Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2014

KENTTÄRADAN RAKENTAJIA KUNNIOITETTIIN

KENTTÄRADAN RAKENTAJIA KUNNIOITETTIIN

Taivalkoskella saatiin päätökseen vuonna 2011 alkanut Kenttärata-reittien merkitseminen maastoon. Reiteille on pystytetty infotauluja, joihin tutustumalla saa käsityksen siitä, mitä Taivalkosken kylissä tapahtui sodan aikana. Reittejä on merkitty Isokumpuun, Metsäkylään ja Inkeelle.
Viime lauantaina järjestettiin alueella opastetut kierrokset. Metsäkylän kohteissa oppaana oli Tuomo Horsma, Isokummussa ja Peuralammilla Säde Kangasniemi.

Tuomotörmänenkenttärata
Kierroksen hartauden piti kirkkoherra Tuomo Törmänen Metsäkylässä metsästysseura Ölkyn Erän laavulla. Hän totesi puheessaan, että on perusteltua käyttää saksalaisten rakennuttamasta kenttäradasta myös kuolemanrata-nimeä. – Rakentajina toimivat pääasiassa venäläiset sotavangit, puolalaiset työvelvolliset ja saksalaiset rangaistusvangit. Moni kohtasi kuoleman ratatyömaan epäinhimillisissä oloissa, monen hauta on yhä ratapenger, sanoi puheessaan Tuomo Törmänen. Hän muistutti, että jokainen ihminen on Jumalan luoma, olipa hän kummalla puolella rintamaa hyvänsä. – Meidän tehtävämme tänään on rukoilla rauhaa ja sovintoa maailmaan, etteivät tämän kuolemanradan kärsimykset enää toistuisi. Radan rakentajien muisto velvoittaa meitä puolustamaan ihmisarvoa kaikkien oikeutena. Aika on syntyä, aika on kuolla, aika on sodalla, aika rauhalla, lopetti puhettaan Tuomo Törmänen siteeraten Saarnaajan kirjaa. – On valitettavasti aika kärsimykselläkin, mutta onneksi myös Jumalan hyvällä ja armollisella huolenpidolla.

Kenttäratapäivä 034 (1)
Vanha ja uusi opastetaulu Metsäkylän Palokummussa, Korvuan leirin alueella, pilketehtaan raunioilla.

La resumo esperante:
En trijara projekto oni faris informtabulojn kaj vojetojn por memorigi kaj honorigi la konstruistojn de la fervojo kiun la germanaj konstruis tra la dezertoj de Koillismaa- kaj Kainuu-regionoj. Tie mortis multaj kaptintoj el Rusio, Ukrainio, Jugoslavio, Pollando kaj ankau germanaj kiuj laboris konstruante la fervojon. Multaj el ili mortis kaj estis tombigitaj proksime al la fervojo. Post la milito kaj germanaj kaj rusaj forportis siajn mortintojn. Ankau en la tombejo de Taivalkoski oni trovas tombojn de fervojkonstruistoj. Entute 3000 soldatoj kaj kaptintoj konstruis circau 200-kilometran fervojon el Hyrynsalmi al Kuusamo dum la jaroj 1942-44.

Aini Vääräniemi 21.9.2014

LEIRIKOULU KALLE PÄÄTALON TEKOSELKOSEEN – KONTIOLAHTI EDELLÄKÄVIJÄNÄ

LEIRIKOULU KALLE PÄÄTALON TEKOSELKOSEEN –
KONTIOLAHTI EDELLÄKÄVIJÄNÄ

”Lapissa kaikki kukkii nopeasti..” – perinteinen vaellusleirikoulun päätöslaulu herkistää Kallioniemen kartanolla olijoiden mielet. Laulajina ja soittajina ovat Kontiolahden lukion kakkosluokkalaiset. Viikon kestänyt tutustuminen Pohjois-Suomeen huipentuu vierailuun Jalavan kauppaan ja Kalle Päätalon lapsuudenkotiin. Leirikoulun muut käyntikohteet ovat Raatteentie ja Inarin Siida-museo.

