Arkistot kuukauden mukaan: elokuu 2014

KAIRAA KAAPELOIMASSA

KAIRAA KAAPELOIMASSA

Kairan Kuitu Oy:n suurprojekti, valokuituverkoston rakentaminen Taivalkosken ja Pudasjärven taajamiin ja sivukylille on hyvässä vauhdissa. Rakentaminen on pisimmällä Taivalkosken Metsäkylässä, jossa päästäneen verkkoon jo lähiviikkoina. Hitaat mokkulayhteydet vaihtuvat sadan megan nopeaan yhteyteen. Projekti vaikuttaa välittömästi kylän kiinnostavuuteen asuinpaikkana, koska tietokoneella työtään tekevät voivat muuttaa kylälle niin halutessaan. Tontteja kiinnostuneille on myynnissä eri puolilla Metsäkylää.

Juha ja Tapio Majava kuopalla

Sukulaismiehet, Juha Majava ja setänsä Tapio Majava, suunnittelevat kaapelireittiä Halkolan taloihin. – Olemme olleet Oulun Maakone Oy:n palveluksessa kesäkuun alusta. Työ kestää lumille asti ja jatkuu ensi kesänä. Kirkolta aloitettiin ja nyt kaapeloimme pihahaaroja Halkovaaralla, kertovat Juha ja Tapio Majava. – Tällä suunnalla on lisäksi kaksi porukkaa Lohiperällä ja yksi porukka Keminperällä. Jokijärven suunnalla on kuusamolainen ryhmä. Työ on mielenkiintoista, kun saadaan olla rakentamassa uutta projektia, kertovat Majavat. – Vettä on juotu paljon tänä kesänä, viisi litraa meni päivässä pahimmilla helteillä.
Edellisen ryhmän kaivaman kaapelikuopan kohdalta löytyi Juho Suutarin 85 vuotta sitten käyttämä savenpolttopaikka, silloin rakennettiin Halkolan keittiö ja kamarit. Saarijärven savea on paikalla poltettuna ja raakasavena.

KaapelitutkaTapioMajava

Ennen kaivamista Tapio Majava tutkii suunnitellun kaapelireitin erityisellä kaapelitutkalla. Tutka ilmoittaa missä on mahdollisia aiemmin upotettuja sähkö- tai muita kaapeleita.

La resumo esperante:

En Taivalkoski kaj Pudasjärvi oni kostruas la rapidan retan sistemon, kiun c´iu domo eblas havi per cent euroj. Post unu monato ankau Selekosen Sanomat estos publigita per rapida konekto.

Aini Vääräniemi 20.8.2014

KESÄHUPPAILIJAT LÖYSIVÄT KYLILLE

KESÄHUPPAILIJAT LÖYSIVÄT KYLILLE

Sekä Jokijärvellä että Metsäkylässä oli nähtävänä kylien historiaa ja perinteitä esittelevät näyttelyt.

Salme,Teuvo ja raittiuskasvatus
Jokijärven kyläaktiivit, Salme Koskelo ja Teuvo Lohilahti tutkivat raittiuskasvatustaulua Jokijärven kylätalon museoluokassa.

– Jokijärven näyttelyn ideointi alkoi siitä, kun järjestin kyläseuran arkistoja ja huomasin kuinka paljon kylässä on eri hankkeissa kerättyä tietoa ja valokuvia, jotka ovat olleet vain harvoin esillä, kertoo Salme Koskelo, näyttelyn kokoaja ja opastaja. – Kiersin ympäri kylää taloissa, joissa tiesin olevan vanhaa esineistöä. Innostuneesti kyläläiset lähtivät mukaan toimintaan ja antoivat mielellään esineitä lainaan. Meillä oli täällä mm. maitolinja esillä niin täydellisenä, että vain lehmä puuttui. Maitosiivilä ja tonkka, separaattorin kermatorven alla kermapääläri ja kurritorven alla Unrra-sanko, veivattava kirnu ja pystykirnu, voinpesuastia, voipytty ja voirasia. Yksi seinä oli pyhitetty Jokijärven kirkon historialle. Olimmehan kirkonkylänä 1800-luvulla, siitä ajasta on jäänyt tähän päivään Jokijärven kunnan sinetti, näyttää Salme Koskelo. – Kavereina näyttelyn järjestämisessä olivat Teuvo Lohilahti ja Heimo Väisänen. Teuvon ansioista monille arkiston kuvien taloille ja henkilöille löytyivät nimet.

-Kylän esineistön lisäksi merkittävä näyttelyn osa saatiin kouluesineistöstä, kertoo Teuvo Lohilahti. – Esillä olivat muun muassa kiertokouluaikainen harmooni, museoluokkaan kootut koulutaulut, luonnontieteen opetusmateriaalit, kahdenistuttavat pulpetit, vanhoja koulukirjoja ja matematiikan opetuksessa tarvittuja esineitä. Kovasti on tullut positiivista palautetta näyttelystä. Varsinkin ulkopaikkakuntalaiset ovat tykänneet. Suurin osa kävijöistä oli Päätaloviikkoon osallistuneita ja teatterissa kävijöitä. Moni vietti tuntikausia leikekirjojamme lukien, moni kävi näyttelyssä useampana päivänä. Kun kylällemme tulee ihmisiä, tarvitaan myös palveluja. Siihen me vastaamme järjestämällä tapahtumia ja näyttelyitä, sanoo Teuvo Lohilahti. Jokijärven näyttelyssä kävi vajaat 600 henkeä vajaan kuukauden aikana.

