MUSIIKKIA, HISTORIAA JA PERINTEITÄ PÄÄTALOVIIKOLLA

MUSIIKKIA, HISTORIAA JA PERINTEITÄ PÄÄTALOVIIKOLLA

Sunnuntaina päättynyt perinteitä, historiaa, musiikkia, kirjallisuustapahtumia, retkiä, näyttelyitä, teatteria ja lastenohjelmia sisältänyt Päätaloviikko keräsi väkeä kiitettävästi eri tapahtumiin, iloitsee kulttuurituottaja Merja Vihinen. Kirjallisuustapahtumissa kuultiin Pauliina Rauhalaa ja Taija Tuomista. Vuoden Möllärimestari on Minttu Vettenterä. Lukijatapahtumassa esitelmöivät Päätalo-tohtori Ritva Ylönen, Kirvestie 22:n nykyinen omistaja Tara Koivisto ja Päätalo-aktiivi Esko Myllymäki. Teatteritarjontaa oli Jokijärven Pölkky-teatterilla ja kirkonkylän Herkonmäellä.

SAHANSOITOLLA PÄÄTALOVIIKKOON

Sahansoitto

Päätaloviikko alkoi taidenäyttelyn ja Kalle Päätalon elämästä kertovan näyttelyn avajaisilla. Taidenäyttelyssä on esillä taivalkoskelaislähtöisen Alma Tyni-Viguerin maalauksia heinäkuun ajan. Musiikki Kalle Päätalon elämässä ja tuotannossa on teemana uudessa, vuoden kestävässä Päätalo-näyttelyssä. Viikon avajaisissa Sami Tupala esitti sahansoittoa. Saha oli Kalle Päätalolle tärkeä työväline sekä metsätöissä että rakennuksilla.

”MINKÄ TEET, TEE TERVAN KANSSA”

veneentervaus

Ohjelma jatkui Kallioniemessä Herkon veneen tervauksella. Eri puolilta Suomea tulleet tervaajat kertoivat kokemuksistaan Päätalon tuotannon ja elokuvien tiimoilta. – Mikko Niskanen oli filmaamassa Kuhmoisissa. Herkon ja Pikku-Kallen tulo Puotista filmattiin siellä. Se oli jännittävää aikaa, elokuvaan pääsi avustajaksi, jos oli pitkät hiukset, kertoi Kuhmoisten tyttö tervauksen lomassa. Hän seuralaisineen oli saapunut Kallioniemeen nähdäkseen kirjojen ja elokuvien tapahtumapaikat.

VILJASTUS SELKOSESSA

viljastus1

Tiistaina katseltiin entisaikojen metsästys- ja kalastusvälineitä. Voitto Mäntyniemi ja Teuvo Lohilahti kertoivat miten pyynti tapahtui rihmalla, jouhilaudalla, käpälälaudalla, raudoilla., tuohustusparilalla ja arinalla. Aarne Manninen on valmistanut rihmapyyntiä havainnollistavan pienoismallin sekä jouhilaudan, jolla pyydettin pulmusia. Pikkulinnut paistettiin päreen päällä hiilloksella. Kalle Päätalo viljasti Manne-veljensä kanssa rihmoilla lintuja ja jäniksiä. Herkko-isänsä kanssa Kalle vei lapsuuden keväinä jouhilautoja pälville.

”SIIHEN MINÄ TEHÄ NÄPPÄSIN UUNIN”

veijouuni

Keskiviikkona Veijo Jussila kertoi Kallioniemen paikkaasa hakevan uunin entisöinnistä. – Se on kyllä soma, ettei ne Hiltu-Jakin ja Lesken-Kustun kaltaiset tekijät älynneet, ettei uunin perustaksi luota tuoreet hirret, ihmettelee Veijo Jussila. – Ei se uuni kallionkaan päällä olisi luottanut kauvon, siihen olisi pitänyt laittaa ensin hiekkakerros ja sitten paksu tuohikerros, tietää Jussila. – Tämän nykyisen uunin muurasin vuonna 1986, kun Kallioniemestä alettiin tehdä museota. Sillon se vakkausi paikolleen tuo uuni, ei nyökähä enää kyykysilleen niinku Kallen lapsuudessa. Ja on hyvävetonen, kehaisee muurarina elämäntyönsä tehnyt Veijo Jussila. – Palajo se ois jäänyt puuttumaan hauskuus Kallen kirjoista, jos ei Herkko ois ottanut Satusetää muuraamaan. Satusetä Antti Lohilahti muisteli tehneensä 51 uunia. Entivanhasiin uuneihin tuli ylimmäksi ennen piippua ´käläminkoppa´, joka oli pääpellin ja uunipeltien sekä piisipellin välinen uunin osa. Itse muurasin 29 leivinuunia, joissa oli hällät ja avotakat, tein myös kakluuneja. Opiskelin ammattikoulussa muurariksi. Joka toinen viikko oli teoriaa, muut ajat tehtiin työtä. Olin aktiivisesti työelämässä 43 vuotta. Sitten piti lopettaa, kun tiili ei pysynyt enää sormissa. Olin muurarina ja rapparina paljon ja liippasin lattioita ympäri Pohjois-Suomea. Isoja kouluja muurattiin perustuksista lähtien, muun muassa Vaarannivaan, Vääkiöön ja Metsäkylään. Kalle Päätalokin antoi muurausporukalleni urakan, kun hän oli Taivalkoskella kunnan rakennusmestarina vuonna 1952. Silloin tehtiin Inkeen koulu. Siitä alkoi elämänpituinen ystävyys. Kalle kyseli minulta entisajan elämästä, soitti ja kirjoitti. Olin myös perustamassa Kalle Päätalo –seuraa vuonna 1979, kertoo seuran aktiivi, Päätaloviikon toimija ja Päätalo-Sanomiin paljon perinnetietoutta tallentanut muurarimestari Veijo Jussila.

