Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2015

TARINOITA, HUUMORIA JA HISTORIAA

TARINOITA, HUUMORIA JA HISTORIAA

Tuomo Horsma

Kuluvan vuoden ensimmäinen taivalkoskelaisromaani julkaistiin Päätalo-keskuksessa. Tuomo Horsman Laukauksen jälkeen… on jatkoa Yksi laukaus-nimiselle kirjalle. Kirjojen päähenkilö on eläkkeellä oleva neuvostoupseeri Boris Lebedev, joka tulee Suomeen tekemään matkailubisnestä. Kirjojen henkilökavalkadiin kuuluu myös Jaakko, jota vaivaa Verneri Latvalan tarina lentokoneen putoamisesta. Monet eri tapahtumat ja ihmisten vaiheet nivoutuvat yhteen ja lopputuloksena on tekstiä, josta ei puutu huumoria. – Kirjoitin tämän jatko-osan, koska sain paljon palautetta lukijoilta, jotka halusivat tietää miten tarina jatkuu, kertoo kirjailija. – Romaanini ovat fiktiivisiä, mutta olen saanut niihin rakennuspuita omasta elämästäni. Kirjoissa liikutaan Koillismaalla ja Kainuussa, jotka tunnen. Olen saanut suppean esitutkintakoulutuksen, sitäkin olen hyödyntänyt kirjoissani. Toki kirjoissa on tapahtumia kaupungeissa, joissa en ole edes käynyt. Niistä olen hankkinut tietoa netistä ja olen muistellut kouluaikojen maantiedon tunteja. Laukauksen jälkeen…-kirja syntyi viime vuoden aikana. Päätalo-instituutin johtaja, Kati Koivukangas, oli peräänkatsojana ja kävi läpi käsikirjoitukseni ja korjasi virheet, Tuomo Horsma kertoo kirjan syntyprosessista.
– Kyllä tätä on odotettu, sanoo eräs julkistamistilaisuudessa ollut. – Edellisen kirjan olen lukenut kolmeen kertaan. Taitaapa se ensi yö mennä nukkumatta tämän uuden kirjan kanssa, Laukauksen jälkeen… –kirjan itselleen ostanut henkilö suunnittelee.
Tuomo Horsman muita teoksia ovat romaani Markan matkassa maailmalla, historialliset teokset Elämää Karttimolla ja veteraanikirja Taivalkoskelaiset sodassa, jonka muita tekijöitä ovat Liisa Päätalo ja Antti Heikkilä. Veteraanikirjasta ilmestyy kesään mennessä uusi painos. Samalla korjataan edellisiin painoksiin jääneitä virheellisiä tietoja. Edellä mainittujen kirjojen isäksi Horsma on kirjoittanut talojen historiaa Metsäkylän kyläkirjaan. – Tälläkin hetkellä minulla on työn alla historiallisen tekstin kirjoittaminen, sanoo Päätalo-keskuksen kirjailijavieras Tuomo Horsma.

LA RESUMO ESPERANTE
Metsäkyläano Tuomo Horsma publikigis sian trian fiktivan libron `Post la pafo…` kiu estas la dua parto de la aventuroj de pensiulig´ita rusa oficiro Boris Lebedev kiu movig´is al Kuusamo kaj komencis vendi vojag´ojn por la rusoj. El la libroj ne mankas humoro. -Certe oni povas trovi iujn aferojn ankau de mia propra vivo, sed plejparte naskig´is la teksto en mia imago. Estas en miaj libroj lokoj kaj urboj kie mi neniam vizitis. Pri tiuj mi serc´is informon el la reto kaj de la memoroj dum la lecionoj de geografio.
Tuomo Horsma verkis la historiajn librojn ´La vivo en Karttimo-limgardejo´, kunlabore kun Antti Heikkilä kaj Liisa Päätalo la libron ´Taivalkoskianoj en la milito´, kunlabore kun Liisa Päätalo kaj pluraj metsäkyläanoj la libron ´La historioj de la domoj kaj la homoj de Metsäkylä´. En tiu libro verkis ankau Kalle Päätalo la historion de la domo Putikka, la hejmdomo de sia patrino, Riitu Neulikko.
Tuomo Horsma verkas ankau nun la historian tekston al la libro kiu estos publigota venontautune.

