Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2014

KOSTON RUUNEPERI HOUKUTTI ENNÄTYSYLLEISÖN

KOSTON RUUNEPERI HOUKUTTI ENNÄTYSYLLEISÖN

. kättely
Kulttuurituottaja Merja Vihinen kiitteli Heikki Luokkasta kulttuuritoimen puolesta.

. kirjastohoitaja
Rea Tiirola-Tyni, Runo-Kaarina -palkinnon vuonna 2010 voittanut runoilija haastatteli illan esiintyjää.

Päätalokeskuksen ovi kävi sakejaan ennen kirjaston järjestämmeä Runebergin päevän kulttuuritillaisuutta. Ylleisöä oli aenae kolomesta pitäjästä Kiiminkie myöten. Jo tullessaan ihmiset oli hymyssä suin outtaissaan, että Luokkasen Heikki alakaa pölöpättämmään lorukirjastasa `Sonnaatteja selekosesta`. Illan mittaan runomaakari lausu kymmenkunta murrerunnoa ja hymyt keänty parraimmillaan selekäkeikkanauruiksi.
Koston Ruuneperiksi ristittyö Heikki Luokkasta haastatteli kirjaston peänaatikka Rea Tiirola-Tyni, Luokkasen kurssikaveri Päätalo-instituutin kirjottajakoulutuksesta. – Viikko siinä piti valavoa kun omakustanne oli tullu Euroopasta Books on Demand –painosta, selevitti Luokkanen. – Nythän tuo on alakanu jo hengitys tassaantuo, kun kirjaan jeäneet virheet ei enneä kilstoile silimille. Kirja sisältää moternie runoja, tankoja, loppusoennullissie ja osa on räväkämpie niinku yks mielirunnoistani, `Kaksi lehmää`. Yhen ainoan runon on tuo Hemesti raakannu, se on nimeltään `Ennakkoperintö`, joka kertoo appiukon alushousuista, jotka saen, kun sattu liijan isot appiukolle. Muista runnoista Hemesti ei oo pannu hanttiin, vaekka osa on hyvinni intiimie niinku tuo `Hallitustunnustelluo`. Runon `Alfons ja Adele` esitin, kun voetin murrekilipailun. Oonhan minä yhteiskunnallisistae aiheista kirjottanu, mm. runot `Geenimuunteluo`, joka visijoepi muuntelun seurauksie ja `Aatun verkkoreissu`, joka ritisoepi uutta kalastuslakkie. Se on niitä harvoja runoja, jotka loppuu tosi surkeasti. – Kymmenkunta kertoa oon esittäny runoja eri tilanteissa, mutta hoksasin meleko pijan, ettei tästä oo tienestiksi ja opin sanomaan ei. Se kun haettovaa niin palajo tuota leipätyön tekkoa, maanvilijelyö, että helepompi on keskittyö vaen kirjottamisseen. Vilijelyö jatkan niin kauvvon kun parsinavetat kielletään eli kun jeän eläkkeelle. Nythän minä oon vasta vähä yli neljänkymmenen mutta kuukauvven peästä vähä vaelle kuuskymmentä.
Heikki Luokkasen runnoissa kuuluu Rea Tiirola-Tynin mielestä laulullisuus. – Kaks runnoani on sävelletty, Pertti Nurmiranta teki niistä cd:n. Nyt mulla on valamiina lauluna runo nimeltä `Koston tie`, jonka on säveltäny kostolainen muusikko Tuomo Naumanen Risman parkkipaekalla Kuusamossa. Se me esitettään Koston Lupin kansa kesällä.
-Heikin runot on elämänmakusie ja arkipäevän asijoesta ja tapahtumista kertovie huumorilla höystettyjä tarinoita, jotka soapi ihmiset liikkeelle harrastammaan kulttuurie, hunttaili tapahtuman ylleisö. Ajatuksie runnoista voipi vaehtoa Heikin kansa Lärvimöllärissä osotteessa Heikin hömpötyksie.

. yleisökuva
Tässä nautitaan selekosen runo- ja stand up -taiteesta.