Asevelitalo Rajalan tekoa

Metsäkylän näyttelyssä oli esillä jo monena vuonna nähtyjen kuvien lisäksi uusia valokuvia, uusia käsitöitä, rakentamiseen liittyviä esineitä Halkolan kotimuseosta sekä Kalle Pitkäsen rakentamat Sauna-ahon ja Rajalan talojen pienoismallit. Rajala on Taivalkosken ainoa asevelitalo, joka on rakennettu Vienan Karjalassa asemasodan aikana. – Isäni, Sakari Pitkänen kaatui sodassa ja talo rakennettiin äidilleni ja meille lapsille, kertoo Kalle Pitkänen. – Talon, saunan ja navetan tarvikkeet tuotiin Uhtualta rekalla Metsäkylään. Juho Suutari oli johtamassa rakennustyötä Rajalassa vuonna 1948. Rakennusporukassa olivat Juhon lisäksi hänen poikansa, Tauno Suutari, sekä Matti Horsma ja Eemil Vanhala. Paavo Tauriainen muurasi uunit.

Iijokiseutuun ja Psanomiin2014 022

Juho Suutari rakensi myös Sauna-ahon pirtin jatkoksi keittiö- ja kamariosan vuonna 1936-37. Pirttiä oli ollut salvamassa Vilihe Timonen vuonna 1925. Siitäkin tein pienoismallin yksityiskohtia myöten. Talojen katot voi avata ja kurkistaa sisään. Siellä ovat leivätkin orressa, uuni pirtin nurkassa, huonekalut ja muu kalustus samassa kohti kuin ne olivat oikeissakin taloissa, kertoo Kalle Pitkänen. – Sauna-aho oli pienoismallin mukaisessa kuosissa vuoteen 1952 saakka. Rakennukset säilyvät jälkipolville pienoismalleina, iloitsee Kalle Pitkänen. Näyttelyä kävi katsomassa 300 henkeä.

Tiilenteko ja Osmo Suutari

Metsäkylän näyttelyssä keskityttiin metsäkyläläisen rakentajan, Juho Suutarin rakentamiin kohteisiin. Sauna-ahoa ja Rajalaa rakentamassa ollut Juho Suutari valmisti myös tiiliä. Hänen rakentamansa tiilitehdas oli toiminnassa 1920-30-luvulla. Saarijärven saviesiintymä muodostui meteoriitin törmäyksessä syntyneeseen kuoppaan vuosimiljoonien aikana. Kuvassa Juho Suutarin pojanpoika Osmo Suutari.

La resumo esperante:

LA SOMERTURISTOJ TROVIS LA EKSPOZICIOJN DE LA VILAG`OJ

Kaj en Metsäkylä kaj en Jokijärvi la vilag´anoj arang ´is la historiajn ekspoziciojn. En Jokijärvi speciele la Päätalo-semajngastoj trastudis la materialon kiu konsistis fotojn, artikolojn, malnovajn laborilojn kaj lernejajn aj´ojn de la tempo kiam estis la lernejo en Jokijärvi. – Ni povis kolekti ekzemple la aj´ojn, kiujn oni bezonis en la laktobienejo. Ni havis c´ion per kio oni preparis buteron. Nur la bovino mankis, ridis Salme Koskelo, la aktivulino de la vilag´asocio. – Mi vizitis la jokijärviajn domojn kaj petis materialon al la ekspozicio. Teuvo Lohilahti kaj Heimo Väisänen helpis multe, dankas Salme Koskelo. – Ni volas arang´i programerojn al la vizitantoj, diras Teuvo Lohilahti, alia vilag´aktivulo. – En c´iu junio ni arang´as la Mondmastro-konkurson en forprenigo de arbokovrilo, en julio ni faras ekspozicion c´iu-jare diversteman, kaj en nia Pölkky-teatro la somerturistoj eblas rigardi la teatraj ´ojn, rakontas Teuvo Lohilahti.
En Metsäkylä oni vidis multajn fotojn, malnovajn domkonstruilojn, modelojn de la domoj kiuj ne plu ekzistas. La c´efa temo de la ekspozicio estis laboro en konstruaj ´oj, kaj brikpreparado. Juho Suutari konstruis la brikfabrikon en Metsäkylä en 1920-dekoj. Lia nepo Osmo Suutari g´ojig´is ke li multege da informo audis pri sia avo.