Aini Vääräniemi 21.2.2015

AURINKORANNIKKO – SUOMALAISTEN PARATIISI

AURINKORANNIKKO – SUOMALAISTEN PARATIISI

Taivalkosken kansalaisopistolaisyhdistyksen opintoretki Espanjan Andalusiaan houkutti matkalle toistakymmentä osallistujaa. Retken pääkohteena oli Suomen kansalaisopistoa vastaava Sofia-Opisto Fuengirolassa, joka on yksi Costa del Solin eli Aurinkorannikon kaupungeista Välimeren rannalla, Gibraltarin tuntumassa.

Sofia-opiston edessä
Sofia-Opisto täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Opiston toiminnanjohtaja, Minna Kantola, on työskennellyt opistossa alusta saakka. -Lähdin Suomesta vuonna 2003. Halusin ulkomaille oppimaan lisää kieltä. Hain töitä ja olin ensin pankissa. Sitten sain projektikoordinaattorin työn hankkeesta, jonka tuloksena Sofia-Opisto syntyi. Vuodesta 2009 olen ollut opiston toiminnanjohtajana, kertoo Minna Kantola.

mINNAkANTOLA
–Suurin osa toiminnastamme on samaa kuin kansalaisopistossa. Lisäksi meillä on avoimen yliopiston opintoja, joissa teemme yhteistyötä Jyväskylän Yliopiston kanssa. Kolmas kurssityyppi on opintokerhot. Suosituimpia kurssejamme ovat espanjan kielikurssit sekä liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvät kurssit. Myös kahvilat, neule- ja filosofiakahvilat, ovat suosittuja. Samoin Uutispuuro, jossa katsotaan Suomesta Jälkiviisaat-ohjelma ja samalla nautitaan aamupuuroa. Musiikki kiinnostaa myös, kitaransoitto ja espanjalaiset yhteislaulut keräävät mukavasti osallistujia. Kursseille voi osallistua vaikka vain kerran. Opiston toimistosta voi ostaa poletin, joka annetaan kurssin vetäjälle. Kurssitoiminnan lisäksi opistolla on nyt meneillään projekti Vierivät kivet, joka painottuu yhteisöllisyyden vaalimiseen, Minna Kantola kertoo opiston toiminnasta.

vILLEhYVÄRINEN
Sofia-Opistossa on toiminnanjohtajan lisäksi vakituisena työntekijänä vahtimestari Ville Hyvärinen. Hänen vastuullaan ovat toimisto, keittiö ja tilojen järjestely ja huolto. Lisäksi töissä on osa-aikaisia opettajia sekä harjoittelijoita.

CENTRO FINLANDIA

Toinen suomalaisten suosima paikka Fuengirolassa on Centro Finlandia, Suomi-keskus. Tiina Maskonen toimii Centro Finlandian infopisteen vastaavana.

Tiina Maskonen ja Kirsi Wallenius Centro Finlandia
– Asuin 14 vuotta Dominikaanisessa Tasavallassa, jossa olin oppaana. Nyt olen ollut kymmenen vuotta täällä, Tiina Maskonen kertoo. –Täällä käy paljon lomailijoita, jotka liikkuvat omatoimisesti. He tulevat kysymään retkiä, hakevat karttoja tai pyytävät tulkkausapua. Täällä voi käydä saunassa, ruokailla, käydä hierojalla, silmälääkärillä, kampaajalla, kaupassa tai terveyskonsultilla. Vuokraamme lomalaisille postilokeroita. Tavoitteena on, että saataisiin mahdollisimman paljon suomalaisia palveluja saman katon alle. A ja O toiminnassamme on oma lehti, joka ilmestyy joka perjantai. Se on täällä asuvien suomalaisten paikallislehti. Siitä kaikki näkevät, mitä Aurinkorannikolla tapahtuu. Postitamme satakunta lehteä myös Suomeen viikoittain. Lehden mainostulot, kahvila, pizzeria ja tilojen vuokraus ovat tulonlähteenämme. Centro Finlandia on yksityisyritys. Meillä on usein työharjoittelijoita Suomesta. Matkaopaskoululaiset harjoittelevat retkillämme. Minulle voi lähettää sähköpostia, jos tahtoo tänne työharjoitteluun, Tiina Maskonen lupaa.
Centro Finlandian kahvila muuttuu päivän mittaan aamiaiskahvilasta pizzeriaksi ja iltaan mennessä musiikkiravintolaksi. Opintomatkalaisille aamiaista tarjoillut Kirsi Wallenius kertoi työskennelleensä Centro Finlandiassa viime syksystä saakka.