Aini Vääräniemi 15.2.2014

JALAVAN KAUTTA EUROOPPAAN, osa II

JALAVAN KAUTTA EUROOPPAAN, osa II
Mikael Pentikäinen Jalavassa
REHELLISYYDEN KAUTTA LUOTTAMUKSEEN – ARVOPOHJAN MUUTOS EU:SSA VÄLTTÄMÄTÖN

Vanhan Karvosen kauppiassuvun vävypoika, Mikael Pentikäinen, puhui appiukkonsa kouluaikojen ympäristössä, Jalavan kauppakartanossa täydelle pirtille. – Olen kuullut tarinoita tästä pirtistä. Kun tulin tänne, tuntui kuin olisi pyhälle maalle tullut. Joku sanoikin, että ota kengät pois, kertoili Mikael Pentikäinen, aiemmassa työssään Helsingin Sanomien päätoimittajana ollut, kuluneella viikolla kirjansa `Luottamus` julkaissut Suomen Keskustan eurovaaliehdokas.
– Politiikan tekotapoihin on saatava isoja muutoksia, vaatii Pentikäinen. – Kannattaa katsoa historiaan ja ottaa sieltä oppia. Suomen historian tekijöistä Johannes Virolaisen tehtävänä oli viedä Suomi rakennemuutoksen yli, kun maa siirtyi maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta teolliseen yhteiskuntaan. Nyt olemme tilanteessa, jossa teollisuus-Suomesta pitää tehdä yrittäjyys-Suomi. . – Johannes Virolaisen ansiosta yliopistoja perustettiin ympäri maata. Näin nuorille turvattiin tasapuoliset opiskelumahdollisuudet eri puolilla Suomea. Virolainen uskoi yrittäjyyteen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen. Hänen politiikkaansa oli myös huolenpito ihmisistä. Lisäksi hän uskoi, että valtion pitää tehdä teollisuuspolitiikkaa. – Nyt on keskeinen osa suomalaista teollisuutta siirtynyt suomalaisten päätäntävallan ulottumattomiin Rautaruukin fuusion myötä. Rautaruukin meno oli huonon johtajuuden tulos, moittii Pentikäinen.
-Yrittäjyys-Suomessa pitää varmistaa osaaminen ja olosuhteet, joissa on hyvä yrittää. Luonnonvaroja tulee käyttää, muun muassa metsiä pitää hyödyntää enemmän. Vaikka painopaperiteollisuus hiipuu, muu metsäteollisuus voi hyvin. Sote-järjestelmä pitää uudistaa, että voidaan huolehtia kaikista kansalaisista. Valtiolla pitää olla myös teollisuuspolitiikkaa, sanoo Virolaisen oppeja tähän päivään soveltava Pentikäinen.
– Ensimmäisen maailmansodan aikoihin Santeri Alkio ja Juhani Aho miettivät, että Euroopalle pitää tehdä jotain. He puhuivat Euroopan Yhdysvalloista. Sodissa kuoli 78 miljoonaa ihmistä. Lapset elivät jatkuvan pelon alla täälläkin Karvosen kauppakartanossa. Euroopan Unioni on ennen kaikkea rauhan hanke. Siinä EU on onnistunut, lasten ei tarvitse enää pelätä sotaa.
-EU:n piti olla myös hyvän talouden yhteisö. Siinä se ei ole onnistunut. Arvopohja on murentunut EU:n sisällä. Monessa jäsenmaassa sopimusten sanat eivät ole muuttuneet käytännöiksi. Veronkierron ja verovälttelyn takia menetetään vuosittain tuhat miljardia euroa tuloja valtioille. 120 miljardia menee korruptioon vuosittain, saman verran kuin on EU:n budjetti, laskee Pentikäinen. – Rehelliset yrittäjät joutuvat maksamaan nämä valtioiden tulovajeet. Näin ei voi jatkua, Euroopassa on tapahduttava moraalinen muutos. Jotta EU voi jatkaa olemassa oloaan, byrokratiaa ja EU-kieltä pitää selkeyttää. Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheessaan kuuluttama rehellisyys pitää saada kunniaan niin Euroopassa kuin Suomessakin, kiteyttää Mikael Pentikäinen sanomansa matkallaan Euroopan parlamentin vaaleihin.

