti kouluaikaisen harrastuksensa uudelleen viime syksynä. – Menin kymmeniä vuosia sitten yläluokille Piispajärven koululle. Siellä toimi Kianta-Opiston viulupiiri. Perjantaisin jäätiin koulun jälkeen soittamaan. Esiinnyimme koulun ja kansalaisopiston tilaisuuksissa. Nyt oli ensimmäinen esiintymiseni koulutyttöaikojen jälkeen. Olen todella iloinen, että pääsin verestämään taitojani viulunsoitossa. Taivalkosken kansalaisopisto mahdollisti sen hankkimalla opiskelijoille viulut. On hienoa, että opiskelijoita tuetaan. Meillä on todella hyvä opettaja, Marek Pazdzior. Hän on kärsivällinen ja huumorintajuinen. Syksyllä taas innolla aloitetaan soittaminen, iloitsee Tuula Uusitalo.

Avajaisissa kuultiin Esteri Keräsen runo Oodi räsymatolle kulttuurituottaja Merja Vihisen esittämänä.
räsymatot

OODI RÄSYMATOLLE
Räsymatto, loimi uutta kalalankaa, kude vanhaa paitaa,
lakanaa, essun helmaa, mekkoa – aarteet räsykopan.
Ne kerälle on leikattu, loimen lomaan paukuteltu,
mukaan muistot monet siirretty – niillä matto maustettu.

Räsymatto lattialla lämmittää, kaunistaa – täynnä tarinoita.
Näen toimet tuvan, pihan, lasten leikit, kukkapenkit,
kesän vihreyden. Kuulen äänet työn ja touhun, laulun lintujen.
Aistin tuoksut valoisuuden.

Räsymatto, silmään sattuu reunan runttu, kuteen nurkka matossa.
Tekijää ne eivät haittaa, tarinaansa kertoo nekin:
päivä joskus pilvinen, matka mutkainen.
Räsymatto vaatimaton, aarre tekijälleen!

Esteri Keränen

LA RESUMETO ESPERANTE
La artaj`ojn kiujn taivalkoskianoj faris dumvintre en la rondoj de civitana instituto estas videblaj dummaje en la arta ekspozicio-salono de Päätalo-Centro.

Aini Vääräniemi 19.5.2015