SUOMELA

Talkoovoimin ja jäsenmaksujen avulla pyörivä Suomela tarjoaa liikunta- ja käsentaitoharrastuksia, konsertteja ja teatteria suomalaisille. Ohjelmassa on tilkkupiiri, hopeaseppäkurssi, valokuvausta ja kuvataidepiiri. Keskiviikkoisin on asialuento ja silloin on tarjolla lounas. Yhdistys julkaisee omaa lehteään, Suomelan Sanomia Toimintaa Suomelassa on lokakuun alusta maaliskuun loppuun. Suomelan jäsenkortilla saa alennuksia golfkentillä ja kuntosaleilla.

Suomelan kuvataidepiiri
-Aiemmin kasvatin hevosia, nyt maalaan niitä, porilainen kuvataiteen harrastaja kertoo.

PACOSIN MAJAKKA

Aurinkorannikon Pacosissa toimii suomalainen helluntaikirkko, Pacosin Majakka. Siellä pidetään kielikursseja, tehdään lähetystyötä ja autetaan meren yli tulevia pakolaisia. Kirkolla on kahvila, josta saa myös lounasta.

vESAPENTTINEN
Vesa Penttinen harjoittelee Majakan kirkkosalissa Amerikkaan keväällä tehtävää esiintymismatkaa varten. – Lähden sinne Graniitti-kuoron kanssa. Eräs esittämämme laulu on Josef Riipan 17-vuotiaana sanoittama ´Kotimaani onpi Suomi`. Josefin isä ja sisarukset olivat muuttaneet Amerikkaan ja sinne Josefkin muutti äitinsä kanssa ollessaan 14-vuotias. Josef rakastui Amerikassa ja nuori rakkaus päättyi kyyneliin. Myöhemmin Josef toimi opettajana. Kerran hänen opettaessaan lapsia kirkossa, puhkesi raju ukonilma. Josef toimitti lapset pois kirkosta, mutta jäi itse sinne. Salama löi kirkkoon ja Josef sai surmansa, hän oli kuollessaan 28-vuotias, Vesa Penttinen kertoo.

pESETAJAAINI
Fuengirolan rantabulevardilla on muistomerkki Espanjan omalle valuutalle, pesetalle.

LA ETA RESUMO ESPERANTE
La grupo de taivalkoskianoj vizitis en Malaga-regiono en Hispanio, en Andalucio. La c´efa vizitloko estis Sofia-lernejo kiu estas la lernejo de libera edukada laboro, same kiel la civitana instituto en Finnlando. Aliaj servoj por la finnoj oni trovas ankau en la Centro Finlandia, Suomela kaj Majakka, kiu estas preg´ejo.

Aini Vääräniemi 21.2.2015

TAVOITTEENA SPES PATRIAE

TAVOITTEENA SPES PATRIAE

Abit.Tki2015
Taivalkosken abit juhlivat pitkän kouluputken päättymistä ruokailemalla Hotelli Herkossa, esittelemällä tekemäänsä abivideoa ja tekemällä perinteisen kuorma-autoajelun kylän keskustaan.
Turo Vääräniemi trubadurix
Abien riemua säesti trubaduuri Turo Vääräniemi soittamalla trumpettia ja huuliharppua Kalle Päätalon torilla.
abit2015ym 041
Taivalkoskella penkkareita vietti 21 abiturienttia. Heistä kaverukset Kimmo Luokkanen ja Sauli Vääräniemi kertoivat jäävänsä kaipaamaan kouluaikojen yhteishenkeä ja porukkaan kuulumista. – On mukavaa, kun on ollut kavereita, ei ole tarvinnut olla yksin, sanovat pojat.