Aini Vääräniemi 8.2.2014

JALAVAN KAUTTA EUROOPPAAN – osa I

JALAVAN KAUTTA EUROOPPAAN, osa I

Vehkaperä2

Lähestyvät europarlamentin vaalit näkyvät myös koillisen Suomen pienissä kunnissa, kaukana Brysselistä. Jalavan kauppakartanossa tuli tutuksi vaalien ehdokas, keskustan Mirja Vehkaperä. Hänen valintansa europarlamenttiin sisältää taivalkoskelaisittain mielenkiintoisen asian. Jos hänet valitaan, nousee Niilo Keränen eduskuntaan ensimmäiseltä varapaikaltaan. – Se toisi kotimaan politiikkaan mielenkiintoa ja uusia mahdollisuuksia koillismaalaisten kannalta katsottuna. Tavallaan kevään eurovaalit ovat myös eduskuntavaalit koillismaalaisille. Tuhannen taalan paikka siis, mietiskelee väki Jalavan pirttikahvilassa.
– Suomen taloudessa huominen on tiukkaa ja niukkaa, mutta maaseudussa on tulevaisuus, tiivistää Mirja Vehkaperä sanomansa taivalkoskelaisille. – Visioissani maaseutu ei ole tyhjenemässä. Koillismaalla ja yleensä maaseudulla on valtavia voimavaroja. Luonnonvaroja on maan uumenissa, niitä tulee käyttää ympäristöä kunnioittaen. Metsät ovat teidän aarteenne, maaseudulta tullaan saamaan puuta ja turvetta sekä vesi- ja tuulivoimaa. Energiahuolto työllistää tulevaisuudessa. Kotimainen puhdas ruoka ja puhdas vesi ovat maaseudun valtteja, niitä tarvitsee koko maa ja maailma. Elintarviketuotannon kysynnässä tulee olemaan todella iso potentiaali, sen turvin maaseutu pysyy asuttuna.
– Meidän pitää miettiä miten pärjäämme EU:n jäseninä. Suomen 13 edustajaa parlamentissa tekee töitä yötä päivää muun muassa sen eteen, että Suomen olosuhteet tehdään tunnetuksi tukipäätösten pohjaksi. Tällä hetkellä maksamme EU:lle enemmän kuin sieltä saamme. Esimerkiksi maataloustuet ja aluekehittäminen ovat varoja, joita EU:sta saadaan takaisin Suomeen, ja ne koskettavat maaseutua. On tärkeää, että parlamentissa on Suomesta edustajia, jotka ymmärtävät harvaan asuttujen seutujen elinehdot.
– Etelä-Euroopan maita hyväksyttiin EU:n jäseniksi löysin perustein. Jatkossa pitää varmistaa, että EU:n jäseniksi pyrkivillä mailla on edellytykset noudattaa yhdessä sovittuja sääntöjä. Nykyisistä jäsenyyden hakijoista Turkki ei täytä jäsenyysedellytyksiä ihmisoikeusasioissa. Tukipaketit esimerkiksi Kreikalle täytyy lopettaa, koska näyttää etteivät ne toimi siellä. Maan täytyy laittaa asioitaan itse kuntoon velkaantumisen pysäyttämiseksi. Irlannissa tehtiin niin, ja siellä tukipaketit toimivat.
– EU:n hyviä puolia ovat muun muassa rauha, yhteistyö maiden välillä sekä alhainen korkotaso. Huonoja puolia ovat päätökset, jotka eivät ole palvelleet Suomen etua. Esimerkiksi rikkidirektiivi rasittaa Suomea, koska kuljetukset täältä ja tänne tehdään meritse.
– EU.n raskasta hallintoa pitää järkeistää. Kokoustaminen kahdessa paikassa rasittaa taloutta ja vie kallista aikaa Euroopan asioiden hoitamiselta. Strasbourgin kokoukset pitää lopettaa. Jotkut tahot ajavat Eurooppaa liittovaltioksi, sitä ei Keskusta halua, sanoo toisen kauden kansanedustaja, eurovaaliehdokas Mirja Vehkaperä jämäkästi.

Aini Vääräniemi 1.2.2014