Aini Vääräniemi 12.8.2014

EILINEN ELÄÄ METSÄKYLÄSSÄ

EILINEN ELÄÄ METSÄKYLÄSSÄ

Metsäkylän Kyläseura 2014-29 korj 2 (2)

Metsäkylässä toteutettiin toimintaryhmä Koillismaa Leader ry:n rahoittama hanke Metsäkylän sukupuu. Hanke sisälsi tapahtumapäivän, josta tehdään julkaisu Mehtäkylän Sanomat. Tapahtuma pidettiin Metsäkylän kesänäyttelytiloissa koulun salissa ja ulkokausteella.

Teemujaminnasoitt
Tilaisuudessa musisoivat nuoret musikantit Teemu Vanhala ja Minna Hautakangas.

Tuomotörm
Kirkkoherra Tuomo Törmänen piti hartauden.

Näyttelyssä oli esillä Juho Suutarin rakentamien talojen pienoismalleja ja valokuvia. Esillä oli myös Metsäkylän tiilitehtaan kuva 1920-luvulta. Juho Suutari perusti tiilitehtaan Saarijärven rannalle. Rakentaessaan taloja hän valmisti tiiliä myös paikan päällä. Hiljattain löytyi valokuitukaapelitöiden yhteydessä vanha tiilenpolttopaikka Halkolan pihapiiristä. Metsäkylän saviesiintymä on ollut tunnettu ainakin 1800-luvun lopulta, jolloin savea vietiin Kiiminkiin muuraussaveksi, samalla kun haettiin Oulusta suolaa.

Tapahtuman pääteemana oli Suutarin sukupuu, jota Osmo Suutari esitteli.

Osmosuutari

Metsäkylästä 9-vuotiaana perheensä mukana Hämeenlinnaan muuttanut Osmo Suutari alkoi tutkia sukuaan vuonna 2011. Tutkimus alkoi hänen isänsä vanhemmista, Juho Heikinpoika Suutarista ja Anni Aukustintytär Vanhalasta. Kun oma suku oli tutkittu niin pitkälle kuin oli mahdollista, Osmo Suutari alkoi laajentaa tutkimustaan muihin sukuihin, jotka liittyivät Suutarin sukuun avioliittojen kautta. Sukupuun laajentaminen helpottui eri sukupuiden hallinnoijien yhteistyön avulla. Suutarin sukupuu on saanut 373 muusta internetissä olevasta sukupuusta lisätietoa ja täydennystä. Mukana on sukuja eri puolilta Suomea ja ulkomailtakin, eniten sukuja on kuitenkin Koillismaalta ja Kainuusta. Siirtolaisuus Amerikkaan 1800-1900-lukujen vaihteen tienoilla ja maaltapako Ruotsiin 1960-luvulla näkyvät sukupuussa. Tällä hetkellä Suutarin sukupuussa on yli 16000 nimeä.

Sukupuu-sivustolla on paljon muutakin tietoa kuin pelkät syntymä- ja kuolinajat. Sivusto koostuu sukupuusta, valokuva-albumeista, pdf-muotoisista kirjoista ja jopa virtuaalisesta hautausmaasta. Sivustolla keskustellaan, kommentoidaan, tunnistetaan vanhoja valokuvia, tai vain katsellaan sukutietoja. Jokainen sukupuusta löytyvä henkilö pääsee sivuston jäseneksi lähettämällä sähköpostiosoitteensa osoitteeseen osmo.suutari@gmail.com. Tämän jälkeen sivuston hallinnoijana toimiva Osmo Suutari tarkistaa löytyykö henkilö sukupuusta kutsumalla hänet sivustolle. Järjestelmä sallii vain sukupuusta löytyvien henkilöiden kutsumisen jäseneksi. Kun jäsenyys on hyväksytty, järjestelmä lähettää sivuston uudelle jäsenelle sähköpostiviestinä. – Sen jälkeen ei ole vapaa-ajan ongelmia, sivusto on niin mielenkiintoinen, että tämä harrastus vie mennessään, sanoo Osmo Suutari.

La resumo esperante:
En Metsäkylä oni hobias lokan historion. Dum sep jaroj la vilag´anoj faris historian somerekspozicion en la lernejo de Metsäkylä. En la festo kiu estis organizita per la helpo de la mono el la Europa Unio oni lernis pri la lokaj familioj en la areo tra la jarcentoj. Multaj movig´is al Usono en 1800-1900 jarcents´ang´o kaj multaj al Svedio en 1960-jardeko. Tiujn aferojn oni povas vidi en la familia arbo kiun faris Osmo Suutari, metsäkyläano en sia infaneco. – Mi estis 9-jarag´a kiam mia familio movig´is al Suda Finnlando kaj dum lastaj jaroj mi laboris por trovi mian nordfinnlandan bazon kaj faris la familian arbon en kiu membrig´as nun circau 16000 personoj de 1600-jarcento g´is nunaj tagoj. Mi komencis de miaj geavoj kaj poste mi trovis ke ne suficas al mi nur mia proksima familio, kaj mi daurigis laboron per aldonado de familioj kiuj alig´is al la baza arbo per geedzig´oj.

Aini Vääräniemi 2.8.2014