LA RESUMO ESPERANTE

Post la studado dum dekdu jaroj feriis la studentoj de Taivalkoski gimnazio sian lastan tagon en la lernejo. Komencos la periodo de memstara studado por la granda ekzameno kiu jam parte okazis: auskultadaj ekzamenoj de diversaj lingvoj kaj la unua parto de la ekzameno de gepatra lingvo. Aliaj ekzamenoj okazos dum marto.
Dum la lasta lerneja tago la studentoj lunciis en la loka restoracio, Hotelo Herkko, kiu estas nomita lau la patro de verkisto Kalle Päätalo. Posttagmeze la studentoj rondsoforis per la sarg´auto kie akompanis la muzikisto Turo Vääräniemi ludante la himnon Finlandia, la dancon Säkkijärven polkka kaj la internacian kanton Internationale.

Aini Vääräniemi 21.2.2015

RIPPIKUVAT KERTOVAT: PAPISTO VAIHTUU, ASLAK PYSYY

RIPPIKUVAT KERTOVAT: PAPISTO VAIHTUU, ASLAK PYSYY

rippikuvat 003
Tammikuun loppupuolen näyttely Päätalo-keskuksessa on saanut väkeä liikkeelle. Esillä on ollut taivalkoskelaisten nuorten rippikuvia vuosilta 1991-2008. Näyttelymateriaalin ripusti paikoilleen Taivalkosken seurakunnan nuorisotyönohjaaja Timo Ylitalo. Hänet tunnetaan korkonimellä Aslak.
-Kuvista voi päätellä monenlaisia asioita: jonain vuonna kuvissa on kukat mukana, toisena vuonna ei, riippuen papista tai kuvaajasta, kertoo Aslak. Toinen asia, joka kiinnittää katsojan huomion, ovat albojen päällä olevat ristiriipukset. – Idea riipuksien tekemiseen tuli eräästä kirjasta, joka kertoi ortodoksisesta perinteestä. Aluksi teimme riipukset savesta. Muotti kaiverrettiin perunaan ja savi valettiin muottiin. Vuodesta 1997 lähtien ristit on tehty tinasta. Muotit kaiverretaan nykyään saveen ja isoset valavat tinaristit. Aluksi ristejä pidettiin alban alla. Sitten joku sanoi, että miksi ne eivät voisi olla näkyvissä. Risteissä ei ole kahta samanlaista, koska jokainen rippileiriläinen kaivertaa omansa. Ristin teko lähentää rippikoululaisia, tulee yhteisöllisyyden tunne, että tämä on meidän juttu. Samalla syvennytään ristin kantamiseen, kuinka Jeesus oli ristillä ja kuinka opetuslapset joutuivat ottamaan oman ristinsä. Risti on myös voiton merkki, selventää Aslak ristin eri merkityksiä. – Pidän itse joka leirillä kymmenen oppituntia. Risti on eräs keskeinen aihe tunneillani, kertoo pidetty seurakunnan nuorisotyönohjaaja.

LA RESUMO ESPERANTE:
La pastroj s`ang`ig´as, Aslak restas
Pluraj vizitantoj rigardis la fotojn de taivalkoskiaj gejunuloj fotitaj fine de sia religia edukado arang´ita de preg´ejo. En la fotoj de la jaroj 1991-2008 oni povas vidi diverstipaj stiloj de krucoj kiujn c´iu lernejano mem faris. Ankau oni povas vidi ke Taivalkoski havis plurajn pastrojn dum cí-tempo. Estas nur unu kiu tuttempe laboris en nia preg´ejo: la amata gvidanto de gejunuloj, Timo Ylitalo, kiun tuta komunumo konas per la nomo Aslak. – La simbolo kruco estas unu tre grava temo dum la lecionoj kiun mi gvidas al la gejunuloj, diras Aslak.

Aini Vääräniemi 31.1.2015