KOLLAJA KIINNOSTI KESKUSTAA

KOLLAJA KIINNOSTI KESKUSTAA

Metsäkyläläinen Aaro Horsma Pohjolan Voimasta piti Kollaja-infotilaisuuden Suomen Keskustan puoluekokouksessa Turun messukeskuksessa. Tilaisuuteen varattu tila kävi pieneksi niin, että entisiä ministereitäkin joutui kuuntelemaan infoa käytävän puolella.

AaroHorsma

-Suunnitellun Kollajan altaan alue on nykyisin suurelta osin turvetuotantoaluetta, kertoi Aaro Horsma, ja havainnollisti asiaa altaan mallinnuskuvien avulla. – Altaan alle jäisi kaksi hirvimajaa ja kaksi kesämökkiä. Suurin haitta altaasta aiheutuisi porotaloudelle ja käymmekin nyt neuvotteluja paliskunnan kanssa. Suunnitelmissa on rakentaa altaaseen kohta, jonka porot voivat ylittää uimalla siirtyessään palkimaan altaan pohjoispuolelle, sanoi Horsma. – Kuulun asiantuntijana työryhmään, joka arvioi altaan hyötyjä ja haittoja. Altaasta olisi suuri hyöty mm. Kurenaluksen kevättulvavahinkojen vähenemisessä, kun tulvavedet kerääntyisivät altaaseen. Pudasjärven Luonnonsuojeluyhdistys on esittänyt huolensa siitä, että Kollajan altaan takia noin 40 kilometrin pituinen Iijoen osuus altaan kohdalla joko kuivuisi tai tulvisi. Laskelmien mukaan kumpikaan visio ei toteutuisi, vaan joki säilyisi lähes entisellään, selvitti Aaro Horsma.

La resumo esperante:

La energikompanio Forto de Nordo planas konstrui la artefaritan lagon al Kollaja-regiono en Pudasjärvi, la najbara municipo de Taivalkoski. La artefarita lago estus akvostokejo ekzemple por printempaj degelakvoj. Per tiu degelakvo kaj artefarita kolektado de akvo al la lago oni eblus produkti elektrikon en la energicentralo kiun la kompanio konstruus al Iijoki subflanken de la planita artefarita lago. La informadon pri c´i-plano oni povis auskulti dum la partikunveno de la Centrapartio de Finnlando semajnfine en Turku. Aaro Horsma el la vilag´o Metsäkylä prezentis la planon de La Forto de Nordo. Li laboras kiel spertulo en la laborgrupo kiu taksas la utilojn kaj malutilojn de la artefarita lago por naturo kaj lokaj homoj kaj metioj. – La plej granda malutilo estus sekvota al la boacobredistoj, c´ar multaj boacoj iradas en la regiono. Ni nun interkonsilig´as kun la boacobredistoj kaj provos trovi la solvon kiel la boacoj povus atingi nordflanken de la planita lago, kie ili vivas dumsomere. Tre granda utilo al la centro de Pudasjärvi estus malapero de preskau c´iu-jaraj printempaj inundoj, klarigas Aaro Horsma.

Aini Vääräniemi 18.6.2014

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

+ 14 = 19