Arkistot kuukauden mukaan: marraskuu 2014

ASSUNTINA, PERITHEA, FILOMENA – ITALIALAISET NAISET PÄÄTALO-KESKUKSESSA

ASSUNTINA, PERITHEA, FILOMENA – ITALIALAISET NAISET PÄÄTALO-KESKUKSESSA

kallen työhuone, ital.naisetnäyttely 004
Taiteilija Suvi Mannonen Haukiputaalta viettää aikaa Italiassa joka vuosi. – Haen sieltä ideoita, Italiassa tunnen oloni kotoisaksi. Jostain selittämättömästä syystä olen mieltynyt kuvaamaan italialaisia naishahmoja. Olen etsinyt teosteni naisten nimiä hautausmailta Firenzestä, Roomasta, Grassinasta ja Braccianosta, Suvi Mannonen kertoo. – Teen taidetta vanhoihin kirjankansiin decoupage-tekniikalla. Siinä maalataan todella ohuelle paperille, jota voi tulla useampia kerroksia kansien päälle. Aluksi maalaan yleensä kansikuviot kunnioittaen kirjan alkuperäisiä kansia, ja sen jälkeen maalaan naishahmot. Töissäni on myös paljon ruusuja. Käytän töissäni akryyli-, hiili- ja pastellivärejä. – Olen ostanut kirjoja Ruotsista ja Italiasta, kirpputoreilta ja antikvariaateista. Joskus kirjan nimikin sopii yhteen taideteoksen kanssa. Samalla kun taideteos syntyy, kirja saa uudenlaisen elämän ja näin sen tarina jatkuu.
– Aloitin taiteen tekemisen 1990-luvun alussa, kertoo Suvi Mannonen. – Kymmenisen vuotta sitten jäin pois yliopiston sihteerin työstä ja olen ollut siitä lähtien ammattitaiteilija. Aluksi tein naivistisia töitä, isopäisiä ja pitkäkaulaisia naisia. Tämän päivän työt ovat erilaisia, naiset ovat kaunistuneet ja työt ovat rauhallisempia. Toivottavasti La Romantica-näyttely tuo iloa tähän vuodenaikaan, toivoo taiteilija. La Romantica-näyttely on Päätalo-keskuksessa 28. marraskuuta saakka.

LA RESUMO ESPERANTE

LA ITALAJ VIRINOJ EN PÄÄTALO-CENTRO
Pentristino Suvi Mannonen el Haukipudas proksime al Oulu pentras la italajn virinojn sur la kovrilojn de malnovaj libroj per la tekniko decoupage. – Mi lasis mian laboron kiel la universitata sekretario antau dek jaroj kaj komencis pentri tuttage. Mi pentris jam de la komenco de 1990-a jardeko. Mia koro estas en Italio, c´iam mi sopiras tien. Mi vojag´as al Italio c´iu-jare por havi novajn ideojn. Mi trovis la nomojn al la virinoj de miaj pentraj´oj de la tombejoj de Florenco, Romo, Grassino kaj Bracciano. La librojn mi kutimas aceti el Svedio kaj Italio. Iamtiam ankau la nomo de la libro taugas al la pentraj´o. Mi respektas la originalan kovrilon de la libro kiam mi rekovrigas g´in per tre maldika papero sur kiu mi pentras la italajn virinojn kaj multajn rozojn. Malnovaj libroj samtempe havos novan vivon. Unu mia pentraj´o pendas surmure de Europa Uniona konstruaj´o en Bruselo, rakontas Suvi Mannonen.

Remedios 23.11.2014

MÖLÖ-MATIN KIEKERÖSSÄ VAIHTUI PÄÄNAATIKKA

MÖLÖ-MATIN KIEKERÖSSÄ VAIHTUI PÄÄNAATIKKA

Taivalkoskelle saatiin ensimmäinen apteekki 1930-luvulla. Kalle Päätalokin oli töissä apteekkityömaalla. Rakennuttaja, apteekkari Sigrud Finckenberg, sai suomenruotsalaisen puhetapansa takia korkonimen Mölö-Matti. Mölö-Matin tipat ja kivistyspulverit tulivat Riitu Päätalon ja muiden kansanparantajien avuksi lievittämään selkosen kansan kipuja.