JÄTKÄN VIRSI RAIKUI

seurat2esa]

Kallioniemen pirtissä pidettiin ensimmäistä kertaa perinteiset seurat. – Kalle Päätalo kävi nuorena paljon seuroissa. Hänen suhtautumisensa uskontoon oli kaksijakoinen, toisaalta hän kunnioitti, toisaalta moitti lestadiolaisuutta siitä, että ihmiset jaotellaan uskovaisiin ja uskottomiin. Tämän päivän kielessä nuo ilmaisut tuntuvatkin merkillisiltä. Nykykielellä voitaisiin käyttää sanoja uskova ja ei-uskova, sanoi illan puhuja, Haapaveden kirkkoherra, taivalkoskelaislähtöinen Mauno Soronen. – Näiden seurojen tarkoitus on, että tänne ovat tervetulleita kaikki, ketään erottelematta, toivotti Soronen. Seurojen alkajaisiksi laulettiin eräs Kalle Päätalon mielivirsistä, ´Käy yrttitarhasta polku`, eli Jätkän virsi.

seurat1

KENTTÄRADAN VARRELLA

kenttärata

Torstain ohjelmassa oli linja-auto- ja maastokierros sodanaikaisella kenttäradalla Jokijärvellä ja Metsäkylässä. Kymmeniä vuosia kenttäratahistoriaa tutkinut Tuomo Horsma opasti kuusituntisen kierroksen, johon sisältyivät kenttäratakohteiden lisäksi käynnit Jokijärven ja Metsäkylän kesänäyttelyissä ja Kallioniemessä. Kuluneena kesänä kenttäratakohteisiin on tehty opastetaulut.

kenttäratakierr1 kenttärata2

PÄÄTALO-TIETÄJÄT TENTISSÄ

tietokilpailu

Perjantain tietokilpailuun osallistui viisi kirjansa lukenutta miestä eri puolilta Suomea. Aiempina vuosina voittamattomaksi havaittu Matti Puolitaival laati tämän vuoden kilpailun kysymykset. Kisan voitti hauholainen Veijo Toivanen. Toiseksi tuli pöllinparkkuun MM-kisoistakin tuttu Leevi Halonen Iisalmesta. Kolmas oli taivalkoskelaislähtöinen Riku Syrjälä Oulusta. Kilpailijat joutuivat miettimään esimerkiksi sitä, miksi ennen vanhaan kaikki perheen lapset eivät päässeet kouluun, ja minkä elämänohjeen Siipola-niminen mies antoi Kallelle Naamangan savotassa.

TORILLA TAVATTIIN

torilla

Kalle Päätalon tori herää kerran vuodessa toteuttamaan tarkoitustaan täysillä. Ohjelmallinen kaiken kansan toritapahtuma houkutteli väkeä paikalle satamäärin.

herkonvohkasu
Herkon vohkasuun osallistuneet juoksijat saapuivat torille Reijo Horsman haastateltaviksi.

LAUANTAINA LARPATTIIN

larppaus1

Roolipeliä `Kallioniemen kihlajaiset` seurasi parhaimmillaan muutamia kymmeniä Kallioniemessä kävijöitä. Osuuskunta Ilme, joka toimii Oulusta käsin, toteutti lähes nelituntisen larppaus- eli roolipelitapahtuman kymmenhenkisellä esiintyjäkaartilla. Pelaajat olivat teatterialaa opiskelleita neitosia ja nuorukaisia eri puolilta Suomea. Päänaatikoina osuuskunnan taholta toimivat Matti-Pekka Heikura papin roolissa ja Mikael Palojärvi Kallioniemen isännän roolissa. Muut larppaajat olivat paikalla talkoilemassa. – Roolipelissä jokaiselle kerrotaan roolihahmon kuvaus ja pelin alkuasetelma. Jatko on avoin, se kehittyy pelaajien yhteispelillä, kertoo Matti-Pekka Heikura. Pelin sisältö ei liittynyt mitenkään Kalle Päätalon tuotantoon.

larppaus2

HAITARI HAIKEESTI SOI

teuvohaitari

Musiikkipitoinen Päätaloviikko päättyi Kallioniemen pirtissä pidettyyn yhteislaulutilaisuuteen, jota Teuvo Puolakanaho säesti harmonikalla. Kalle Päätalo –seuran puheenjohtaja Raimo Aro kertoi ohjelmassa olleista Kallen mielilauluista ja lauluihin liittyvistä tappauksista. Laulujen jälkeen hän päätti Päätaloviikon. Näkemiin vaan ei hyvästi, ruukattiin sanoa ennenvanhaan.

päättäjäiset päättäj.raimoteuvo

Aini Vääräniemi 8.7.2014

6 vastausta artikkeliin ”MUSIIKKIA, HISTORIAA JA PERINTEITÄ PÄÄTALOVIIKOLLA

  1. Aini

    Anteeksi. On korjattu nyt. Kun ei itse pääse läheskään kaikkiin tapahtumiin niin tällaista sattuu…

    Vastaa
    1. Aini

      Kyllä näkyi. Kaikissa tapahtumissa oli selvästi ainakin kaksinverroin porukkaa edellisvuosiin verrattuna!

      Vastaa
  2. Risto Rask

    Veijo Jussila muurasi Kallioniemeen ”paikkaansa hakevan uunin” näköisversion vuonna 1988, ei siis vuonna 1987, kuten tuossa yllä mainittiin.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

99 − 93 =