PAKKOENGLANTIA KANSALLE

PAKKOENGLANTIA KANSALLE

esperanto

Pienten kielten asemaa pohdittiin Suomen Esperantoliiton talvipäivillä viikonloppuna Turussa. Asiasta luennoi filosofian maisteri, fyysikko Mikko Mäkitalo kaikelle kansalle tarkoitetussa Esperanton kielen infotilaisuudessa Turun uudessa pääkirjastossa. – Jos katsotaan minkä tahansa suomalaisen kaupungin keskustoria ympäröivien liiketalojen valomainoksia, voidaan kymmenien kylttien joukosta löytää mahdollisesti yksi tai kaksi suomenkielistä sanaa, hoksauttaa Mäkitalo yleisöä. Hän havainnollistaa sanomaansa heijastamalla suomalaisessa kaupungissa liiketaloista otetun valokuvan valkokankaalle. Sieltä löytyi yksi suomenkielinen sana, Mehiläinen. – Pääkaupunkiseudulla on esimerkiksi erään kaupungin kirjaston edessä kyltti `Library´ ja sen alla pienemmällä tekstillä `Kirjasto`, kertoo Mäkitalo. – Suuntaus on vaarallinen pienille kielille, ja pelkona onkin tulevaisuuden yksi- tai kaksikielinen Eurooppa. Kun kieliä häviää, häviää myös kulttuuriperintöä, jota on tallennettu vain näillä katoavilla kielillä, sanoo Mikko Mäkitalo. – Suomen lainsäädännössä on jo kymmeniä kohtia, joissa englanti on joko tasavertainen suomen ja ruotsin kanssa, tai on jopa ainoana vaadittuna kielenä erilaisia lupa-anomuksia tai raportteja tehtäessä. Kuitenkin enemmän kuin lainsäädännöstä, voidaan olla huolissaan siitä miten englanti on saanut valtaa koulutuksen eri aloilla. Monet väitöskirjat tehdään pelkästään englanniksi. Joidenkin ammattikorkeakoulujen kansainvälisistä koulutusohjelmista voisi luulla, että koulutus on todella kansainvälistä, mutta lähempi tarkastelu osoittaa, että kansainvälisissä koulutuksissa on tarjolla vain englanninkielisiä koulutusohjelmia, kertoo Mikko Mäkitalo.
Esperanton kieli on vuonna 1887 julkaistu keinotekoinen kieli. Puolalainen silmälääkäri, Ludowiko Lazar Zamenhof alkoi kehittää kieltä jo lukiolaisena. Hän asui Bialystokin kaupungissa alueella, jossa puhuttiin useita kieliä. Hän huomasi, että ihmisten riitely johtui usein siitä, etteivät he ymmärtäneet toisiaan. Hän kehitti latinaan perustuvan, kieliopiltaan yksinkertaisen kielen, joka on helppoa oppia. Hänen päämääränään oli, että kaikki kansalliset kielet voisivat säilyä ja niiden rinnalla toimisi apukielenä neutraali esperanton kieli. Hänen unelmissaan jokainen opettelisi esperantoa ja näin kaikki maailman ihmiset voisivat ymmärtää toisiaan. – Toki on jo käynyt selväksi, että Zamenhofin toive ei toteudu. Englanti on siitä huono ylikansallinen kielivaihtoehto, että se nujertaa kansalliset kielet. Esperanton laaja käyttö päinvastoin mahdollistaisi kansallisten kielten säilymisen, todettiin Esperanton talvipäivillä.

ESPERANTO TAIVALKOSKELLA
Suomen Esperantoliitossa on vajaat 400 jäsentä. Sen eri puolilla maata toimivista jäsenjärjestöistä pohjoisin on Oulun Esperanto-yhdistys, jonka puheenjohtaja on taivalkoskelainen Aini Vääräniemi. Taivalkosken Metsäkylässä on Esperantosatumetsä, Arbaro de Zamenhof, jossa on esillä kansainvälisen, esperantonkielisen sadunkirjoituskilpailun voittajasatuja esperantoksi ja suomeksi. Yhdistys järjestää kilpailua yhteistyössä Päätalo-instituutin kanssa. Esperantonkielisiä satuja on tullut tähän mennessä runsaat 130 kappaletta 18 eri maasta.

Aini Vääräniemi 21.3.2014

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

− 1 = 2