Apteekki on hakenut paikkaansa vuosikymmenten varrella eri puolilta Taivalkosken ydinkeskustaa, ja on muutamia vuosia sitten asettunut vastapäätä Kalle Päätalon Toria ja Kirja-muistomerkkiä.
Apteekkari 001
Elokuun lopulla apteekkarina aloittanut Jouni Virtanen muutti Taivalkoskelle Lempäälästä. – Koillismaa oli minulle tuttua seutua ennestään, olen käynyt pikkupojasta asti Kuusamossa ja silloin tällöin ollaan piipahdettu Taivalkoskellakin, kertoo apteekkari Jouni Virtanen. – Koillismaan luonto olikin isossa osassa siinä, että hain apteekkilupaa täältä. Olin viisitoista vuotta apteekissa ja myös teollisuuden palveluksessa Tampereella. Kun täällä vapautui apteekkilupa, päätin hakea sitä. Käytäntö on, että kun jostain vapautuu apteekkilupa, sitä haetaan Fimealta, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselta, joka oli aiemmin nimeltään Lääkelaitos. – Taivalkoski on sopivan kokoinen paikkakunta aloittaa apteekkarin ura. Täällä on hyvät tilat ja apteekki sijaitsee keskeisellä paikalla kylän pinnassa. Henkilökunta on loistavaa, todella osaavaa. Neuvonta ja lääkeinformaatio on tärkeä osa tämän päivän apteekkitoimintaa. Taivalkoskella on osaamista näissä asioissa, kiittää apteekkari. – Asiakkaat ovat mukavia ja tunnelma täällä on leppoisa, täysin erilainen kuin etelässä. Olen kotiutunut hyvin Taivalkoskelle. Harrastan metsästystä ja toivon, että ensi syksynä ehdin metsälle, tämä syksy meni yrityksen käynnistyksessä ja paperihommissa. Perhe jäi toistaiseksi Lempäälään, lasten koulut ovat siellä.
-Kuulun apteekkialan ketjuun nimeltä OMA+. Ketjuyhteistyö on tärkeää, vaikka apteekit ovatkin itsenäisiä. Yrittäjyys on oma juttu, on mukavaa tehdä yrityksestä oman näköinen. Aion panostaa tuotevalikoiman lisäämiseen, kampanjointiin ja koneiden uusimiseen. Ajan hermolla pitää pysyä, apteekkari Jouni Virtanen lupaa.

LA RESUMO EN ESPERANTO

La unua apoteko de Taivalkoski estis konstruita en la jardeko ´30. Kalle Päätalo estis tiam 15-jarag´a kaj laboris en la konstruaj´o kiel helpanto kaj brikportisto. La c´efo de apoteko, finnsveda Sigrud Finckenberg estis nomita kiel ´Mölö-Matti` kiu signifas personon kiu parolas malklare. Finckenberg estis amata, li vendis fortajn dolormedikamentojn kiuj helpis homojn kiuj antaue petis helpon de la ´naturkuracistoj´ kiel de Riitu Päätalo kaj Fabelonklo Antti Lohilahti kaj Severus Mikkonen.
La apoteko situis en diversaj lokoj dum la pasintaj jardekoj kaj antau kelkaj jaroj restis c´e la memorstatuo de Kalle Päätalo, La Libro. C´i-autune komencis la nova cefo de apoteko, Jouni Virtanen el Tampere-regiono, kiel entreprenisto en Taivalkoski. Li jam de sia infaneco multe vizitis en Koillismaa, en Kuusamo kaj iamtiam ankau en Taivalkoski. La beleco de loka naturo estis unu el la plej gravaj aferoj ke li demandis permeson por sia propra entrepreno. La permeson donas Fimea, antaua Medikamenta Oficio.
Jouni Virtanen planas renovigi la servojn en sia entrepreno. Li estas la membro de OMA+ (PROPRA+)- reto, kiu agadas en diversaj partoj de Finnlando.
Jouni estas la unua Virtanen en Taivalkoski.