Kontiolahtilaulu

-Olemme ainut lukio Suomessa, joka vie vuosittain koko ikäluokan vaellusleirikouluun tutustumaan maamme pohjoisosaan, sanoo Kontiolahden lukion rehtori Ilpo Saarelainen. –Leirikouluun kuuluu kolmen päivän vaellus Saariselällä. Siellä nukutaan teltoissa ja keitetään ruoka nuotiolla. Samalla opitaan erätaitoja ja nautitaan luonnossa olemisesta. Nyt saimme ihailla tähtitaivasta ja revontulia molempina öinä. Tässä reissussa yhdistyvät maantieto, biologia, kirjallisuus, sotahistoria, uskonto ja kulttuuri. Nuoret tekevät pareittain esitelmät Pohjois-Suomen asioista. Esitelmät puretaan matkan aikana, viitisenkymmentä esitelmää on kuultu nytkin. Tämä leirikoulu on yhteisöllisyyttä lisäävä juttu, iloitsee rehtori Ilpo Saarelainen. –On hienoa päättää leirikoulu Kallioniemeen. Kalle Päätalon tuotannosta löytyy paljon opittavaa. Ennen matkaa oppilaat ovat saaneet tekstejä Kalle Päätalon esikoiskirjasta, Ihmisiä telineillä, ja ovat kuvittaneet ne kuvaamataidon tunnilla. Leirikoulun jälkeen näiden kuvien työstämistä jatketaan. Myös hänen muuta tuotantoaan käsitellään eri aineiden tunneilla. Kotimatkalla ja koulutyön lomassa voimme muistella Kalle Päätalon sanoja: ”Vaikka elämä jakaa kitsaasti antejaan, joskus se sentään heltyy kovan uurastuksen ja periksiantamattomuuden edessä.” Kalle Päätalon unelma kirjan kirjoittamisesta toteutui. Hän on hyvä esimerkki nuorille, kuinka jokainen voi saavuttaa unelmiaan kovan uurastuksen kautta, sanoo rehtori Ilpo Saarelainen.

Kontiolahti 009
Monena vuonna leirikouluporukan kuljettajana ollut Jukka Kurki ja Kontiolahden lukion rehtori Ilpo Saarelainen saivat oppilailta ja vanhemmilta lahjat valaisemaan pimeitä syysiltoja.

LA RESUMO ESPERANTE:
La gimnazia grupo el Kontiolahti vizitadas en Kallioniemi c`iu autune dum sia vojag´o por konatig`i la Nordan parton de Finnlando. -La vojag`o estas la miksaj`o de diversaj lernejaj temoj: milithistorio, biologio, religio, geografio, literaturo kaj multflanke kulturo. Ni faras tritagan vagadon en Saariselkä regiono en Laplando. Tie ni dormas en la tendoj kaj kuiras sur la bivakfajro. C`i-foje ni vidis la nordajn lumojn dum ambauaj noktoj, rakontas la rektoro de Kontiolahti gimnazio, Ilpo Saarelainen. – Estas vere amuze finigi la vojag`on al la infaneca hejmo de Kalle Päätalo. En liaj libroj oni povas trovi multe da lernindaj aferoj. Antau la vojag`o la lernejanoj legis la tekstojn de Kalle Päätalo kaj ilustriis ilin. Via la libroj de Kalle Päätalo la gejunuloj povas kompreni ke c´iu ajn povas atingi siajn revojn per diligenta laboro, diras Ilpo Saarelainen.