Aini Vääräniemi 19.11.2014

KALLE PÄÄTALON SYNTYMÄN 95-VUOTISPÄIVÄÄ JUHLISTETTIIN

KALLE PÄÄTALON SYNTYMÄN 95-VUOTISPÄIVÄÄ JUHLISTETTIIN

Kalle Päätalon syntymäpäivä 11.11. on vuosittainen juhlapäivä sekä Taivalkoskella että Tampereella. Tampereen Messukylän kirjastossa pidettiin Kallen kahvit, jossa kuultiin Tervaksinen toteemi –väitöskirjan tehneen Ritva Ylösen puheenvuoro. Tänä vuonna Päätalo-keskuksessa nähtiin Kallen tuotannon pohjalta kuvattuja filmejä, kuultiin Inkeen koulun historiaa ja asiaa Professori Kalle Päätalon Arkistosta. Kuultiin myös opastus tämän vuoden näyttelystä, joka on nimeltään `Musiikki Kalle Päätalon elämässä ja tuotannossa´.
rammari näyttelytaulut
kotikoulukirkkovitriini kosk.n.rammari

MUISTOJA INKEEN KOULUN MUURAUKSESTA

Muurari Veijo Jussila tutustui Kalle Päätaloon 1950-luvun alussa, kun Kalle tuli Taivalkoskelle kunnan rakennusmestariksi. – Olin ollut jo opiskeluaikana pikkumuurarina, kun kouluja rakennettiin. Valmistuin vuonna 1952, kun Kalle tuli Taivalkoskelle. Hän pyysi minua ja Jakkilan Eskoa ja Heikkiä tekemään runkomuurausta Inkeen koululle. Kalle itsekin oli ollut putkitöissä ja tiilenkantajana aiemmalla Inkeen koulurakennuksella talvisodan alla. Se koulu poltettiin jatkosodan lopulla, kertaa Veijo Jussila historian tapahtumia. – Kallen kanssa tehtiin ryyppäämättömyyssopimus eli työsopimuksessa lukee, että työmaalla tulee noudattaa raittiutta. Inkeen koulun rakentaminen oli Kallen ykköstavoite sinä kesänä. Hän olikin tyytyväinen kovatahtiseen työhömme, kehui sitäkin kuinka siistiä työmaalla oli, Veijo Jussila kertoo.
Veijojatiilivormu
– Kalle Päätalo ajoi työmatkat IC-moottoripyörällä. Tällaisen tiilivormun eli tiilenlyöntilaitteen Kalle kuljetti Tyrämäeltä Inkeelle selässään, näyttää Veijo Jussila. – Vormu painaa yli 35 kiloa. Yli viisi peninkuormaa IC:llä ajamista tällä lastilla on täytynyt olla raskas reissu. Kallesta sanottiinkin, että on siinä yliahne mies, kun työstä on kyse, Veijo Jussila muistelee.

LA RESUMO ESPERANTE

En la 11-a de novembro estis la 95-a naskig´tago de verkisto Kalle Päätalo kiu mortis en la jaro 2000. C´iu-jare oni jubileas ambau en Taivalkoski kaj en Tampereo kie Kalle log´is plejparton de sia vivo. En Tampereo prelegis Ritva Ylönen kiu pasintjare doktorig´is pri Kalle kiel la unua persono. En Taivalkoski oni rigardis la filmojn Viimeinen savotta, La lasta arbarlaboro, Elämän vonkamies, La vartisto de la vivo kaj Nuoruuteni savotat, La arbarlaboroj de mia juneco. Inter la filmoj Aini Vääräniemi gvidis la c´i-jaran ekspozicion pri la vivo de Kalle, nomita `Muziko en la vivo kaj libroj de Kalle Päätalo´ kaj montris la arkivon de Kalle. La arkivo situas en la Päätalo-centro. Veijo Jussila, la amiko de Kalle, rakontis pri la tempo kiam Kalle laboris kiel la konstruista majstro de la komunumo Taivalkoski. Kalle petis ke Veijo kun sia du amikoj, Heikki kaj Esko Jakkila, farus la briklaborojn en la lernejo de Inkee en la jaro 1952. Antauan lernejon de Inkee la germanaj soldatoj bruligis dum la dua mondmilito. Kalle mem laboris en la jaro 1939 antau la vintra milito en la unua konstruado de Inkee-lernejo kiel helpanto kaj brikportisto.

Aini Vääräniemi 16.11.2014
© 2014 Microsoft Käyttöehdot Tietosuojatiedot ja evästeet Kehittäjät suomi