Aini Vääräniemi 18.9.2014

KAUPPAA TEHTIIN JA SAHAT SOI – MUISTOJA JA MUSEOITA

KAUPPAA TEHTIIN JA SAHAT SOI – MUISTOJA JA MUSEOITA

Pentti Konola

Hirvaskosken Kaarnalassa lomaileva Pentti Konola on tuttu näky Jokijärven törmällä. – Varsinkin 1960-70-luvuilla olin täällä päntiönään esittelemässä moottorisahoja ja tekemässä kauppoja. Olin Oulussa Husqvarnan liikkeessä myyntimiehenä, kertoo Pentti Konola. – Heiskasen Villen kanssa kierrettiin savottakämppiä ja esiteltiin sahoja paikan päällä metsureille. Taivalkosken isot savotat ja kämpät on koluttu. Silloin oli kovia pakkastalvia. Ville möi sahoja Taivalkosken kirkolla pienkoneliikkeessään. Se oli sahantekijöiden kulta-aikaa, kun tuli uusia ja keveämpiä malleja markkinoille. Kilvan ne menivät kaupaksi. Varsinkin Husqvarna-70-malli oli suosittu. Sen jälkeen tuli vielä parempi saha, Husqvarna-65, muistelee Pentti Konola aikoja, jolloin metsä antoi työtä monelle selkosen miehelle nuorukaisista ikämiehiin. – On se muuttunut kaikki, ei tarvita enää Oulussakaan Husqvarnan liikettä, toteaa entinen sahakauppias.

Poro,sahat,Ville

Ville Heiskanen esittelee 1960-luvun suosituimpia Husqvarnan malleja 70 ja 65. – Nämä olen ostanut Pentti Konolalta. Jonain vuonna sain ”Kultainen kruunu”-mitalin myynnistä, sellaisen sai vain neljä kauppiasta Suomessa. Möin 174 sahaa Taivalkoskella sen vuoden aikana. Konolan kanssa esiteltiin sahoja neljällä kämpällä ja kierrettiin taloissakin, kertoo Ville Heiskanen. Kesälomaa pitävä Joulupukin poro on myös kiinnostunut sahoista. Taustalla Jokijärven Lomien savottamuseo, jossa on runsaasti esineitä Heiskasen savottakengistä uittoyhtiön astiastoon.

sahamuseo

Sahoille on oma rakennuksensa. Ville Heiskasella on tällä hetkellä nelisenkymmentä sahaa eri vuosikymmeniltä. – Otettiin sahat vaihdossa, nämä ovat niiltä ajoilta jääneet minulle museoesineiksi, esittelee Ville Heiskanen.

JokijärvensavottamuseosisältäVilleH
Ville Heiskanen esittelee Jokijärven savottamuseon esineistöä matkailijoille.

WikströminmoottorisavottamuseoVilleH
-Tämä Wikströmin moottori hankittiin Taivalkoskelle vuonna 1932. Kirkonkylän Vääräniemillä oli sirkkeli, jolla sahattiin mm. liipettipölkkyjä ratakiskojen alle. Kun saksalaiset räjäyttivät vesivoimalaitoksen, moottorilla pyöritettiin myös sähköä sillan takana rimakatoksen alla. Kahviloiden ja kauppakartanoiden matkalaisten pirteissä paloivat 15 watin lamput himmeinä. Sen verran näki, ettei kävellyt toisiin pahki, muistelee Ville Heiskanen.

Taivalkoskella on monta museoa eri puolilla pitäjää.

KotiseutumuseoulkoaTaivalkioski
Keskustassa, Siikalammen rannalla oleva kotiseutumuseo täytti 50 vuotta. Päärakennus on vanha metsänvartijan torppa. Museon malkakatto hohtaa uutuuttaan.

KotiseutumuseonpirttiTaivalkoski
Uunin edessä oleva pettupölkky muistuttaa meitä katovuosista, jolloin leipä piti tehdä puun kuoresta.

KotiseutumuseonnavettaTaivalkoski
Kotiseutumuseon navetta on peräisin Metsäkylän Mörkölästä.

LA RESUMO ESPERANTE:
MEMOROJ EN LA MUZEOJ EN TAIVALKOSKI

Ekzistas almenau kvar muzeoj en la komunumo Taivalkoski. La plej konata estas la hejmdomo de autoro Kalle Päätalo, Kallioniemi. La alia jokijärvia muzeo estas la arbarlabormuzeo de Jokijärven Lomat. Tie oni povas vidi ekzemple segilojn el pluraj jardekoj. La hejmregiona muzeo de Taivalkoski situas c`e la laketbordo de Siikalampi. Du vilag`muzeoj situas en Tyrämäki kaj en la domo Halkola en Metsäkylä.

Aini Vääräniemi 9.9.2014